EU – Euroopan unioni

Miksi EU perustettiin ja milloin se tapahtui? Kaikki alkoi rauhanprojektina Euroopassa, mutta eteen on matkan varrella tullut monia haasteita.

Accessibility icon EU – Euroopan unioni

Sodasta rauhaan

Vuodesta 1914 vuoteen 1945 Eurooppa osallistui kahteen maailmansotaan. Vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri, Robert Schuman, ehdotti, että maat alkaisivat sotimisen sijaan tehdä yhteistyötä. 

Oli aika auttaa toisiaan sen sijaan, että maat sotivat toisiaan vastaan. Vuonna 1952 kuusi maata allekirjoittivat sopimuksen Euroopan hiili- ja teräsyhteistöstä. Se oli alkuhetki sille, minkä me nykyisin tunnemme Euroopan unionina.

Kullfabrikker
Kullfabrikker

Rooman sopimus

Useat maat allekirjoittivat uuden sopimuksen vuonna 1957 Roomassa. Siksi sitä kutsutaan Rooman sopimukseksi. 

Rooman sopimuksen tavoitteena oli varmistaa maille suuret vapaudet tehdä yhteistyötä. Niitä kutsutaan EU:n neljäksi vapaudeksi.

EU:n neljä vapautta ovat …

  • … palveluiden vapaa liikkuvuus. Jos kaupunkiin aiotaan rakentaa uusi kaupungintalo, kaikkien EU:n rakennusalan yritysten on voitava kilpailla rakennusurakasta.
  • … pääoman vapaa liikkuvuus. Rahaa voi tallettaa mihin tahansa pankkiin Euroopan unionin alueella.
  • … tavaroiden vapaa liikkuvuus. EU-maat voivat myydä tavaroitaan toisille EU-maille maksamatta siitä tullimaksua.
  • … ihmisten vapaa liikkuvuus. Kaikki EU:ssa voivat muuttaa toiseen EU-maahan työskentelemään ja opiskelemaan.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Containerskip
Containerskip

Euroopan unionin historia

 

 

 

 

 

 

EU laajenee

Rooman sopimuksen jälkeen EU on saanut useita uusia jäsenvaltioita. EU:lla onkin nykyisin paljon valtaa.

Se päättää monista erityisesti ruokaan, kauppaan ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. 

Mikä tahansa maa ei voi liittyä Euroopan unioniin, vaan maassa on oltava demokratia. Se tarkoittaa, että eli maan kansalaiset päättävät oman maansa asioista.

Vuodesta 2020 lähtien EU:ssa on ollut 27 jäsenmaata.

EU
EU

EU:n tärkeimmät instituutiot

Euroopan parlamentti

Parlamentissa on yhteensä 705 poliitikkoa koko EU:n alueelta.

Ihmiset valitsevat heidät äänestämällä vaaleissa. Parlamentilla on vastuu lakien säätämisestä ja rahojen jakamisesta jäsenvaltioille. 

Euroopan parlamentti sijaitsee Brysselissä, Belgiassa.

📷 Euroopan parlamentti Brysselissä.

Euroopan komissio

Komissio valvoo, että jäsenvaltioissa noudatetaan lakeja. Komissiota johtaa puheenjohtaja. 

Vuodesta 2019 lähtien komission puheenjohtajana on toiminut saksalainen Ursula von der Leyen. 

Komissio sijaitsee Brysselissä, Belgiassa.

.

Euroopan neuvosto
Euroopan neuvosto koostuu kaikkien maiden ministereistä. Esimerkiksi ulkoministerit voivat kokoontua neuvostoon keskustelemaan turvallisuudesta.

Euro
Vuonna 2002 otettiin useissa maissa käyttöön euro. Euro on valuutta, jota voidaan käyttää EU:ssa. Se helpottaa kaupankäyntiä Euroopan unionin alueella. 

Kun matkustaa EU:n alueella, ei tarvitse vaihtaa rahaa vaan kaikkialla voi maksaa euroilla.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
EU-parlamentet
EU-parlamentet

EU ja Norja

EU on Norjan tärkein kauppakumppani, mutta Norja ei ole EU:n jäsen. Norjassa on järjestetty kaksi kansanäänestystä Euroopan uniooniin liittymisestä. Ne järjestettiin vuosina 1972 ja 1994.

Kummallakin kerralla norjalaiset äänestivät liittymistä vastaan.

Vaikka Norja äänesti EU:ta vastaan, Norja sai silti kauppasopimuksen, jota kutsutaan ETA-sopimukseksi. Se mahdollistaa kaupankäynnin muiden Euroopan maiden kanssa.

Vaikka Norja äänesti EU:ta vastaan, Norja sai silti kauppasopimuksen, jota kutsutaan ETA-sopimukseksi. Se mahdollistaa kaupankäynnin muiden Euroopan maiden kanssa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Norge og EU flagg
Norge og EU flagg

Brexit

Iso-Britannia oli EU:n jäsen pitkään, mutta se ei ollut tyytyväinen politiikkaan, jota Brysselissä harjoitettiin.

Vuonna 2016 Isossa-Britanniassa järjestettiin kansanäänestys, ja enemmistö äänesti EU:sta eroamisen puolesta.

Kesti kauan, ennen kuin saatiin aikaan sopimus EU:n kanssa siitä, miten ero tapahtuisi. 

Sopimukseen päästiin vasta vuonna 2021.

Brexit ballonger
Brexit ballonger

Iso-Britannian eroamista EU:sta on kutsuttu Brexitiksi (yhdistelmä sanoista “Britain” ja “exit”).

On sanottu, että eroa kannattaneet keskittyivät liikaa maahanmuuttopolitiikkaan sen sijaan, että olisivat pohtineet eroamisesta aiheutuvia haittoja.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

EU:n haasteet

EU on saanut paljon kiitosta rauhan luomisesta Eurooppaan toisen maailmansodan jälkeen. Silti EU:lla on ollut myös suuria ongelmia.

Vuonna 2008 monissa maissa koettiin talouskriisi, joka johti suureen työttömyyteen. 

Monet maat joutuivat lainaamaan paljon rahaa EU:lta selviytyäkseen. Kreikka oli yksi näistä maista.

Tämä kriisi johti siihen, että maat alkoivat syyttää toisiaan.

Samalla jotkut ajattelivat, että EU voisi antaa anteeksi osan veloista.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Myntstabel
Myntstabel

Rauha ja demokratia

EU sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012 työstään rauhan ja demokratian eteen Euroopassa.

EU sai tunnustusta Ranskan ja Saksan välisen rauhan aikaansaamisesta toisen maailmansodan jälkeen.

1980-luvulla EU työskenteli demokratian lisäämiseksi Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa. EU avautui enemmän Itä-Euroopan maille Berliinin muurin murtumisen jälkeen 1990-luvulla.

Itä- ja Länsi-Euroopan väliset erot ovat nyt pienemmät kuin ennen. Demokratia on vahvistunut, ja monia konflikteja on saatu päätökseen.

Ihmisoikeuksien suojeleminen on EU:lle tärkeä tehtävä.

Berlinmuren
Berlinmuren

EU ja covid-19

EU:lla ei ole ollut helppoa talouskriisin, Brexitin ja covid-19:n hoitamisessa. 

Pandemian aikana EU yritti auttaa kaikkia jäsenmaita rokotteiden hankinnassa. Se sopimus koski myös Norjaa.

Covidvaksine i EU
Covidvaksine i EU

Tulevaisuuden näkymät

EU on hyväksynyt “Green Deal” -hankkeen päästäkseen yli pandemian aiheuttamasta kriisistä.

Norjassa on edelleen suurta erimielisyyttä siitä, onko EU hyvä vai huono asia. Edessä saattaa olla uusi kansanäänestys jäsenyydestä.

Green Deal
Green Deal

Lähteet:

  • Claes, Dag Harald; Hveem, Helge; Tranøy, Bent Sofus:
    Global økonomi, krise og politisk styring (2012)
    Oslo. Universitetsforlaget.