Jätevuoret kasvavat!

Jätevuoret kasvavat! Heitämme roskiin yhä enemmän, ja me Pohjoismaissa olemme tässä kärkikastia. Mistä luulet sen johtuvan?

Accessibility icon Jätevuoret kasvavat!

Heitämme roskiin yhä enemmän

Heitämme roskiin yhä enemmän ja jätevuoret kasvavat!

Pohjoismaalaiset ovat tässä kärkikastia. Mistä luulet sen johtuvan?

Jokainen norjalainen heittää jätteisiin lähes 450 kiloa joka vuosi.

Mitä sinä ja perheesi voitte tehdä vähentääksenne roskien määrää?

Søppelberg

Kuinka paljon maailmassa heitetään roskiin joka päivä?

Suurin osa jätteistä tulee kaupungeista, joissa noin kolme miljardia ihmistä tuottaa jokainen yli kilon jätettä joka päivä!

Tutkijat uskovat, että jätteen määrä kolminkertaistuu ennen vuotta 2100.

Moni maailman köyhistä elää kaatopaikkojen jätteillä. Norjassakin jotkut etsivät ruokaa jäteastioista.

Voimmeko tehdä tälle asialle jotain, mitä luulet?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Jätteet meressä

 Meressä kelluu valtavasti jätettä. Jäte voi olla kaikkea jalkapalloista kajakkeihin ja legopalikoista muovikasseihin.  

Yli miljoona merilintua ja 100 000 muuta merieläintä kuolee vuosittain syötyään roskia.

Kuolleiden merilintujen ja merieläinten vatsasta on löydetty runsaasti myrkyllisiä jätteitä. 

Se tarkoittaa, että osa näistä myrkyistä voi päätyä sinun ruokalautasellesi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Søppel i havet
Søppel i havet

Ympäristömyrkyt

Ympäristömyrkkyjä on luonnossa kaikkialla. Eläimet, linnut ja kasvit saavat niitä itseensä. Jokainen syömämme eläin sisältää myrkkyjä. Mitä enemmän eläimet syövät toisiaan, sitä enemmän myrkkyjä niihin kertyy. Kun me syömme näitä eläimiä, saamme myrkkyjä itseemme. 

Ympäristömyrkyt ovat myös vahingollisia ihmisille. Ajan kanssa ne voivat aiheuttaa syöpää ja vaurioita perimään.

Næringskjede

Merten mikromuovit

Maailman luonnonsäätiön mukaan yli kahdeksan miljoonaa tonnia muovia joutuu meriin joka vuosi. 

Muovi on uhka kaikelle elämälle meressä. Erityisesti pienen pienistä muovipaloista koostuva mikromuovi.

Maailman talousfoorumi pyrkii vaikuttamaan siihen, että isot yritykset huolehtisivat ympäristöstä paremmin. Foorumi uskoo, että vuonna 2050 merissä on enemmän muovia kuin kaloja.

Tekstiilien pesu

Joka vuosi maailman meriin joutuu 1,5 miljoonaa tonnia mikromuovia. Suuri osa syntyy tekstiiliteollisuudesta ja tekstiilien pesusta.  

Kun pesemme vaatteita, niistä irtoaa pienen pieniä muovinpaloja, jotka päätyvät viemäristön kautta meriin.

Keinotekoiset nurmikentät

Keinotekoisella nurmikentällä on yli sata tonnia kumirakeita. Ne tekevät pohjasta pehmeän. Kumirakeet ovat usein peräisin hylätyistä auton renkaista.

Monet näistä rakeista päätyvät mereen. Mistä luulet sen johtuvan?

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Mikroplast
Mikroplast

Minne jätteet menevät?

Useimmat meistä lajittelevat jätteet kierrätykseen. On paljon sellaista, jota voidaan käyttää uudelleen.

Jotkut heittävät roskia luontoon. Niiden häviäminen itsestään kestää kauan. Tässä tavallisen jätteen maatumisaikoja:

  • Banaaninkuori 2–30 päivää
  • Paperi 2–3 kuukautta
  • Muovipussi 10–12 vuotta
  • Peltipurkki 80–100 vuotta
  • Muovipullo 450 vuotta
Brusboks i naturen
Brusboks i naturen

Tiesitkö, että …

Vaatteiden valmistus on yksi maailman eniten saastuttavista asioista. Yksien farkkujen valmistamiseen kuluu yli 7 500 litraa vettä.

Joka sekunti heitetään pois tai poltetaan kuorma-autolastillinen vaatteita.

Kleshaug
Kleshaug

Lähteet:

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kuva- ja video-oikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images