Sananvapaus – onko sallittua sanoa ihan mitä haluaa?

Sananvapaus antaa oikeuden kertoa oman mielipiteen muille. Mutta saako kuitenkaan sanoa aivan mitä tahansa?

Accessibility icon Sananvapaus – onko sallittua sanoa ihan mitä haluaa?

Mitä on sananvapaus?

Miltä sinusta tuntuisi, jos et saisi sanoa mielipidettäsi luokassa? Entä, jos voisit saada rangaistuksen siitä, että kirjoittaisit jotain tärkeää sosiaalisessa mediassa? Entä jos valtio sensuroisi uutisia.

Pohjoismaissa se ei ole suuri ongelma, koska täällä maat ovat demokratioita, jotka ovat sitoutuneet pitämään huolta kansalaistensa sananvapaudesta.

Sananvapaus tarkoittaa oikeutta:

  • Ilmaista tai sanoa mielipiteensä, kunhan se ei ole vihamielinen tai syrjivä (joku kohtelee toista huonommin kuin muita)
  • Vastaanottaa ja antaa tietoa

Tie sananvapauteen

Meillä ei ole aina ollut oikeutta sanoa mitä haluamme. Sananvapauden idea syntyi valistuksen aikakaudella 1700-luvulla, mutta vasta toisen maailmansodan jälkeen sananvapautta alettiin pitää perustavanlaatuisena ihmisoikeutena.

Vuonna 1948 hyväksyttiin YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jossa sananvapaus oli tärkeä asia. Tätä julistusta tuetaan koko maailmassa.

19. artikla

«Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.»

Ennen kuin ihmisoikeuksista sovittiin kansainvälisesti, sananvapaus oli rajoitettu. Toimittajia ja poliitikkoja sensuroitiin usein, jos he kritisoivat maansa lakeja tai hallitusta.

Natsi-Saksassa kirjailijoita ja toimittajia, jotka kritisoivat natsismia, vietiin keskitysleirille.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Onko sananvapaus nykyisin uhattuna?

Monissa maissa poliitikkoja ja toimittajia sensuroidaan, jos he kritisoivat hallitusta. Venäjä on esimerkki maasta, jota ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet sekä sensuurista että sananvapauden rajoittamisesta.

Vuonna 2012 Venäjä sääti anti-propagandalain, joka estää ihmisiä ja mediaa puhumasta sukupuolten moninaisuudesta. Monia venäläisiä toimittajia on myös uhkailtu, koska he ovat kritisoineet presidentti Vladimir Putinia. Myös ympäristöaktivisti Greta Thunberg on saanut uhkauksia puhuessaan ilmastonmuutoksesta.

Je suis Charlie

Sananvapaus on uhattuna myös Länsi-Euroopassa.

Siinä ei ole kyse valtion sensuurista, vaan uhkauksia tulee poliittisilta tai uskonnollisilta ryhmiltä, jotka haluavat pelotella ihmisiä sanomasta omaa mielipidettään.

Vuonna 2015 Pariisissa tapettiin kaksitoista ihmistä, koska he olivat julkaisseet pilakuvia (vitsikuvia) muslimien profeetta Muhammedista Charlie Hebdo -lehdessä. Osa heistä oli toimittajia. Sosiaalisessa mediassa käytettiin sanaa #jesuischarlie osoittamaan, että kannatetaan sananvapautta.

Missä menee raja?

Missä menee raja siinä, mitä voi sanoa?

Se on vaikea kysymys. Laki puolustaa sananvapautta ja asettaa rajat vihapuheelle. Viharikos on teko, jonka taustalla on viha.

Se voi olla epäoikeudenmukaista kohtelua seksuaalisen suuntautumisen, etnisyyden, uskonnon tai vastaavan perusteella. Se voi myös olla vihamielisen tai uhkaavan viestin julkaisemista sosiaalisessa mediassa tai kehotus vahingoittaa tai syrjiä ihmisiä, jotka kuuluvat tiettyihin ihmisryhmiin.

Forrige avsnitt

1 / 1

Neste avsnitt

Uskonnollinen viha ja Koraanin polttaminen – pulmallinen kysymys

Kun tanskalais-ruotsalainen Rasmus Paludan poltti Koraanin Turkin suurlähetystön ulkopuolella Tukholmassa, muslimit ympäri maailman suuttuivat.

Onko Koraanin polttaminen uskonnollista vihaa ja teko, joka tulisi kieltää, vai kuuluuko se sananvapauden piiriin? Siihen on vaikea vastata. Se on dilemma eli siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta.

YK:ssa monet pitävät uskonnollisten kirjojen, erityisesti Koraanin polttamista ja tuhoamista pahana tekona. Se on laiton teko eikä hyvä tapa ilmaista mielipiteitä.

Toiset ajattelevat, että kirjan polttaminen rajoittaa kirjan kirjoittaneiden sananvapautta. Jos ei pidä siitä, mitä kirjassa sanotaan, voi puhua siitä, mistä ei pidä, mutta kirjaa ei silti pidä polttaa.

Ruotsissa ajatellaan, että voi sanoa mitä haluaa, välittämättä siitä, kuka loukkaantuu tai kokee tulleensa loukatuksi. Se on sananvapautta.

Ruotsin poliisi on yrittänyt estää tilanteita, joissa ihmiset haluavat polttaa Koraanin, mutta ruotsalaiset tuomioistuimet ovat silti antaneet ihmisille luvan tehdä niin. He sanovat, että se on osa sananvapautta.

Norjassa ei ole kiellettyä polttaa kirjaa, vaikka se olisi tärkeä ja pyhä toisille. Silti poliisi ei ole antanut ihmisille lupaa siihen. Se uhkaa yleistä “turvallisuutta”.

Suomessa ei ole sallittua sanoa tai tehdä mitään, mikä on loukkaavaa tai uhkaavaa toisia uskonnollisia yhteisöjä kohtaan. Uskonrauhan rikkominen on rangaistava teko. Siksi myös Koraanin polttaminen on kiellettyä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Miten voimme puolustaa sananvapautta?

Sananvapautta voi puolustaa ja vahvistaa monin tavoin. Ensinnäkin kaikkien maiden johtajien tulisi tehdä yhteistyötä, jotta useammat maat kunnioittaisivat ihmisoikeuksia.

Toinen toimenpide on varmistaa, että toimittajat voivat aina raportoida vaikeista asioista turvallisesti. Toimittajat, joita valtio tai suuret yritykset eivät sensuroi, ovat tärkeitä vapaalle tiedonvälitykselle.

Lisäksi on tärkeää ilmoittaa vihapuheesta ja työskennellä sananvapauden väärinkäytön estämiseksi aktiivisesti.

Lähteet:

  • Faktisk.no (31.08.2020): SIAN brente ikke Koranen på demonstrasjonen i Oslo i helgen. https://www.faktisk.no/artikler/26l/sian-brente-ikke-koranen-pa-demonstrasjonen-i-oslo-i-helgen

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. NRK
    4. FN
    5. European Parliament (CC BY 2.0) 
    6. Foto: Sébastien Amiet (CC BY 2.0) 
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images