Ajatuseksperimentti:

Mitä jos lajjiin monipuolisuus istuis Isotingassa!

Kuvittele ette met täyttäisimmä Isotingan kaikila Norjan elävä- ja elläinlajiila!

Kellä olis valta silloin Norjassa?

To menneskefigurer med hjortehoder sitter foran PC og ser på noe sammen.
To menneskefigurer med hjortehoder sitter foran PC og ser på noe sammen.

Hyöntheiset hallitteevat

Hyöntheiset oon piian suuriin elävä- ja elläinjoukko maapallola.

Se oon olemassa nuoin miljuuna erilaista lajjii. Tämä joukko oon suuriin kans Norjassa.

Ihmiset minoriteettinna

Norjassa meilä oon 49 000 eri elävä- ja elläinlajjii ja ihminen oon yksi pieniimiistä joukoissa.

Vaikka met olisimma yhđistänheet voimat eläviitten ja elläimiitten niin ko elkkoin, kalloin, linttuin ja kärmheitten kans, met emmä silti olis pääsheet Isotinkhaan.

Siihen ette saa paikan Isotingassa, häyttyy saađa yli 4 prosenttii äänistä, ja met saisima tyhä 2 prosenttii! 

Kvinne i skogen, med elgmaske holder på geviet i stoff.
Kvinne i skogen, med elgmaske holder på geviet i stoff.

Hyöntheiset oon valtaosana

Kasvit saatais 12 prosenttii paikoista ja sienet 18 prosenttii. Muut pienet lajit, niin ko etanat ja pikkukiisket, saatais 24 prosenttii.

Hyöntheiset oltais voittaajat 44 prosentilla.

Anne Sverdrup-Thygeson oon bioloogi joka studeeraa ellääviitä organismiita. Tästä hän oon laittanu soman ajatuseksperimentin:

Miltä se näyttäis jos lajjiin monipuolisuus istuis Isotingassa?

 

Diagram over representasjon av artsmangfoldet i Stortingsseter.
Diagram over representasjon av artsmangfoldet i Stortingsseter.

Sienet ja hyöntheiset hallituksessa

Hyöntheiset ja sienet halluuvat monnii sammoi assiita. Siksi net perustettais niin kuttutun koalisuunihallituksen. Se meinaa sitä ette net halluuvat työtelä yhđessä vaikka het olis eri mieltä. Net saatettais kans työtelä yhđessä kasviin, sammalheitten ja muitten pieniin organismiitten kans.

Kuvateksti: SUOJELKKAA METTII NYT

Valtaosa Isotingassa olis silloin rakastannu kosteita ja pimmeitä paikkoi. Het oltais varmasti kieltänheet kaikkiin puitten kaatamisen mettästä ja tehnheet lujasti töitä sen eestä ette vanhat mettät suojeltais. Miljartit hyöntheiset ja sienet oltais saattanheet saađa asumapaikan.

Maanpruuki muuttuis kans. Masiiniita olis vähemän, ja truiskuainheet- eli myrkyt kielettäis.
Mutta jokku lajit kaivattais ihmissii hallituksheen. Torakoila, banaanikärpäsillä, rotila, täilä ja kotielläimillä mennee hyvin ko ihmiset oon vallassa.
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
antmangfoldet
antmangfoldet

Vaikuttaa koko ökosysteemhiin

Ihminen oon minoriteettilaji. Siitä huolimatta met tehemä joka päivä issoi päätöksii Isotingassa. Meiđän päätökset vaikuttaavat meiđän suurheen joukkhoon meän ökosysteemissä.

Person i militæruniform tråkker over ventet tre i skogen. Like ved stammen står to sopper.
Person i militæruniform tråkker over ventet tre i skogen. Like ved stammen står to sopper.

Muutokset vaikuttaavat kaikkhiin

Kaikki luonon lajit oon tärkkeet ihmisen triivastumiselle ja pärjäämisele.

Hyöntheiset tuskin pystyttäis koskhaan hallittemhaan Isotinkkaa, mutta ihmiset jokka hallitteevat, häyttyyvät ottaat muut huomihoon. Silloin ei ole tärkkeetä se mihin parttiisseen met kuuluma.

Sko høyre venstre kvensk
Sko høyre venstre kvensk

Kalttiit:

  • Anne Sverdrup-Thygeson: Insektenes planet
    J.M. Stenersens forlag, 2018
  • Fjell og vidde, nr. 3 juni 2021;
    Stortingsvalget 2021: Menneskene under sperregrensen

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images