Miljoona lajia vaarassa!
Tiesitkö, että yli miljoona eliölajiaon vaarassa kuolla sukupuuttoon maapallolla?
Norjassa yli 2700 lajia on uhattuna. Miksi eläimet ja kasvit katoavat. Mitä tapahtuu luonnon monimuotoisuudelle?
📷 Norjassa papukaijavahakas on äärimmäisen uhanalainen laji.
Papegøyerørsopp
Luonnon monimuotoisuus
Maapallolla on paljon erilaisia eläimiä ja kasveja.
On pieniä hyönteisiä, valtavia mereneläimiä ja miljoonia vihreitä kasveja. Sitä kutsutaan luonnon monimuotoisuudeksi.
Monet lajit maapallolla katoavat nopeammin kuin koskaan ennen. YK on laskenut, että miljoona lajia on uhattuna.
Ihmisten elintavat ovat suurin syy siihen.
1 / 1
Insekthus i en hage bygd av naturlige materialer fra naturen
YK:n luontopaneelin raportti
YK:ssa asiantuntijat yrittävät ratkaista ilmasto-ongelmia. Yhdessä he muodostavat YK:n luontopaneelin. Heidän tehtävänsä on tarkkailla luontoa ja ilmoittaa, missä luonto on tarvitsee apua.
Nyt YK:n luontopaneeli on sanonut, että ihmisten on pian muutettava elintapojaan maapallolla.
Koko maapallo on uhattuna
Tutkijat näkevät, että eläimet ja kasvit katoavat eri puolilla maailmaa.
Vuodesta 1970 lähtien niiden määrä on vähentynyt yli puolella.
Nykyisin maapallolla elää kahdeksan miljoonaa eliölajia. Niistä monet sadat tuhannet ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.
1 / 2
Sjøku svømmer i Crystal river, Florida
Tärkeät hyönteiset
Hyönteiset ovat todella tärkeitä! Ne ovat monien eläinten ravintoa.
Samalla myös ihmiset tarvitsevat hyönteisiä, koska niiden ansiosta me saamme ruokaa.
Hyönteiset levittävät siitepölyä, joka takaa sen, että kukat muuttuvat marjoiksi ja hedelmiksi eli ruoaksi ihmisille.
Ilman hyönteisiä maapallolla olisi ruokakriisi.
Elämää maaperässä
Maaperässä on monia ötököitä ja sieniä.
Kutsumme niitä hajottajiksi. Ne käyttävät ravinnokseen lehtiä, kasvien tähteitä ja kuolleita eläimiä.
Siten ne luovat uutta, ravinteikasta maaperää, jossa kasvit ja puut voivat kasvaa. Siksi tarvitsemme kaikkia ötököitä ja sieniä.
1 / 2
Termitter bygger et rede under et tre
Kasvillisuus
Kasvit ja puut muuttavat hiilidioksidia ja vettä hapeksi ja ravinnoksi.
Sitä kutsutaan fotosynteesiksi.
Ihmiset ovat täysin riippuvaisia kasveista ja puista. Ilman niitä emme voisi elää.
Maan- ja mutaliukumia
Kasvit eivät tuota vain happea. Niiden juuret myös pitävät maakerrosta paikallaan.
Ilman kasvien juuria ravinteikas maa voi huuhtoutua pois silloin, kun sataa.
Jos ei ole puiden juuria sitomassa maata, voi syntyä enemmän maan- ja mutaliukumia.
1 / 2
Villgress på fjellet i solnedgang
Vieraslajit
On paljon sellaisia lajeja, jotka eivät kuulu jonkin alueen luontoon.
Esimerkkinä on espanjansiruetana. Se syö puutarhan kukat ja kilpailee muiden etanoiden kanssa.
Tyynenmerenosteri
Toinen esimerkki vieraslajista on tyynenmerenosteri.
Se on muuttanut elämään rannikollemme.
Siellä se häiritsee muita lajeja, jotka muuttavat sitä karkuun.
Tyynenmerenosterilla on terävät kuoret, ja niiden päälle on kivuliasta astua! Ne haittaavat uimareiden harrastusta.
1 / 2
Brunsnegler i en brun plastikboks i en hage
Sukupuutto on luonnollinen ilmiö
Ei ole mitään uutta, että kasvit ja eläimet katoavat. Niin on aina ollut.
Uutta on, että lajit katoavat nopeammin kuin ennen. Aiemmin se saattoi kestää miljoonia vuosia. Nyt se tapahtuu muutamassa sadassa vuodessa.
Maapallolta on kadonnut lähes 600 kasvilajia ja noin 700 eläinlajia 1500-luvun jälkeen.
📷 Zairenleveähuulisarvikuonoja on jäljellä maailmassa enää vain kaksi: äiti ja tytär. Aiemmin niitä oli tuhansia Keski-Afrikassa.
Stumpnesehornmamma og kalv på den afrikanske savannen
Lisää pandemioita
Me ihmiset käytämme yhä enemmän luontoa hyväksemme. Maata raivataan ruokakasvien viljelyyn ja asumiseen. Samalla elämme lähempänä eläimiä koko ajan.
Se voi aiheuttaa vaarallisia viruksia ja sairauksia, jotka tarttuvat eläimistä ihmisiin. Esimerkki sellaisesta sairaudesta oli Covid-19-pandemia.
1 / 1
Flaggermus hengende i et tre
Miten ihmiset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen?
YK:n raportti osoittaa, että ihmisillä on suuri osuus kasvien ja eläinten katoamisessa. Tässä on viisi syytä siihen:
- Käytämme aiempaa suurempia osia luonnosta
- Hyödynnämme kasveja ja eläimiä
- Muutamme ilmastoa
- Saastutamme
- Levitämme vieraita, haitallisia kasveja ja eläimiä
London skyline dekket med trær
Käytämme enemmän luontoa
Eläimet ja kasvit tarvitsevat paljon tilaa selviytyäkseen. Silti me ihmiset valtaamme yhä enemmän tilaa. Se on luonnonvaraisten eliöiden suurin ongelma.
Rakennamme taloja, teitä, öljynporauslauttoja ja kalankasvattamoita.
Lisäksi lannoitteita ja muovia päätyy luontoon ja meriin. Eläimille ja kasveille jää yhä vähemmän tilaa.
Ihmiset valtaavat luonnon
Ihmiset ovat muuttaneet 75 prosenttia maapallon alueesta, joka ei ole jään peitossa. Se on hurjan paljon!
Kuinka paljon enemmän me todella tarvitsemme vielä maata? Mitä tapahtuu eläimille, jotka elävät raivatuille alueilla? Minne ne muuttavat?
1 / 2
Oppdrettsanlegg i Lofoten
Karjankasvatus
Kuvittele, että maapallolla eläisi 100 nisäkästä ja niistä 50 olisi lehmiä, 36 ihmisiä ja 4 villieläimiä. Nyt tilanne on juuri sellainen, vaikka lukumäärät ovat suuremmat.
Lehmät vievät todella paljon tilaa ja niitä kasvatetaan ruoaksi ihmisille.
Ajattele, mitä kaikkea tuolla maa-alallla voitaisiin tehdä, jos lehmiä olisi vähemmän?
Kveg på et jorde
Liikakalastus
Liikakalastus tarkoittaa sitä, että kalastamme liikaa kalaa merestä. Jos pyydämme liikaa kalaa, jäljelle jää liian vähän kaloja. Se vahingoittaa myös kaikkea muuta elämää meressä.
Ihmiset ovat 40 viime vuoden aikana pyytäneet liikaa kalaa merestä.
Ilman aikuisia kaloja ei synny tarpeeksi poikasia, ja silloin kalat vähenevät meressä vähitellen.
Industriell fisking. Store mengder fisk fanget i garn
Meri tyhjenee
Joissakin maissa on sääntöjä siitä, kuinka paljon kalaa saa pyytää merestä. Sitä kutsutaan kalastuskiintiöiksi.
Kalastuskiintiöt auttavat merta pysymään terveenä ja täynnä kalaa.
Valitettavasti käy niin, että ihmiset rikkovat sääntöjä ja kalastavat silti liikaa. Jotkut kalastavat laittomasti, koska he haluavat ansaita enemmän rahaa, toiset tekevät niin, koska he tarvitsevat ruokaa.
Mengder av fisk på en båt
Uhanalaisten lajien metsästys
Kun jokin eläinlaji on erittäin harvinainen, sitä pidetään arvokkaampana. Valitettavasti monet metsästävät sen vuoksi harvinaisia eläimiä, erityisesti sarvikuonoja, norsuja ja haita.
Metsästäjät haluavat sarvet, syöksyhampaat ja hainevät. Myös suuret petoeläimet, kuten leijonat ja leopardit, ovat uhanalaisia.
En flokk elefanter i Serengenti
Vanhalla perinteellä ansaitaan rahaa
Erityisesti Aasian maissa monet uskovat, että sarvet ja syöksyhampaat voivat parantaa vakavia sairauksia. Luulo perustuu vanhoihin käsityksiin ja on syvällä alueiden perinteissä. Se on usein vain vanhaa taikauskoa. Ne, jotka myyvät tällaisia tuotteita, voivat ansaita paljon rahaa.
Elfenbenornamenter
Kulutus ja saastuminen
Miksi maapallon pelastaminen on niin vaikeaa?
Ensinnäkin tarvitsemme yhä enemmän sitä, mitä luonto meille antaa.
Toiseksi ostamme yhä enemmän. Tällä tavoin saastutamme enemmän ilmaa, vettä ja maata.
Saastuminen tappaa kasveja ja eläimiä.
Myrkylliset aineet
Tehtaiden savu ja pakokaasut sisältävät myrkyllisiä aineita, jotka voivat olla vaarallisia eläimille, kasveille ja ihmisille. Voimme itse asiassa kuolla niihin. Viime vuosina olemme nähneet, että muovi toimii “myrkkynä” luonnossa, erityisesti meressä.
1 / 2
Mikroplast i en skje
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos ei ole hyväksi kenellekään. Monet maat yrittävät pelastaa ilmaston, mutta on vaikeaa kääntää kehityksen suuntaa.
Tavoitteena on, ettei lämpötila nouse yli 2 astetta. Se saattaa kuulostaa vähältä, mutta on äärimmäisen tärkeää ilmastolle.
Suuri uhka kasveille ja eläimille
Ilmastonmuutos vaikeuttaa eläinten elämää. Ne löytävät vähemmän ruokaa, saavat vähemmän jälkeläisiä ja joutuvat jatkuvasti siirtymään.
Kaikki eläimet eivät voi selviytyä luonnollisissa elinympäristöissään, koska siellä on liian kuuma.
Ilmastonmuutos on suurin uhka eläimille ja kasveille.
1 / 2
Isbjørn på isflak
Mitä me voimme tehdä?
Tutkijat ehdottavat, mitä meidän on tehtävä. Meidän on käytettävä vähemmän öljyä ja kaasua. Energiaa on tuotettava auringosta ja tuulesta. Kaikkien maiden on tehtävä yhteisiä ympäristölakeja. Meidän on tuotettava ruokaa ja muita tavaroita kestävällä tavalla. Kestävä tarkoittaa, että luonto ei vahingoitu tavaroiden valmistuksessa ja ruoan kasvattamisessa.
Mitä aiot tehdä?
Luonnon tuhoaminen maksaa. On olemassa vain yksi maapallo, ja ilman sitä eläimet, kasvit ja ihmiset eivät voi elää. Jokainen voi osallistua omalla tavallaan.
Yhdessä voimme tehdä paljon. Helpointa on ostaa vähemmän tavaraa.
Mitä sinä voit tehdä, että kuluttaisit vähemmän?
1 / 2
Innsjøer formet som fotavtrykk i en grønn skog.
Lähteet:
- ipbes.net (01.11.22): Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services
https://ipbes.net/global-assessment
- fn.no (01.11.22): Menneskelig aktivitet truer eksistensen til én million arter
https://www.fn.no/nyheter/fns-naturpanel-menneskelig-aktivitet-truer-eksistensen-til-en-million-arter
- miljodirektoratet.no (01.11.22): Truede arter i Norge
https://miljostatus.miljodirektoratet.no/Truede-arter/
- wwf.no (01.11.22): Nesehorn
https://www.wwf.no/dyreleksikon/neshorn?utm_source=1400&gclid=Cj0KCQjwjIKYBhC6ARIsAGEds-JYXwllJsdShgsKsrqkshn6LOfhw_lBxVPhLvKdAewuJfxUjodXgfIaAhyZEALw_wcB
- Frafjord, Karl: skjelldyr i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 1. november 2022 fra https://snl.no/skjelldyr
Video- ja kuvaoikeudet:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
