Miljoona lajjii vaarassa!
Tiesitkö ette yli miljoona lajjii oon vaarassa kuoleenttuut pois? Vain Norjassa oon yli 2800 uhattuu lajjii. Miksi elävät ja kasvit kattoovat, ja mitä tämä tarkoittaa bioloogiselle monipuolisuuđele?
📷 Papekoijaputkisieni oon kriittisen uhattu laji Norjassa.
Papegøyerørsopp
Biolooginen monipuolisuus
Maapallola oon rikas elävä- ja kasvielämä. Oon olemassa pienenpienii hyöntheissii, valttaaviita eläviitä meressä ja miljoonii vihrissii kasvii. Tätä met käskemä bioloogiseksi monipuolisuuđeksi.
Usheet mailman lajiista jaukkuuvat. Net kattoovat noppeemasti ko koskhaan varhemin histooriassa. YK oon räknäny ette miljoona lajjii oon vaarassa. Pääsyynä oon ihmisten elämäntavat.
1 / 1
Insekthus i en hage bygd av naturlige materialer fra naturen
YK:n raportti
YK:n luontopaneelin perustethiin vuona 2012. Sen meininkinnä oon ette tutkiijat ja politikkerit yhđessä ratkaisseevat kliimaprobleemit. Met saatama lukkeet YK:n luontopaneelin viimisestä raportista kliimamuutoksista jokka oon tapattunheet viiđenkymmenen viimi vuođen aikana. Raportin pohjana oon tuhanssii dokumenttii kaikkialta mailmasta.
Nyt YK:n luontopaneeli oon sanonu ette se oon hoppu muuttaat meiđän tappaa elläät maapallola.
Vaikuttaa koko maapallhoon
Tutkiijat nähthiin ette eläviitten ja kasviin populasuunit pieneneevät kaikkialla maapallola. Linttuin, imueläviitten, reptiiliitten ja sammakkoeläviitten määrä oon puolittunnu vuođen 1970 jälkheen. Nykyjään maapallola oon kahđeksen miljoonaa lajjii. Usheet sađat tuhanet niistä lajiista oon vaarassa kuoleenttuut pois.
Kaikki luonossa henkkaa yhđessä kaiken kans. Sillä tarkoitethaan ette luonthoon vaikutethaan kaikkialla maapallola. Luonto ei seuraa maanrajjoi. Jos Amazonasin sađetmettän hakathaan maahan, niin sillä oon seuraamukset kaikile!
1 / 2
Sjøku svømmer i Crystal river, Florida
Tärkkeet hyöntheiset
Hyöntheisten hävittäminen oon katastroofi maapallole.
Usheet elävät elättäävät ittensä syömälä hyöntheissii, ja hyöntheiset oon kans tärkkeet meän ruvanproduksuunile.
Hyöntheiset kuljettaavat pollenii kukasta kukkhaan niin ette net heđelmöittyyvät. Ilman heđelmöityksettä met emmä saa heđelmiitä emmäkä marjoi. 75 prosenttii mailman ruvanproduksuunista oon henkkaavainen siitä ette hyöntheiset levittäävät pollenii.
Elämä maan alla
Met emmä piian huomaa ette maan sisäläki oon elämää. Maapinnan alla ellää pienii eläviitä ja sienii. Met käskemä niitä maatuttaajiksi. Nämät pienet elävät ja sienet maatuttaavat orgaanista materiaalii niin ko lehtii, oksii ja kuolheita eläviitä. Tästä tullee ravinttoo uusile kasviile. Jos tämä monipuolisuus jaukkuu, niin kasvit ja puut kassuuvat huonomasti.
1 / 2
Termitter bygger et rede under et tre
Kasvielämä
Yksi neljestä mailman kasviista oon vaarassa kuoleenttuut pois. Sie löyđät ylinäkymän Suomen uhatuista lajiista tästä nettipaikasta: www.laji.fi
Met olema täysin henkkaavaiset siitä ette meiđän ympärillä oon kasvii. Kasvit ja puut tuottaavat oksygeenii jota met hengitämmä. Sitä ette kasvit ja puut muuttaavat karboonidioksiidii ja vettä oksygeeniksi ja ravinoksi, käskethään fotosynteesiksi.
Maa- ja savivierimät
Kasvit ei tuota vain oksygeenii, net pittäävät kans maan paikalan juurisysteemiitten avula. Jos kasvit ja puut hävviivät, huilais paljon hyvvää ruokamaata pois ko sattaa vettä, ja se saattaa johtaat siihen ette synttyy maa- ja savivierimii.
1 / 2
Villgress på fjellet i solnedgang
Vierolajit
Lajit jokka ei luonosta kuulu visshiin alhaan, saattaavat hävittäät alassa jo olleevat lajit. Met olema nähnheet ette bruunietana voittaa muita etanalajjii ja pillaa kukkii ja kasvii. Elävät jokka tavalisesti syövät etanoita ei tykkää bruunietanoista. Se meinaa sitä ette nämät elävät saavat vähemän ruokkaa.
Tyvenmerenösteri
Viimi kesinä oon tyvenmerenösteri asettunnu asumhaan pitkin rannikkoo.
Sielä se hävittää muita lajjii ja pillaa uijiin somanpittoo. Österillä oon kauheen terävät kuoret, ja se tekkee kippeetä astuut niitten pääle!
1 / 2
Brunsnegler i en brun plastikboks i en hage
Lajjiin kuoleentuminen oon luonolista
Lajjiin kuoleentuminen ei ole mikhään uusi assii. Niin se oon ollu aina. Met saatama löyttäät fossiiliita jokka oon elävistä jokka elethiin varhemin, mutta jokka nyt oon kuoleentunheet pois.
Se mikä oon uutta tässä oon se ette lajit kuoleenttuuvat noppeemasti ko aijemin.
Aijemin kuoleentuminen kesti miljoonii vuossii, mutta nyt se tapattuu kymmenen tahi sađan vuođen aikana. 1500-luvun jälkhiin oon 570 kasvilajjii ja 700 elävälajjii kuoleentunnu pois mailman ympäri.
📷 Pohjaissii nysäsarvinokkii oon ennää vain kaksi eksemplaarii jäljelä, yksi muori ja sen tytär. Varhemin niitä oli tuhansittain Keski-Aafrikassa.
Stumpnesehornmamma og kalv på den afrikanske savannen
Usheet pandemiat
Ihmiset pittäävät enämen ja enämen luonon resursiista. Ei vain ko viljelhään maata, mutta kans ko asumahuonheita rakenethaan. Näin tulema likemäs eläviin elämää.
Tämä saattaa johtaat siihen ette uuđet pandemiat synttyyvät. Virukset saattaavat tarttuut villiistä elävistä meiđän kotielläimhiin ja niitten kautta ihmishiin. Covid-19 oon eksemppeli tämmöisestä viruksesta.
1 / 1
Flaggermus hengende i et tre
Millä laila ihmiset vaikuttaavat bioloogisheen monipuolisuutheen?
YK:n raportti muistelee ette se oon viisi pääsyytä siihen ette ihmiset vaikuttaavat bioloogisheen monipuolisuutheen.
• Met käytämä suuremppii ossii luonosta
• Met käytämä kasvii ja eläviitä
• Met olema myötä muuttamassa kliimaa
• Met ryötytämmä luonttoo
• Met istutamma ja levitämmä vieroi ja haitalissii lajjii luonthoon
London skyline dekket med trær
Met käytämä yhä enämen luonon resursiista
Kaikki elävät ja kasvit elläävät niin käsketyissä habitaatiissa. Ko nämät alat pieneneevät ja tulleevat harvinaisiksi, eläviitten ja kasviin oon vaikkee pärjätä. Maapallola ei ole ennää niin paljon koskematonta luonttoo.
Suuret merialatki jouttuuvat ihmisten vallan alle. Puhumattakhaan suurista kasutusrustingiista ja öljyrustingiista. Elläimiittenpito ja maanpruuki oon ryötyttänheet usheita jokkii ja järvii. Emmäkä met piđä unheettaat sitä plastikkii mikä jouttuu merheen!
Ihmiset valttaavat luonon
Ihmiset oon muuttanheet 75 prosenttii maapallon j maa-alasta mikä ei ole jään peitossa. Ajattele ette ihmiset vievät niin paljon tillaa!
Nyt oon jo korjattu nokko maata sitä varten ette meiđän produksuunin tarpheet oon turvattu. Siitä huolimatta met korjaama vielä lissää maata. Mitä luulet ette tapattuu niile eläville jokka oon elänheet näissä aloissa?
1 / 2
Oppdrettsanlegg i Lofoten
Karjanhoito
Karja oon se imuelävä mitä oon enniiten mailmassa. Yli puolet mailman imuelävistä oon karjaa. Villii eläviitä oon vain 4 prosenttii ja ihmissii oon 36 prosenttii kaikista imuelävistä. Maapallola oon siis kauheen paljon lehmii!
Neljesossaa maapallon kaikesta jäättömästä maasta piđethään itte assiissa karjan laituminna.
Mihin laiđunmaita saatettais pittäät jos karjanpittoo olis vähemän?
Kveg på et jorde
Ylipyytö
Ylipyytö oon probleemi sillä ko met kalastamma liikkaa kallaa merestä. Näin käypi ko suuret fiskuvenheet pyyttäävät niin paljon kallaa ette jäljelä ei ole nokko siihen ette populasuunit säilyttäis elämänkelpoisinna.
“Populasuuni” oon samansorttisten lajjiin määrä meressä. Jos met pyyđämä liikkaa raavhaita kalloi, se ei ole nokko niin ette vääjäköitä syntyis. Tämä vahingoittaa koko meren ökosysteemii.
40 viimi vuođen aikana ihmiset oon fiskanheet niin paljon ette yli puolet kaikista kalapopulasuuniista oon pienentynheet huomattavasti.
Industriell fisking. Store mengder fisk fanget i garn
Pyytömääriksi
Niin ette ylipyyđön probleemin kontrolleerattais, oon jokku maat ottanheet pithoon reekelit joita käskethään pyytömääriksi. Se meinaa sitä ette oon raja sille kuinka paljon kallaa saapi pyyttäät.
Valitettavasti näitä reekeliitä ei aina nouđateta ja kallaa pyyđethään yli luvalisen määrän. Jokku pyyttäävät kallaa laittomasti siksi ko het halluuvat tienata lissää rahhaa, ja toiset siksi ko het tarvitteevat ruokkaa. Tämä saattaa vahingoittaat kalapopulasuuniita vielä lissää.
Mengder av fisk på en båt
Uhatuitten lajjiin jahti
Monet tienaavat miljarttii kruunuu myymälä harvinaissii eläviitä. Mitä harvinaisempi elossa olleeva laji oon, sitä korkkeeman hinnan siitä maksethaan.
Aafrikassa oon populäärii pyyttäät “viittä suurta” jokka oon böffelit, sarvinokat, elefantit, tiikerit ja leijonat. Sarvinokkii ja elefanttiita pyyđethään kans niitten arvokkhaitten sarviin ja syöksyhamphaitten tähđen.
Elävät meressä oon kans uhattuina. Merestä pyyđethään haijii vain niitten uimusten tähđen. Niitä piđethään muun myötä kalavellissä.
En flokk elefanter i Serengenti
Tienaa rahhaa vanhaala taikauskola
Monet ihmiset, ja eriliikaisesti aasialaisissa maissa, uskoovat ette sarvet ja syöksyhamphaat saattaavat paranttaat vakaviita sairhauksiita. Tämä oon usheimissa taphauksissa vain vanhaata taikauskoo ja osa kulttuurii ja kiinalaista perintheistä metesiinii. Het jokka myyvät semmoissii produktiita saattaavat tienata paljon rahhaa.
Elfenbenornamenter
Kuluttaminen ja ryötyttäminen
Se oon vaikkee ratkaista globaalin kriisin johon YK:n luontopaneelin raportti peekkaa. Met elämä siihen laihiin ette met tarvittemma jatkuuvasti lissää luononvarroi.
Ei vain siksi ette meitä ihmissii oon tullu lissää, mutta met kulutamma paljon enämen ko ennen. Faprikit ryötyttäävät ilmaa, vettä ja maata, ja tämä johtaa kans bioloogisen monipuolisuuđen menetyksheen.
Myrkyt
Myrkkyainheet jokka jouttuuvat luonthoon levviivät ko elävät syövät toinen toisen. Ja lopulta met ihmiset saama tätä myrkkyy kans itte. Pahhiimassa taphauksessa met saatama kuola tähän, mutta se saattaa kans johtaat siihen ettemä saata saađa lapsii. Viimi vuosina olema nähnheet ette plastikki toimii “myrkkynä” luonossa, ja erittäinki meressä.
1 / 2
Mikroplast i en skje
Kliimamuutokset
Kliimamuutokset ei ole hyväksi kenelekhään. Maapallo lämpenee ja meri ryöttyy plastikista. Monet maat freistaavat vähenttäät ulvoslaskui ja ryötyttämistä, mutta suunan muuttamisheen mennee pitkä aika. Moolina oon ette globaali temperatuuri ei saa nousta enämen ko 2 graadii. Se kuulostaa piian vähäiseltä, mutta se oon upottoman tärkkeetä kliiman puolesta.
Suuri uhka kasviile ja eläville
Kliimamuutokset tekkeevät eläviitten elämänolot vaikkeiksi. Elävät löyttäävät vähemän ruokkaa, saavat vähemän poikaissii ja häyttyyvät juttaat jatkuuvasti. Korkkeempi temperatuuri johtaa siihen ette vissit elävät ei ennää pärjää ittensä luonolisissa habitaatiissa. Net jouttuuvat jutamhaan kylmemphiin alhoin. Mutta lopulta ei ennää löyđy paikkoi jokka oon riittäävän kylmät. Kliimamuutokset oon mahđolisesti suuriin uhka eläville ja kasviile.
1 / 2
Isbjørn på isflak
Mitä met saatama tehđä?
Tutkiijat peekkaavat muutamphaan muutoksheen jokka tarvithaan. Maat häyttyyvät satsata enämen uussiintuuvhiin energianlähtheissiin niin ko aurinkovoimhaan ja tuulivoimhaan. Se pittää kans säättäät uussii miljöölakkii jokka sakottaavat hirmuisesti jos niitä rikothaan. Maat saattaavat kielttäät niitten tavaroitten importin joita ei ole produseerattu kantamavoimaisesti. Silloin kaikki tavaran lähättääjät oon tasavertaiset ja net häyttyyvät passata ittensä uutheen tilantheesseen.
Mitä sie halluut tehđä?
Met häyđymä ymmärttäät ette luonto oon arvokas ja ette met häyđymä maksaat siitä. Meilä ei ole varraa anttaat olla. Meilä oon vain yksi maapallo missä met saatama elläät.
Kaikki maat häyttyyvät tehđä yhtheistyötä kliiman pelastamisen etheen. Jos kaikki osalistuuvat, met saatama sauttaat paljon. Helpoin tie tähän oon se ette met vähenämmä kuluttamista.
Mitä sie halluut tehđä sinun kuluttamiselle?
1 / 2
Innsjøer formet som fotavtrykk i en grønn skog.
Kalttiit:
- ipbes.net (01.11.22): Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services
https://ipbes.net/global-assessment
- fn.no (01.11.22): Menneskelig aktivitet truer eksistensen til én million arter
https://www.fn.no/nyheter/fns-naturpanel-menneskelig-aktivitet-truer-eksistensen-til-en-million-arter
- miljodirektoratet.no (01.11.22): Truede arter i Norge
https://miljostatus.miljodirektoratet.no/Truede-arter/
- wwf.no (01.11.22): Nesehorn
https://www.wwf.no/dyreleksikon/neshorn?utm_source=1400&gclid=Cj0KCQjwjIKYBhC6ARIsAGEds-JYXwllJsdShgsKsrqkshn6LOfhw_lBxVPhLvKdAewuJfxUjodXgfIaAhyZEALw_wcB
- Frafjord, Karl: skjelldyr i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 1. november 2022 fra https://snl.no/skjelldyr
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
