Mielikuvituksen voima

Kulttuuri, tieđet ja teknologii oon mahđolista vain meiđän kuvittelukyvyn takia.

Accessibility icon Mielikuvituksen voima

Mitä mielikuvitus oon?

Ossaatko sie kuvitella lillan draakin mikä ajjaa kolempyöränsykkelilä?

Ei mikhään muu elävä maapallola pysty kuvittelemhaan jotaki tämmöistä. Sinun pään sisälä sie ossaat jakkaat kuvvii assiista mikkä sie olet nähny ennen ja sitte yhđistäät palaiset aivan uusiksi assiiksi.

Kuvittele ryömimäelävän ja linnun, ja yhtäkkii sie näjen draakin. Ajattele lillaa kukkaa, ja draaki muuttuu lillaksi. Tämän met pystymä näkemhään koska met ossaama fantaseerata. Tätä kykkyy meilä ei aina ole ollu.

Forskjellige dyr samlet i en kollasj

Ihmisaivot oon kasunheet

Ko ihminen vajelsi Aafrikasta nuoin 100 000 vuotta aikkaa, het piđethiin yhä sammoi, simppeliitä kallui ko heiđän materivanhiimet. Se meni vielä 60 000 vuotta ennen ko ihmisen luovuus ja kyky keksiit uutta alethiin eđistymhään.

Nuoitten 60 000 vuođen aikana ihmisaivot kasuthiin isomiksi. Aivoin alat mikkä ohjaavat kieltä ja näkköö alethiin toimihaan yhđessä. Tutkiijat uskoovat ette tämä oon syy siihen ette meiđän fantasii alkoi eđistymhään.

Ung kvinne flyr
Ung kvinne flyr

Mitä oikkeestansa tapattuu ko met piđämä meän mielikuvitusta?

Joka kerta ko met näjemä sykkelin, vissit aivoin solut aktivoitteevat ja aivot oppiivat tunnistamhaan tämän sykkeliksi. Ette hakkeet tämän kuvan sykkelistä, aivot aktiveeraavat samat hermosolut.

Sen lisäksi ette met muistama assiita mikkä met oon nähnheet ennen, met ossaama käyttäät vanhoi hermosollui ette luođa jotaki täysin uutta.

Ette tehä tämän, met hyöđytämmä meiđän tappaa pittäät puhetkieltä.

Muila elävillä oon kans kieli, mutta se oon vähäsen erilainen ko meilä. Usheimat elävät “puhhuuvat” kokonhaisen tapattuman ympäri yhtenä kuvana. Vähäsen ko net hajettais kuvan sykkelistä.

Met taas yhđistämmä meiđän kielen sanoista ja setningiistä. Nämät oon palaiset mitä met saatama sekoittaat ja yhđistäät eri laihiin.

Tätä käskemä syntaktiseksi kieleksi. Ko met piđämä syntaktista kieltä yhđessä kuvviin meiđän aivoissa, synttyy fantasii eli mielikuvitus.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Liten jente leker pilot i en pappeske
Liten jente leker pilot i en pappeske

Eri ideitten yhđistäminen

Ette kuvitella lillan draakin mikä ajjaa kolmenpyöränsykkelillä, se vaattii ette met yhđistämmä meiđän muistot draakista, kolmenpyöränsykkelistä ja lillasta. Aivoin eri ossiin signaalit häyttyyvät tapattuut samhaan aikhaan mikä vaattii vähäsen koordinasuunii.

Høyre og venstre hjernehalvdel
Høyre og venstre hjernehalvdel

Tärkkeetä ette kläpit pittäävät ommaa fantasiita

Hermofiiberillä oon isoleeraava rasvakerta. Tätä käskethään myeliiniksi. Se oon vähäsen niin ko plastikki mikä oon sähköleetningin ympäri.

Mitä paksumpi tämä kerta oon, sitä noppeemin hermosignaali kulkkee. Aivot soppeuttaavat kerran paksuuđen niin ette se soppii eri hermhoin. Suuri osa aivoin eđistyksestä tapattuu ko met olema kläpit.

Ko met olema nuori, haamustuuvat kans yhtheyđet avioin eri ossiin välilä. Siksi se oon tärkkeetä ette kläpit saavst tierata ja pittäät ommaa fantasiita.

Ung gutt stående på senga med romrakett og leke pistol
Ung gutt stående på senga med romrakett og leke pistol

Fantasii ja hermot

Mitä oikkeestansa tapattuu ko met piđämä meiđän fantasiita?

 

Lähtheet:

  • Menneskets historie Junior (2020)
    Orage Forlag AS

Kuva- og video-oikkeuđet

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. TED-Ed – Youtube