Miljoona lajia vaarassa!
Tiesitkö, että yli miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon maapallolla? Pelkästään Norjassa yli 2700 lajia on uhattuna. Miksi eläimet ja kasvit katoavat, ja mitä se tarkoittaa luonnon monimuotoisuudelle?
📷 Norjassa papukaijavahakas on äärimmäisen uhanalainen laji.

Papegøyerørsopp

Insekthus i en hage bygd av naturlige materialer fra naturen

Sjøku svømmer i Crystal river, Florida

Termitter bygger et rede under et tre

Villgress på fjellet i solnedgang

Brunsnegler i en brun plastikboks i en hage
Sukupuutto on luonnollinen ilmiö
Ei ole uutta, että lajeja katoaa. Niin on ennenkin tapahtunut. Nykyisin löydämme aiemmin eläneiden ja sitten sukupuuttoon kuolleiden eliölajien fossiileja. Uutta on, että lajit kuolevat sukupuuttoon nopeammin kuin ennen.
Aiemmin sukupuutto tapahtui miljoonien vuosien aikana. Nyt se tapahtuu muutamassa sadassa vuodessa. Eri puolilla maailmaa on kuollut sukupuuttoon 570 kasvilajia ja 700 eläinlajia 1500-luvun jälkeen .
📷 Zairenleveähuulisarvikuonoja on jäljellä maailmassa enää vain kaksi: äiti ja tytär. Aiemmin niitä oli tuhansia Keski-Afrikassa.

Stumpnesehornmamma og kalv på den afrikanske savannen

Flaggermus hengende i et tre
Miten ihmiset vaikuttavat biologiseen monimuotoisuuteen?
YK:n raportti osoittaa viisi pääsyytä siihen, millä tavalla ihmiset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.
- Käytämme suurempia osia luonnosta
- Hyödynnämme kasveja ja eläimiä
- Olemme mukana muuttamassa ilmastoa
- Saastutamme luontoa
- Tuomme ja levitämme vieraita, haitallisia lajeja

London skyline dekket med trær

Oppdrettsanlegg i Lofoten
Karjankasvatus
Nauta on maailman yleisin nisäkäs. Yli puolet kaikista nisäkkäistä on nautoja. Vain 4 prosenttia maailman nisäkkäistä on luonnonvaraisia eläimiä. Kaikista nisäkkäistä 36 prosenttia on ihmisiä.
Siis maapallolla on paljon lehmiä!
Itse asiassa neljännes kaikesta jäättömästä maa-alasta käytetään nautojen laidunmaana.
Mitä laidunalueille voitaisiin tehdä, jos karjankasvatusta vähennettäisiin?

Kveg på et jorde
Liikakalastus
Liikakalastus tarkoittaa sitä, että ihminen kalastaa liikaa kaloja jollain alueella. Kalastus tapahtuu suurilla kalastusaluksilla, jotka pyytävät niin paljon kalaa, että jäljelle jää liian vähän kaloja. Silloin alueen kalakanta ei pysy elinvoimaisena.
Kalakanta tarkoittaa tietyn kalalajin yksilöiden määrää jollain merialueella. Jos kalastamme liikaa, ei jää tarpeeksi aikuisia kaloja, jotka voivat saada poikasia. Se vahingoittaa koko meren ekosysteemiä eli kaikkien eliöiden elinympäristöä.
Ihmiset ovat 40 viime vuoden aikana pyytäneet niin paljon kalaa, että yli puolet kaikista kalakannoista on vähentynyt merkittävästi.

Industriell fisking. Store mengder fisk fanget i garn
Meri tyhjenee
Kalastusongelman hallitsemiseksi jotkin maat ovat ottaneet käyttöön sääntöjä, joita kutsutaan kalastuskiintiöiksi. Se tarkoittaa, että on raja, kuinka paljon kalaa saa pyydystää.
Valitettavasti joskus sääntöjä ei noudateta ja ihmiset kalastavat enemmän kuin on sallittua. Jotkut kalastavat laittomasti, koska he haluavat ansaita enemmän rahaa, toiset tekevät niin, koska he tarvitsevat ruokaa. Se voi vahingoittaa kalakantoja vielä enemmän.

Mengder av fisk på en båt
Uhanalaisten lajien metsästys
Monet ansaitsevat miljardeja kruunuja myymällä harvinaisia eläimiä. Mitä harvinaisempi eläinlaji, sitä enemmän siitä maksetaan.
Afrikassa on suosittua metsästää maanosan “viittä suurta” eläinlajia. Ne ovat afrikanpuhveli, sarvikuono, norsu, leopardi ja leijona. Sarvikuonoja ja norsuja pyydetään myös niiden arvokkaiden sarvien ja syöksyhampaiden vuoksi.
Merieläimet ovat myös uhattuina. Merestä pyydetään haita vain niiden evän vuoksi, koska haineväkeitto on joidenkin ihmisten suurta herkkua.

En flokk elefanter i Serengenti
Vanhalla taikauskolla ansaitaan rahaa
Erityisesti Aasian maissa monet uskovat, että sarvet ja syöksyhampaat voivat parantaa vakavia sairauksia.
Luulo perustuu vanhoihin taikauskoisiin käsityksiin ja on syvällä alueiden kulttuureissa ja perinteissä. Ne, jotka myyvät tällaisia tuotteita, voivat ansaita paljon rahaa.

Elfenbenornamenter

Mikroplast i en skje

Isbjørn på isflak

Innsjøer formet som fotavtrykk i en grønn skog.
Lähteet:
- ipbes.net (01.11.22): Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services
https://ipbes.net/global-assessment
- fn.no (01.11.22): Menneskelig aktivitet truer eksistensen til én million arter
https://www.fn.no/nyheter/fns-naturpanel-menneskelig-aktivitet-truer-eksistensen-til-en-million-arter
- miljodirektoratet.no (01.11.22): Truede arter i Norge
https://miljostatus.miljodirektoratet.no/Truede-arter/
- wwf.no (01.11.22): Nesehorn
https://www.wwf.no/dyreleksikon/neshorn?utm_source=1400&gclid=Cj0KCQjwjIKYBhC6ARIsAGEds-JYXwllJsdShgsKsrqkshn6LOfhw_lBxVPhLvKdAewuJfxUjodXgfIaAhyZEALw_wcB
- Frafjord, Karl: skjelldyr i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 1. november 2022 fra https://snl.no/skjelldyr
Video- ja kuvaoikeudet:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-