Vapaus vai vankeus internetissä?

Internet on nykyään arkipäivää useimmille ihmisille. Mutta kuka oikeastaan omistaa internetin, ja mitä tapahtuu jäljille, joita internetin käyttäjät jättävät jälkeensä? Onko internet avoin kaikille vai ohjaako joku sen käyttöä?

Accessibility icon Vapaus vai vankeus internetissä?

Kuka omistaa internetin?

Internet on kaikkialla ja useimmat meistä käyttävät sitä monta kertaa päivässä. Internet on nykyarjessa itsestäänselvyys. Käytämme sitä aivan  tavallisiin asioihin, kuten verkkopankissa käymiseen, ostosten tekemiseen, suoratoisto-ohjelmien katsomiseen, deittailuun tai kissavideoiden jakamiseen.

Mutta kuka oikeastaan omistaa internetin? Entä kuka omistaa kaiken sen tiedon, joka jää verkkoon käyttäessäsi sitä?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Person som holder en katt som ser på mobiltelefon.
Person som holder en katt som ser på mobiltelefon.

Mitä www tarkoittaa?

WWW tarkoittaa ”World Wide Webiä”. Se on internetin osa, joka mahdollistaa verkkosivujen käytön. Verkkosivulle siirtymiseen tarvitaan tietokoneeseen selainohjelma. Suosittuja selaimia ovat Chrome, Edge, Safari, Opera ja Firefox.

Person sitter foran datamaskin og peker på et svevende søkefelt.
Person sitter foran datamaskin og peker på et svevende søkefelt.

Kukaan ei omista internetiä!

Internetillä ei ole yhtä omistajaa. Monet kaupalliset toimijat omistavat eri osia internetistä. Niitä ovat muun muassa kotien langaton verkko ja suuret datakeskukset palvelimineen, joihin tallennetaan internetin käyttäjien tiedot.

Yleishyödylliset yhteisöt

Jos haluaa luoda verkkosivuston tai etsiä tiettyä verkkosivustoa, tarvitaan ainutkertainen verkkotunnus.

Sitä voi myös kutsua osoitteeksi. Verkkotunnus koostuu pitkästä numeroiden sarjasta, jota kutsutaan IP-osoitteeksi. Pitkä numerosarja on kuitenkin vaikea muistaa ja siksi käytetään kirjaimista muodostuvaa verkkotunnusta, kuten www.skolerom.no.

On olemassa erilaisia yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka huolehtivat internetin verkkotunnuksista.

Koska kukaan ei omista internetiä, se tarkoittaa, että kuka tahansa voi kehittää internet-palveluita. Ne voivat olla online-pelejä, verkkosivustoja tai sovelluksia.

Seuraavien viiden suuren yrityksen perustana ovat verkkopohjaiset palvelut: Google (Alphabet), Facebook (Meta), Amazon, Apple ja Microsoft.

Suuri osa yhteiskunnasta ohjautuu internetin kautta. On vaikea kuvitella, miltä maailma näyttäisi, jos internet yhtäkkiä katoaisi.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Hender holder en globus sammen.
Hender holder en globus sammen.

Kuka omistaa sinut internetissä?

Oletko käyttänyt Facebookia, Googlea, Instagramia, TikTokia tai muita ilmaisia palveluita internetissä? Silloin olet antanut niille luvan rekisteröidä tietoja sinusta.

Katt trykket på en mobiltelefon som ligger på gulvet.
Katt trykket på en mobiltelefon som ligger på gulvet.

Google

Internetin käytetyin hakukone on Google. Sillä tehdään joka sekunti yli 100 000 hakua! Saatavilla oleva tietomäärä on valtava!

Kun haemme tietoa Googlesta, annamme siellä evästeitä (cookies). Google käyttää niitä seuratakseen ja tallentaakseen, missä olemme, millä sivuilla vierailemme, kuinka paljon aikaa käytämme ja mitä linkkejä tai painikkeita napsautamme.

Niitä tietoja käytetään markkinoinnin kohdentamiseen suoraan sinulle. Mainonta on suurin tulonlähde suurille ilmaisille internet-palveluille. Vuonna 2020 ne tekivät 147 miljardia dollaria voittoa kohdennetulla mainonnalla.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Person som sitter ved en datamaskin med et svevende flyskjema foran seg.
Person som sitter ved en datamaskin med et svevende flyskjema foran seg.

Meta

(aiemmin Facebook)

Facebookin, Instagramin, WhatsAppin ja useimpien muiden Metan omistamien palveluiden käyttö on ilmaista.

Käyttöön liittyy kuitenkin piilohinta eli itsestä luovutetut tiedot. Tietoja, kuten ikä, ammatti, taloustilanne, kiinnostuksen kohteet ja ajankäyttö, käytetään kohdennettujen mainosten luomiseen ja lähettämiseen.

On myös esimerkkejä siitä, että tietoja on käytetty muilla tavoilla. Vuonna 2018 paljastettiin, että yritys “Cambridge Analytica” oli käyttänyt sosiaalisen median tietoja hyväkseen ja vaikuttanut niiden avulla äänestäjiin ennen Yhdysvaltojen vuoden 2016 vaaleja.

Facebookia on myös kritisoitu siitä, miten sen algoritmitsallivat vihapuheen ja ääriajattelun levittämisen. 

Myanmarissa rohingavähemmistön kansanmurhan jälkeen Facebook haastettiin oikeuteen. Väkivallan uhrit syyttivät Facebookia siitä, että yhtiö ei ollut tehnyt tarpeeksi estääkseen yllyttämisen väkivaltaan rohingakansaa kohtaan.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Gullmynter med gravert tommel opp i facebook-stil
Gullmynter med gravert tommel opp i facebook-stil

Kansannousut, taistelut ja sosiaalinen media

Nykyisin internet ja sosiaalinen media ovat muodostuneet sotien ja kapinoiden uudenlaisiksi aseiksi. Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa julkaistaan videoita, joissa ihmiset ampuvat toisiaan. Viestipalveluissa, kuten Telegramissa ja WhatsAppissa, sotilaat, kapinalliset ja poliitikot kommunikoivat keskenään.

Opprørspolitimann foran en gruppe opprørere.
Opprørspolitimann foran en gruppe opprørere.

Arabikevät

Tammikuussa 2011 useissa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa järjestettiin suuria mielenosoituksia viranomaisia vastaan. Protestien yhteisnimitys oli “Arabikevät”.

Mielenosoitusten aikana sosiaalista mediaa käytettiin tiedon levittämiseen mielenosoituksiin osallistumisesta. Se antoi muulle maailmalle paremmat mahdollisuudet seurata mielenosoittajien vaatimuksia.

Mielenosoitusten jälkeen viranomaiset sulkivat joitakin verkkosivustoja. He halusivat hallita sitä, mihin tietoihin kansalaiset pääsivät käsiksi. Raporttien mukaan bloggaajia ja nettiaktivisteja pidätettiin.

📷 Aktivistit rakensivat väliaikaisia mediakeskuksia, jonne he keräsivät kuvia ja videoita mielenosoittajista ja latasivat ne sitten verkkoon. Tässä kuvassa on yksi mediakeskus.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Personer som protesterer omringet av opprørspoliti i Egypt
Personer som protesterer omringet av opprørspoliti i Egypt

Sensuroitu internet

Internetin kautta pääsee valtavan tietomäärän äärelle. Osa tiedoista on sellaista, että joidenkin maiden johtajat haluavat pitää ne poissa kansalaisten ulottuvilta.

Hallitukset voivat estää verkkosivustoja ja sovelluksia ja siten sensuroida tietoa, johon kansalaiset pääsevät käsiksi.

📷 Toimittajat ilman rajoja -järjestö on luonut “Minecraft”-peliin suuren kirjaston. Kirjaston kautta pääsee sensuroituun sisältöön kaikkialle maailmaan. Nyt tiedot ovat vapaasti kaikkien saatavilla, koska peliä voi pelata useimmissa maissa. Lue lisää osoitteessa uncensoredlibrary.com.
Oversiktsbilde av det usensorerte biblioteket i Minecraft

Kiinan palomuuri

Kiinaa pidetään maana, joka kontrolloi internetiä kaikkein voimakkaimmin.

Viranomaiset kehittivät 1990-luvun lopussa tietojärjestelmän, jolle he antoivat nimeksi “Kultainen kilpi”. Kiinan kansalaiset antoivat sille lempinimen “Kiinan palomuuri”. Sen tarkoituksena on harjoittaa sensuuria ja valvoa kansalaisten välistä tietoliikennettä.

Se tarkoittaa, että on hyvin todennäköistä, että viranomainen valvoo internetin käyttäjän toimintaa verkossa. Jos tekee jotain sellaista, minkä hallitus on määritellyt laittomaksi, voi pahimmassa tapauksessa joutua pidätetyksi.

Seuraavassa on muutama esimerkki asioista, jotka Kiinan hallitus on sensuroinut.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av den kinesiske mur
Illustrasjon av den kinesiske mur

Nalle Puh

Nalle Puh on poistettu kiinalaisesta internetistä. Se tapahtui sen jälkeen, kun interentiin ilmestyi meemi, jossa presidentti Xi Jinpingiä verrattiin Nalle Puhiin.

Vertauksesta on tullut symboli sille, että joku osoittaa vastarintaa Kiinan kommunistista puoluetta ja sen johtajaa kohtaan.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Collage av Xi Jinping og Ole Brumm
Collage av Xi Jinping og Ole Brumm

Covid-19-pandemia

Kiinassa rajoitettiin huomattavasti pandemiaa koskevan tiedon saatavuutta.

Kinesere står med masker i kø for å handle
Kinesere står med masker i kø for å handle

Tiananmenin aukion protestit

Kiinassa “Taivaallisen rauhan aukiolla” järjestettiin 4. kesäkuuta 1989 suuri mielenosoitus.

Tuhannet ihmiset osoittivat vastustavansa maan hallintoa. Maan armeija tappoi tuhansia ihmisiä ja haavoitti vielä useampia.

Jos etsii internetistä tietoa tuosta tapahtumasta, kiinalaisilla verkkosivuilla siitä kerrotaan eri asioita kuin muualla maailmassa.

📷 “Tank man” -kuvan on ottanut Jeff Widener. Miksi arvelet kuvasta tulleen maailmankuulun?
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Tank man - Mann står alene foran fire militærtanks.
Tank man - Mann står alene foran fire militærtanks.

Laajamittainen valvonta

Kiina valvoo sekä internetiä että väestöä. Kasvojentunnistuksen käyttö on muodostunut uskomattoman tehokkaaksi valvontakeinoksi Kiinassa. Sitä käytetään muun muassa “julkiseeen häpäisyyn”. Uhri joutuu julkisesti nöyryytetyksi, koska on tehnyt jotain sellaista, mitä viranomaiset pitävät laittomana ja “sivistymättömänä”.

Heidän kuviaan voidaan painaa julisteisiin tai sanomalehtiin.

📷 Tiananmenin lyhtypylväs, joka on täynnä valvontalaitteita
Lyktestolpe på Tiananmen full av overvåkningsutstyr
Lyktestolpe på Tiananmen full av overvåkningsutstyr

Edistys ja rajoitukset

Internet on tuonut valtavia edistysaskeleita maailmaan sekä tuottavuuden että viestinnän kannalta. 

Teknologiaa voidaan myös käyttää väärin tai käyttää ihmisten rajoittamiseen. 

Kun harvat päättävät, mikä tieto saavuttaa kansan, syntyy valtava epätasapaino valtasuhteisiin.

Sanotaan, että tieto on valtaa. Miten uskot internetin vaikuttavan siihen, miten näemme maailman?

Lähteet:

  • Øverby, Harald; Dvergsdal, Henrik: internett i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 23. juni 2022 fra https://snl.no/internett

 

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Ramy Raoof
    10. Unsencored library
    11. Michel Temer / ​​JD Hancock – YouTube
    12. Joshua Fernandez (Unsplash)
    13. NTB Scanpix / Jeff Widener
    14. Ed Johnson
    15. Getty Images