Haavoittuva demokratia

Monet pitävät demokratiaa itsestäänselvyytenä, mutta demokratia on melko haavoittuvainen. Useat maat maailmassa kokevat siirtymän kansanvallasta kohti autoritäärisempiä ja diktatorisempia hallintojärjestelmiä. Onko demokratian lisäksi olemassa muita keinoja antaa kansalle päätäntävalta maan asioista?

Accessibility icon Haavoittuva demokratia

Ovatko demokratiat vähentymässä?

Viimeisen vuosikymmenen aikana useissa demokratioissa on koettu talouskriisejä ja tyytymättömyyttä poliittiseen johtoon.

Monissa paikoissa yksittäiset henkilöt tai pienet ryhmät hallitsevat poliittisesti. Sitä kutsutaan autokratiaksi. Niissä kansalaisilla ei ole mahdollisuutta osallistua yhteiskunnallisen toimintaan, kuten demokratiassa.

Heikko kannatus

Yhä useampi lakkaa käyttämästä äänioikeuttaan eikä ole kiinnostunut politiikasta.

Demokratian kannatus on nyt heikoimmillaan sitten toisen maailmansodan

Mitä meitä ohjaa?

Katoaako demokratia? Entä mitä tulee sen tilalle? Korvaavatko demokratian mahdollisesti diktaattorit, joita oli monissa maissa viime vuosisadalla? Silloin vain pieni ihmisryhmä päättää lähes kaikesta.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
En mann styrer mange mennesker med tråder.
En mann styrer mange mennesker med tråder.

Opimmeko historiasta?

Useimmat ihmiset haluavat rauhallisen elämän, jossa he voivat päättää omista asioistaan. On kuitenkin paljon ihmisiä, joiden elämä ei ole sellaista.

Monet nykyisistä tapahtumista ova tuttuja historiasta, mutta onko ihmiskunta oppinut niistä mitään?

Eri hallitusmuotoja

Meille tuttua demokratiaa yleisempiä hallitusmuotoja on useita. Monia maita ja alueita hallitaan diktatuurina, anarkiana ja meritokratiana. Hallitsijoita kutsutaan oligarkeiksi, despooteiksi ja diktaattoreiksi. Heitä voi kaikkia kutsua yksinvaltiaiksi.

Diktaattorit ja oligarkit

Diktatuuria hallitsee usein yksi henkilö.

Toisen maailmansodan aikana Adolf Hitler hallitsi Saksaa yksin. Diktatuurissa kansalla ei ole sananvaltaa. Diktaattori on usein julma ja väkivaltainen johtaja eli despootti.

Oligarkit ovat ryhmä ihmisiä, jotka hallitsevat diktatuuria yhdessä pienenä ryhmänä.

Anarkia ja meritokratia

Joitakin maita hallitaan anarkian mukaisesti. Silloin yhteiskuntaa hallitsevat ihmiset yhteistyössä, eikä valta ole muutamalla valitulla henkilöllä.

Oletko sinä yksi niistä, joilla on erityisiä kykyjä ja taitoja? Silloin voisit hallita harvinaisessa hallitusmuodossa, meritokratiassa.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
En overdimensjonert rød mann ser ned på en stor folkemengde.
En overdimensjonert rød mann ser ned på en stor folkemengde.

Ateenan demokratia

Ateenan demokratia muistutti enemmän herrakerhoa, jonka jäseniksi ei päässyt kuka tahansa. Vain 10 prosenttia asukkaista sai päättää, eikä naisilla ja orjilla ollut äänioikeutta. Oliko tämä sittenkään demokratia?

Äänioikeutetut miehet kokoontuivat  muutaman kerran kuukaudessa  äänestämään asioista. He äänestivät laittamalla värikkäitä kiviä purkkiin.

Vallanpitäjien valvonta vähäistä

Poliittisia puolueita ei ollut, eikä kukaan uskaltanut vastustaa hallintoa. Lainsäätäjät saattoivat rikkoa lakia rangaistuksetta. Järjestelmä oli kaukana Norjan demokratiasta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En mann står i et tempel og snakker med en gruppe menn.
En mann står i et tempel og snakker med en gruppe menn.

Korsikan perustuslaki

Korsika on saari Italian edustalla. Vuosien ajan muut maat hallitsivat saaren väestöä. Ihmiset kyllästyivät siihen ja taistelivat vapautensa puolesta ja onnistuivat siinä lopulta.

 

Korsikassa haluttiin, että kaikki naiset ja miehet saisivat päättää. Valitettavasti tuo demokratian vaihe kesti vain 14 vuotta. Vuonna 1769 ranskalaiset valloittivat Korsikan ja kumosivat demokratian.

📷  Bonifacion satama-alue Korsikassa.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Havneområde på Korsika med mange båter og en festning.
Havneområde på Korsika med mange båter og en festning.

Demokratiat kukoistavat

Demokratia tuli yhä suositummaksi hallintotavaksi 1800-luvun puolivälissä. Ihmiset oppivat lukemaan, kouluttautuivat ja halusivat osallistua päätöksentekoon.

Ihmiset eivät halunneet jäädä politiikan ulkopuolelle. Kun monet päättävät käyttää äänioikeuttaan, demokratia kukoistaa.

📷 Ihmiset virtaavat äänestyspaikalle Yhdysvalloissa. 

Demokratioiden kehitys:

  • 1850-luvulla lähes kaikki valkoiset miehet Yhdysvalloissa saivat äänioikeuden.
  • Vuonna 1962 maailmassa oli 36 demokratiaa.
  • Lähempänä nykyaikaa yhä useammissa maissa on ymmärretty, että demokratia on paras hallintomuoto.

Toisen maailmansodan jälkeen ihmisillä oli suurempi usko demokratiaan. Italia, Saksa ja Japani olivat hävinneet sodan. Ne olivat olleet julmien johtajien hallitsemia. Monissa maissa ihmiset eivät enää halunneet sellaisia johtajia vaan valitsivat demokratian. 2000-luvulla uskottiin, että demokratia oli tullut jäädäkseen.

📷  EU on esimerkki demokraattisesta järjestelmästä.
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Mange mennesker på vei i samme retning.
Mange mennesker på vei i samme retning.

Monet demokratiat katosivat

Monet uskoivat, että demokratia oli paras järjestelmä. Silti useat maat palasivat diktatuuriin. Se tarkoittaa, että yksi henkilö päättää maan asioista yksin tai melkein yksin.

Ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) jälkeen puolet demokratioista katosi.

📷  Neuvostoliitto oli diktatuuri Vladimir Leninin (1917-1924) ja Josef Stalinin (1924-1953) aikana. Kuvassa on Neuvostoliiton lippu, jota käytettiin vuosina 1923-1991.
Sovjetunionens flagg
Sovjetunionens flagg

Miten demokratian käy nykyaikana?

Yhä harvempi ihminen osallistuu demokraattisiin vaaleihin. Eivätkö he enää luota poliitikkoihin? Mikä voisi olla syy siihen? Eikö demokratian pitäisi ratkaista ilmasto-ongelmat, lopettaa sodat ja auttaa pakolaisia? Eikö demokratia ole paras hallintomuoto kaikille?

En politikonstabel i forgrunnen med en brennende bil og en folkemengde i bakgrunnen.
En politikonstabel i forgrunnen med en brennende bil og en folkemengde i bakgrunnen.

Miten joku voi ottaa vallan?

Aiemmin armeija saattoi tehdä vallankaappauksen. Sotilaat syrjäyttivät ja vangitsivat poliitikot ja valtionjohtajat. Nykyisin sellaista ei tapahdu kovin usein. Valta voi siirtyä myös niin sanotun sisäisen hajoamisen kautta.

Vallan ottajan on siis vakuutettava ihmiset tukemaan itseään. Usein se tapahtuu uhkauksilla, lupauksilla ja palkinnoilla. Esimerkki siitä on Adolf Hitlerin tie valtaan 1930-luvulla.

Hitler pääsi valtaan

Hitler yritti vallankaappausta Saksassa vuonna 1923. Se epäonnistui, ja hän ymmärsi, että hänen täytyi toimia toisin. Hän loi suuren ja mahtavan poliittisen puolueen.

Puolue kasvoi asteittain ja sai 37 prosenttia äänistä vuoden 1932 vaaleissa.

Hitler keräsi ääniä sanomalla, että hän pelastaisi kansan köyhyydestä ja hädästä. Hän oli löytänyt tavan voittaa kansan luottamuksen. Hitler sai vallan sisäisen hajoamisen kautta

Valtiopäivätalon palo

Saksan valtiopäivätalo syttyi tuleen helmikuussa 1933. Silloin Hitler oli jo valtionjohtaja.

Tulipalosta syytettiin Hitlerin vastustajia, ja kaikki puolueet paitsi natsipuolue kiellettiin. Hitler ja hänen puolueensa sai Saksan täysin omaan hallintaansa.

📷  Valtiopäivätalon tulipalo vuonna 1933.

Talouskriisin hyödyntäminen

Useat muut valtionjohtajat ovat käyttäneet Hitlerin tapaa nousta valtaan. Poliittiset johtajat Turkissa, Venäjällä ja Nicaraguassa ovat hyödyntäneet siihen maansa tilannetta. 

He ovat käyttäneet hyväkseen talouskriisiä, maahanmuuttoa ja kansalaisten tyytymättömyyttä voittaakseen vaalit ja päästäkseen valtaan.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Riksdagen i Berlin brenner 1933.
Riksdagen i Berlin brenner 1933.

Valtaan pääsyn tie

Miten tällaiset johtajat hankkivat valtaa sisäisen hajoamisen kautta?

  • He ottavat vallan tuomioistuimista. Valitsevat omat tuomarinsa. Kukaan ei voi tuomita heitä laittomista teoista.
  • He ottavat median hallintaansa. Saavat ne tukemaan itseään ja kirjoittamaan negatiivisesti muista.
  • Muuttavat vaalilakeja. Laativat säännöt, jotka varmistavat heidän puolueensa voiton.

Miksi tällaisia johtajia valitaan?

Monet maat kärsivät huonosta taloudesta ja korkeasta työttömyydestä. Ihmisillä ei ole tulevaisuudennäkymiä itselleen eikä perheelleen. Ei ole ihme, että he valitsevat sellaisia poliittisia johtajia, jotka voivat auttaa maan pois kriisistä.

Kun poliitikot lupaavat, että kaikki paranee, jos ihmiset äänestävät juuri heitä, sitä kutsutaan populismiksi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Mann med dress trekker et sceneteppe med godt vær for å dekke over det dårlige været.
Mann med dress trekker et sceneteppe med godt vær for å dekke over det dårlige været.

Voimmeko kuvitella muita järjestelmiä?

Voiko teknologia korvata demokratian? Onko mahdollista, että tietokoneet voisivat hallita koko yhteiskuntaa?

Voimmeko luottaa koneisiin?

Emme voi luottaa sataprosenttisesti teknologiaan ja dataan. Välillä tapahtuu virheitä, jotka voivat johtaa huomattaviin seurauksiin. 

Tietokoneilla ei ole tunteita. Ne eivät siis voi päättää, onko jokin moraalisesti oikein vai väärin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Podcast: «Kan maskiner ha sjel?»
Robot står og tenker med med høyre hånd på haka og med vektskåler og en dommerhammer i bakgrunnen.
Robot står og tenker med med høyre hånd på haka og med vektskåler og en dommerhammer i bakgrunnen.

Miten voidaan toteuttaa todellista kansanvaltaa?

Jokainen ihminen voi osallistua demokratiaan monin tavoin. Norjassa on mahdollista äänestää kunnallis- ja parlamenttivaaleissa. Sitä kutsutaan edustukselliseksi demokratiaksi. Se tarkoittaa, että valitsemme poliitikot edustamaan mielipiteitämme. Valitut poliitikot eivät kuitenkaan edusta vain jokaista yksittäistä äänestäjää. Samaa poliitikkoa on äänestänyt moni muukin ihminen. Hänen on siksi otettava huomioon monien mielipiteet.

Kansanäänestykset

Toinen tapa osallistua on suoran demokratian kautta. Se tarkoittaa, että järjestetään kansanäänestys, jossa kaikki voivat päättää jostain konkreettisesta asiasta. 

Esimerkiksi vuosina vuosina 1972 ja 1994 halittiin kuulla Norjan kansalaisilta, haluavatko he, että Norja liittyy Euroopan unioniin.

Suora demokratia

Kuvittele, että sinun pitäisi olla mukana hallitsemassa yhteiskuntaa yhdessä kaikkien Norjan kansalaisten kanssa. Se voisi olla vaikeaa. On monia asioita, joihin pitäisi perehtyä. Sinun pitäisi olla mukana tekemässä päätöksiä monista vaikeista asioista. Olisitko valmis sellaiseen?

Ehkä vuksi voisi ottaa teknologian, kuten tekoälyn.

Digitaalinen versio omasta itsestäsi

Mitä jos saisit itsestäsi digitaalisen version itsestäsi eli avattaren? Se olisi digitaalinen “kansanedustajasi”. Avattaren pitäisi tuntea mielipiteesi ja arvosi. Kaikki päätökset, joita se tekisi puolestasi, perustuisivat sinun omiin mielipiteisiisi. Sillä tavalla voisit edustaa itseäsi ja omia näkemyksiäsi sen sijaan, että valitsisit poliitikon edustamaan itseäsi. Jokaisella voisi olla oma avatar

Kuulostaako avatar-ajatus houkuttelevalta?

Kuulostaa varmasti, mutta teknologia ei ole vielä riittävän kehittynyttä siihen. Kuka ohjelmoisi ja ylläpitäisi avattaria? Kuka suojaisi niitä ulkoisilta hyökkäyksiltä? Voisimmeko luottaa siihen, että avatar sittenkään edustaisi aina mielipiteitäsi?

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
Syv avatarer sitter på stoler i en ring og samtaler med hverandre.
Syv avatarer sitter på stoler i en ring og samtaler med hverandre.

Demokratia hallintomuotona

Tähän mennessä historiassa ei ole ollut kahta demokratiaa, jotka olisivat olleet sodassa keskenään. Se yksinään pitäisi riittää syyksi demokratioiden säilyttämiselle tulevaisuudessa. Lisäksi on muita demokratian säilyttämisen arvoisia tekijöitä. Mitä muuta arvokasta demokratiassa on mielestäsi?

Demokratian säilyttämiseksi ihmisten on osoitettava kiinnostusta ja osallistuttava yhteiskunnalliseen toimintaan. Se on kaikkien vastuulla.

Stortinget
Stortinget

Maailman demokratiat

Kaaviosta näet, miten eri hallitusmuodot ovat jakautuneet maailmassa vuodesta 1789 vuoteen 2021.

Liberaalit demokratiat: Toimivia demokratioita, joissa kansa päättää, ketkä maata hallitsevat. Yksilön oikeuksien suoja on vahva. Tuomioistuimet ovat riippumattomia. “Liberaali” viittaa tässä yksilön oikeuksien suojaamiseen.

Valitut demokratiat: Demokratiat, joissa järjestetään vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit. Yksilöillä ei kuitenkaan ole samaa suojaa kuin liberaaleissa demokratioissa.

Valitut autokratiat: Tässä järjestelmässä kansalaiset saavat osallistua vaaleihin. Heillä ei kuitenkaan ole vapautta järjestäytyä eikä ilmaista itseään tavalla, joka on välttämätöntä poliittisten vaalien vapauden ja oikeudenmukaisuuden kannalta.

Suljetut autokratiat: Tässä järjestelmässä kansalaiset eivät saa osallistua minkäänlaisiin vaaleihin maan poliittisten johtajien valitsemiseksi.

Lähteet:

 

  • Thorsen, Dag Einar: autokrati i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 24. august 2022 fra https://snl.no/autokrati
  • Gursli-Berg, Gunhild: Leviathan i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 24. august 2022 fra https://snl.no/Leviathan
  • Hovde, Kjell-Olav; Svensson, Palle; Thorsen, Dag Einar: demokrati i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 24. august 2022 fra https://snl.no/demokrati
  • Holm-Hansen, Jørn; Berg, Ole T.: oligarki i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 24. august 2022 fra https://snl.no/oligarki
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. Getty Images
    13. OWID