Energiala oon monet haamut

Met ajattelema piian ushein sähkövirttaa ko met ajatelema energiaa, mutta energiala saattaa olla monet haamut. Mikkä energian kalttiit saattaavat vaikuttaat kliimhaan positiivisesti?

Accessibility icon Energiala oon monet haamut

Energiala oon monet haamut

Piian met ajattelema eniten sähkövirtaa ko ko met ajattelema energiaa, mutta energiala oon monenlaiset haamut. Energia ei koskhaan saata joko synttyyt tahi kađota kerrashaan.  Se muuttaa tyhä haamuu. Ko sie laukot, sie luot liiketenergiaa eli kineettistä energiaa. Keemistä energiaa synttyy ko met syömä ruokkaa. Ajattele ette sie ensin syöt ja sen jälkhiin sie laukot – silloin energia vaihettuu keemisestä energiasta kineettiseksi energiaksi.

Met saama eniten energiaa auringosta. Se oon uussiinttuuva energiankalttii. Aurinkoenergia saapi aikhaan veđen kiertämisen, tuulen, paarot ja fotosynteesin. Energiankalttiit joita met piđämä eniten oon hiili, öljy ja gassi. Nämät oon fossiiliset, uussiintumattomat energiankalttiit jokka kerran loppuuvat.

Solen skinner på blå himmel
Solen skinner på blå himmel

Aurinko anttaa energiaa

Uussiinttuuvat energiankalttiit, niin ko aurinko, ei saata kulluut lopphuun. Met saatama pittäät aurinkkoo elektrisen energian saamisheen, mutta siihen tarvittemma aurinkosellipaneelii. Jos met pitäisimmä kaiken aurinkoenergian elektrisen energian luomisheen, meilä olis 15 000 kerttaa enämen energiaa.

Joissaki maissa, missä auringonvalloo oon enämen, aurinkoenergiaa piđethään enämen ko Norjassa. Aurinkosellipaneelii saatethaan hyöđyttäät vielä isomassa määrässä. Lämpimissä maissa ihmiset pittäävät aurinkkoo suorhaan veđen lämmittämisheen. Net kaattaavat vettä astihaan jonka het laittaavat katon pääle, ja päivän aikana aurinko lämmittää veđen.

Vesivoima

Norjassa produseerathaan paljon sähkövirttaa käyttämällä vesivoimaa kurkkiista ja isomista jovista. Sen tähđen ko meilä oon niin paljon sähkövirttaa saantheila, met kans kulutamma sitä paljon. Niin ette vesivoimaa saatais pithoon, häyttyy rakenttaat pattoi. Tätä tehđään niin ette vettä kovothaan, ja sitte hiljemin sitä laskethaan tarpheen jälkhiin ulos. Vesivoimalat tarvitteevat kans teitä, sähkömastoi ja voimalinjoi.

Ko pattoi rakenethaan, jääpi maa-alloi veđen alle. Tämä saattaa vahingoittaat elävä- ja kasvielämää näissä aloissa. Joissaki maissa oon rakenettu issoi pattoi sitä varten ette saatethiin rakenttaat järvii vesivoimaloita. Silloin paikalisväki oon häytyny siirttyyt pois heiđän kotipaikoista ko net oon jäänheet veđen alle.

Tuulivoima

Oletko sie ollu feeriällä Taskassa ja nähny tuulimyllyt? Net pittäävät tuulta ko net tuottaavat sähkövirttaa. Tyskässä ja USA:ssa oon kans paljon tuulimyllyi, ja Norjassaki oon muutama. Tuuli oon uussiinttuuva energiankalttii joka ei ryötytä – mutta siinäki oon kuiten haittoi. Tuulimyllyt oon hirmu korkkeet, net vaattiivat paljon tillaa ja remmuuvat. Net saattaavat olla vaaraliset linnuile.

Paarot ja geotermikki

Muutaman kilomeetterin syvvyyđessä maanpinnasta oon kuuma ja kytteevä massa. Sitä käskethään manteliksi. Met saatama hakkeet tätä lämppöö ja pittäät sitä maanpinnala. Tätä käskethään geotermiseksi energiaksi.

Paarovoimaa saatethaan kans muuttaat sähköenergiaksi. Silloin piđethään sitä energiaa mitä paarot luovat ko net liikkuuvat. Mutta nämät energiahaamut oon tyyrhiit, ja niitten tuottaminen oon vaikkee. Siksi net oon tyhä harvoin piđossa tääpänä.

📷 Kuuma kalttii joka kiehuu yli Islanissa. Tämä näyttää ette temperatuuri maanpinnan alla oon joukon korkkee.
Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Fossiilinen energia

Luononresursit hiili, öljy ja gassi oon maanpinnan alla. Näitä käskethään fossiiliseksi energiaksi. Nimitys tullee siitä ette näissä luononresursiissa oon jätöksii eläviistä jokka elethiin monta miljuunaa vuotta aikkaa. Ko met piđämä fossiilista energiaa, met päästämä ulos myrkylissii kliimagassii. Tämä muuttaa maapallon kliiman.

Fossiilinen energia saattaa kans saađa aikhaan happamii satheita jokka vahingoittaavat järvii, maapörrää, mettii ja rakenuksii. Sie saatat kuvitella ette happamat satheet oon niin ko satais sitruunisaftii veđen sijhaan.

Öljy- ja gassinasuuni

Norja oon öljy- ja gassinasuuni. Vuona 1969 tehthiin ensimäisen suuren öljylöyđöksen Pohjanmerestä. Hiljemin olema löytänheet usheita uussii alloi joista met hajema öljyy ja gassii. Met myymä ulkomaile sen öljyn, mitä met emmä käytä itte. Tämä oon antanu Norjale suurii tienastiita, ja tämän tähđen meilä oon ollu vara kehittäät hyvinvointistaatin. Öljynhakemisen vastustaajat oon sitä mieltä ette sillä oon suuret konsekvensit miljööle. Sen kannattaajat oon taas sitä mieltä ette se eđistää hyvinvointtii ja luopi työpaikkoi.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Atomivoima

Yđinvoimalaitokset, eli atomivoimalaitokset, tuottaavat paljon elektristä energiaa. Tämä energia oon miljööystävällistä, mutta jos se tapattuis onnettommuus, niin sillä olis suuret konsekvensit kliimale. Vuona 1986 räjätti yđinvoimalaitos Tsjernobylissa, Ukrainassa. Monet jokka asuthiin sen likelä sairastuthiin pahasti. Japanissa Fukushiman yđinvoimalan alassa tapattui maanjyristys vuona 2011. Näitten onnettommuuksiitten jälkhiin oon monet maat päättänheet sulkkeet atomivoimalat.

Virran säästäminen

Norjassa kulutethaan paljon sähkövirttaa. Se oon hirmu hyvä tiettäät justhiinsa kuinka paljon met kulutamma. Silloin met saatama freistata vähenttäät kulutusta vähäisen. Esimerkiksi se auttaa ette huonheessa oon matalampi temperatuuri. Sen lisäksi saatama sammuttaat elektriset apparaatit ko net ei ole käytössä, ja olla tietoiset siitä kuinka paljon vettä met käytämä. 

Usheissa norjalaisissa huonheista oon lämpöpumppui. Nämät anttaavat enämen energiaa verrattunna tavalishiin lämpöuunhiin. Tämän tähđen kulutamma vähemän elektristä energiaa tahi vähemän puuta, öljyy ja gassii lämmityksheen. Suuren osan meiđän roskasta poltethaan kaukolämpörustingiissa, ja tätä lämppöö piđethään ko huonheita lämmitethään.

Varmepumpe som henger oppunder taket over et vindu med gardiner.
Varmepumpe som henger oppunder taket over et vindu med gardiner.

Kalttiit:

  • Bøe, Maria Vetleseter: energi i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/energi

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images