Tarinankertojat loivat myyttejä
Me ihmiset olemme kertoneet toisillemme tarinoita siitä lähtien kun kehitimme kielen. Ensimmäiset ihmiset jakoivat kokemuksiaan ja tietoaan nuotion ympärillä. Ajan myötä aloimme kertoa taruja, viihdyttääksemme ja pelotellaksemme.
Tarinoiden kautta tutustuimme muihin ihmisiin ja kulttuureihin, ja saimme yksinkertaisia selityksiä luonnonilmiöille ja suuriin mysteereihin. Sitä mukaa kuin tarinat levisivät, ne muuttuivat ja paisuivat.
Tarinoista tuli usein totuutta oudompia ja kummallisempia, kun niitä kerrottiin eteenpäin.
Ne, jotka kuulivat nämä tarinat ensimmäistä kertaa, luulivat, että kerrottu oli totta ja koettu asia. Tarinasta oli tullut myytti.
Jos olet ollut mukana kuiskausketjuleikissä, tiedät kuinka paljon lause tai sana voi muuttua ensimmäisen ja viimeisen leikkijän välillä. Jokainen meistä lauseen kuultuaan toistaa sen edelleen hieman muuntuneena, voi kuulla sen väärin ja kertoa edelleen sen minkä muistaa kuulleensa.
Ei ole mahdotonta, että tarinat kehittyvät pitkän ajan kuluessa ja yli maiden rajojen.
Meillä on myös taipumus liioitella ja tehdä kertomuksista aina hiukan jännittävämpiä, kuin mitä ne oikeasti olivat. Haluamme, että yleisömme kuuntelee meitä herkeämättä ja kiinnostuneina.
1 / 5
Huleboere rundt leirbålet
Nuotiolta elokuvaksi
Kaikilla kulttuureilla on omat myyttiset tarinansa.
Kreikkalaiset kirjoittivat taruja labyrinttiin teljetystä minotauruksesta ja seireeneistä, jotka houkuttelivat merenkävijöitä kuolemaan.
Viikingit kertoivat vahvaa simaa juodessaan tarinoita peikoista ja haltijoista.
Merimiehet pelkäsivät Krakenia ja muita merihirviöitä.
Nykyisessä elokuvateollisuudessa kuvataan paljon tarunhohtoisia eläimiä ja hirviöitä. On elokuvia vampyyreistä, ihmissusista, lohikäärmeistä, yksisarvisista ja jättiläisistä.
Ajattele vaikka menestyneitä fantasiaelokuvia ja -sarjoja, kuten Harry Potter, Taru sormusten herrasta ja Game of Thrones.
Tässä on kuitenkin suuri ero aikaisempiin taruihin: Nykyään tiedämme, että nämä ovat silkkaa mielikuvitusta.
1 / 2
Enhjørning
Kraken
Kraken saattoi kiertää lonkeronsa laivan ympärille, murskata sen palasiksi ja nielaista koko miehistön yhdellä kertaa. Merimiehet pelkäsivät tätä hirviötä ja se esiintyi pohjoismaisissa taruissa ensi kertaa vuonna 1180. Merimiehet kertoivat tarinaa jokaisessa satamassa ja pian petoa pelättiin kaikilla maailman merillä.
Ensimmäisille merenkulkijoille tuntematon meri oli mysteerien lähde. Merimiehet olivat luultavasti nähneet jättimäisen kalmarin ja he veivät tarinaa eteenpäin pelolla höystettynä. Ja näin luotiin hirviö.
Kentauri
Kentaurit ovat kreikkalaisen mytologian olentoja, joilla on puoliksi ihmisen ja puoliksi hevosen ruumis.
Ensimmäiset hevoset kesytettiin n. 8000 vuotta sitten. Oletettiin, että taru kentaureista perustui hevosilla ratsastaviin sotilaisiin, jotka hyökkäsivät kulttuureihin, joissa hevosia ei vielä tunnettu.
Oli varmasti järkytys joutua tuntemattoman eläimen hyökkäyksen kohteeksi. Näky hevosesta ja ratsastajasta yhdessä muotoutui puolittain ihmismäiseksi hirviöksi.
Ihmissusi
Ihmissudesta on olemassa monia erilaisia myyttejä. Jotkut muuttuivat kokonaan susiksi ja toiset olivat puoliksi ihmisiä ja puoliksi susia.
Joissakin tarinoissa miehet muutettiin susiksi rangaistuksena rikoksistaan.
Toiset tulivat noidutuiksi, mutta saattoivat muuttua takaisin ihmisiksi, kunhan eivät syöneet liikaa ihmislihaa.
Ihmiset ovat luultavasti aina pelänneet susia, sillä se on petoeläin.
Monet keskiaikaiset tarinat ihmissusien hyökkäyksistä ovat sarjamurhaajien tai kannibaalien töitä. Tällaiset epäinhimilliset hyökkäykset oli helpompi hyväksyä, kun tappajat kuvattiin hirviöiksi.
Uhrien revityt, veriset vaatteet auttoivat myös ruokkimaan myyttiä ihmissusista.
1 / 2
Vampyyrit
Melkein jokaisessa kulttuurissa on oma tarinansa paholaisesta tai hengestä, joka juo elävien verta ja syö niiden lihaa.
Myytti tällaisista vampyyreistä on ollut olemassa useiden tuhansien vuosien ajan. Mutta nykyisin elokuvissa esiintyvä kalpea, aurinkoa pelkäävä verenimijä ilmestyi tarinoihin vasta 1700-luvulla.
Noihin aikoihin usko vampyyreihin lisääntyi ja johti siihen, että heidän ruumiinsa naulattiin kiinni lyömällä rautapaalu sydämen läpi. Tämä esti ruumista nousemasta ylös haudasta.
Myytti vampyyrien ulkonäöstä voi liittyä porfyria-nimiseen sairauteen. Sitä sairastava ei kestä auringonvaloa ja kasvoissa kasvaa runsaasti karvoja ja ienrajat ovat vetäytyneet, jolloin kulmahampaat näyttävät normaalia suuremmilta.
Ehkä tätä tautia sairastavien ajateltiin olevan vampyyreja?
1 / 2
Vampyr
Myyttisiä petoja kaikilta eri mantereilta
CHUPACABRA | AMERIKKA
Chupacabra tarkoittaa espanjaksi vuohenimijää. Peto on saanut nimensä, koska se juo vuohien verta. Chupacabra on tiettävästi nähty Puerto Ricossa vuonna 1995.
YKUR | EUROOPPA
Ykur on majesteettinen, harmaa hevonen Islannista. Kun ratsastat sillä, se yrittää hukuttaa sinut. Sen kaviot ovat kääntyneet väärään suuntaan, josta sen voi erottaa tavallisesta hevosesta.
ADZE | AFRIKKA
Tämä afrikkalainen vampyyri on vapaana ollessaan tulikärpäsen muodossa, mutta muuttuu loukkuun jäädessään ihmiseksi. Ihmisen olomuodossa se voi riivata muita ihmisiä.
Adzenin riivaamia ihmisiä pidettiin noitina.
Tulikärpäsenä se voi ryömiä avaimenreiän läpi ja imeä nukkuvan ihmisen verta.
MANTICHORA | AASIA
Tämä afrikkalainen vampyyri on vapaana ollessaan tulikärpäsen muodossa, mutta muuttuu loukkuun jäädessään ihmiseksi. Ihmisen olomuodossa se voi riivata muita ihmisiä.
Adzenin riivaamia ihmisiä pidettiin noitina.
Tulikärpäsenä se voi ryömiä avaimenreiän läpi ja imeä nukkuvan ihmisen verta.
BUNYIP | AUSTRALIA
Tämän hirviön kerrotaan vaanivan suoalueilla, joissa ja muissa vesistöissä. Tästä pedosta on monia eri kuvauksia. Se muistuttaa mm. jättiläismeritähteä.
Mutta entä Etelä- Manner? Onko siellä myyttisiä hirviöitä?
1 / 5
Chupacabra
Lähteet:
- Årets begivenheter innen historie og vitenskap (2021)
Orage Forlag AS
Kuva- ja video-oikeudet:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
