Mielikuvituksen voima
Kulttuuri, tiede ja teknologia ovat mahdollisia vain mielikuvituksemme ansiosta.
Mitä mielikuvitus on?
Voitko kuvitella violetin lohikäärmeen ajamassa kolmipyöräisellä?
Mikään muu elävä olento maapallolla ei osaa kuvitella mitään tällaista. Pääsi sisällä voit jakaa kuvia aiemmin näkemistäsi asioista ja koota palaset joksikin täysin uudeksi.
Näe edessäsi matelija ja lintu, ja hetkessä sinulla on kuva lohikäärmeestä. Ajattele violetin väristä kukkaa ja lohikäärmeestä tulee violetti. Tämän voimme nähdä, koska osaamme käyttää mielikuvitustamme, kykyä, jota meillä ei ole aina ollut.
Ihmisaivojen koko on suurentunut
Kun ihmiset levittäytyivät Afrikasta n. 100 000 vuotta sitten, he käyttivät yhä samoja yksinkertaisia työkaluja kuin esi-isänsä. Kesti vielä 60 000 vuotta ennen kuin ihmisen luovuus ja kyky keksiä uutta alkoivat kehittyä nopeasti.
Noiden 60 000 vuoden aikana ihmisen aivojen koko myös kasvoi. Kieltä ja visuaalista tulkintaa ohjaavat aivojen alueet alkoivat toimia yhteistyössä. Tutkijat uskovat, että näin saimme kyvyn kuvitella asioita.
Ung kvinne flyr
Mitä oikeastaan tapahtuu, kun käytämme mielikuvitustamme?
Aina kun näemme polkupyörän, tietyt aivojen solut aktivoituvat ja aivot oppivat tunnistamaan tämän polkupyöräksi. Pyörän mielikuvan luodakseen, aivot aktivoivat samat hermosolut.
Sen lisäksi, että muistamme näkemiämme asioita, voimme käyttää vanhoja hermosoluja luodaksemme jotain täysin uutta.
Tätä varten hyödynnämme kykyämme käyttää puhekieltä.
Muilla eläimillä on myös kieli, mutta se on hieman erilainen kuin meillä. Useimmat eläimet «puhuvat» koko tilanteesta yhtenä kuvana. Vähän kuin hakisivat kuvaa polkupyörästä.
Me taas yhdistämme puhutun kielemme sanoista ja lauseista. Ne ovat palasia, joita voimme sekoitella ja yhdistellä haluamallamme tavalla.
Tätä kutsutaan syntaktiseksi kieleksi. Kun yhdistämme syntaktisen kielen aivoissa olevien kuvien kanssa, saamme mielikuvituksen.
1 / 4
Liten jente leker pilot i en pappeske
Yhdistä erilaisia ideoita
Kuvitellaksemme kolmipyöräisellä ajavan violetin lohikäärmeen, meidän on yhdistettävä muistot kolmipyöräisestä, lohikäärmeestä ja violetista väristä. Aivojen eri osista tulevien signaalien on tapahduttava samaan aikaan, mikä vaatii hiukan ajoitusta.
Høyre og venstre hjernehalvdel
Lapsen on tärkeä käyttää mielikuvitustaan
Hermosäikeiden ulkopinnalla on suojaava rasvakerros. Sitä kutsutaan myeliiniksi. Se on kuin sähköjohdon suojana oleva muovikuori.
Mitä paksumpi tämä kerros on, sitä nopeammin hermosignaali kulkee. Aivot mukauttavat kerroksen paksuuden eri hermoihin sopivaksi. Suuri osa aivojen kehityksestä tapahtuu, kun olemme lapsia.
Lapsuudessa muodostuvat myös eri aivoalueiden väliset yhteydet. Sen vuoksi on tärkeää, että lapset saavat leikkiä ja käyttää mielikuvitustaan.
Ung gutt stående på senga med romrakett og leke pistol
Mielikuvituksen ja hermojen yhteys
Tällä videolla saamme nähdä, mikä rooli hermoilla on fantasioinnissamme.
Lähteet:
- Menneskets historie Junior (2020)
Orage Forlag AS
Kuva- ja video-oikeudet
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
TED-Ed – Youtube
-
