EU – euroopan unioni
Miksi EU:n perustethiin, ja koska se tapattui? Alkhuun se oli rauhan prosekti Euroopassa, mutta hiljemin se oon kans kohđanu monet haastheet.
Sođasta rauhhaan
Vuossiin 1914 ja 1945 välisennä aikana koki Eurooppa kaksi mailmansottaa. Vuona 1950 ehđotti Franskan ulkoministeri, Robert Schuman, ette maat tehtäis yhtheistyötä toinen toistensa kans. Nyt Eurooppa oli ollu sođassa liijan kauvoin. Se oli aika auttaat toinen toista. Kuusi maata pääsi sopimuksheen vuona 1952. Tämä oli alku sille minkä met tunnema tääpänä EU:na.
Kullfabrikker
Rooman sopimus
Usheet maat päätethiin yhđessä uuđesta sopimuksesta vuona 1957. Sopimuksen allekirjoitethiin Roomassa. Siksi met käskemä sitä Roomatraktaatiksi. Sopimuksen moolina oli ette Euroopan maila oli suuri vaphaus tehđä yhtheistyötä. Tätä käskethiin EU:n neljeksi vaphauđeksi.
De fire frihetene til EU er …
- EU:n nelje vaphautta oon …
- … tienastiitten vapaa virtaaminen. Jos kommuuni aikkoo rakenttaat uuđen raatihuonheen, se häyttyy pittäät tarjouskilppailun. Silloin saattaavat kaikki EU:n rakenusselskaapit kilppaila sen rakentamisesta. Se joka anttaa parhaan tarjouksen, voittaa tarjouskilppailun.
- … kapitaalin vapaa virtaaminen. Rahat saatethaan panna pankkhoon missä tahansa EU-maassa.
- … tavaroitten vapaa virtaaminen. EU-maat saattaavat myyđä ittensä tavarat muile EU-maile ilman lisätullitta eli maksotta.
- … ihmisten vapaa virtaaminen. Kaikki EU:ssa saavat siirttyyt toisheen EU-maahan työtelemhään ja studeeraamhaan.
1 / 2
Containerskip
EU:n histooria
EU:la oon paljon valttaa
Rooman sopimuksen jälkhiin EU oon saanu usheita uussii jäsenmaita. EU:la oon paljon valttaa ja se päättää monista assiista. Ja olletikki assiista jokka koskeevat ruokkaa, kauppaa ja turvalisuutta. Samala EU:la oon ankarat vaatimukset maile jokka halluuvat jäseniksi. Maissa pittää olla demokratia missä kansalaiset päättäävät.
Vuođesta 2020 asti EU:ssa oon ollu 27 jäsenmaata.
EU
EU:n tärkkeimät institusuunit
Europaparlamentet
Eurooppaparlamentti
Parlamentissa istuu 705 politikkeriita kaikista EU-maista. EU:n kansalaiset oon valinheet heiđän sinne. Parlamentilaoon eđesvastaus lainantamisesta ja rahhoin jakamisesta jäsenmaile. Parlamentti sijaittee Brysselissä, Belgiassa.
📷 Eurooppaparlamentti Brysselissä.
Eurooppakommisuuni
Kommisuuni pittää huolen siitä ette lait nouđatethaan. Kommisuunii johtaa presidentti. Istuuva presidentti oon tyskäläinen Ursula von der Leyen. Hän oon ollu presidentti vuođesta 2019 saakka. Kommisuuni sijaittee Brysselissä, Belgiassa.
Ministeriraati
Raatin oon pantu yhtheen ministeriistä kaikista EU-maista. Sinne saattaavat esimerkiksi kokkoonttuut ulkoministerit ko het keskustelleevat turvalisuuđen ympäri.
Euro
Vuona 2002 astui euro voimhaan usheissa maissa. Euro oon valuutta jota saatethaan pittäät EU:n sisälä. Tämä helpottaa kauppaa Euroopassa. Sie et tarvitte vaihettaat rahhaa jos sie olet reisula usheissa EU-maissa.
1 / 4
EU-parlamentet
EU ja Norja
EU oon Norjan tärkkein kauppakumppani, mutta Norja ei ole EU:n jäsen. Norja oon sanonu “ei” jäsenyyđele kaksi kerttaa. Tästä oon piđetty kansanäänestykset vuosina 1972 ja 1994. Kansanäänestyksissä oli organisasuuni Eurooppaliiket jäsenyyđen puolela ja Ei EU:le oli sitä vasthaan.
Vaikka Norja äänesti EU:ta vasthaan, sai Norja kuitenki kauppasopimuksen jota met käskemä EÖY-sopimukseksi (EØS-avtalen). Tämän tähđen met saatama tehđä kauppaa muitten Euroopan maitten kans.
1 / 2
Norge og EU flagg
Brexit
Iso-Britannia oli EU:n jäsen kauvoin, mutta Iso-Britannia ei ollu tytyväinen Brusselin politikkhiin. Vuona 2016 Iso-Britannia piti kansanäänestyksen, ja enniin osa äänesti EU:sta lähtemisen puolesta.
Se kesti kauvoin ennen ko se pääsi sopimuksheen EU:n kans siitä kuinka net jätettäis unionin. Net päästhiin yhtheisymmäryksheen vasta vuona 2021.
Brexit ballonger
Iso-Britannian eroamista EU:sta oon käsketty Brexitiksi (johđettu sanoista ‘Britain’ ja ‘exit’).
Oon sanottu ette het jokka haluthiin jättäät unionin, fokuseerathiin liikkaa maahanmuuttajapolitikkhiin sen sijhaan ette het olis muisteltu EU:sta lähtemisen haitoista.
1 / 2
EU:n haastheet
EU oon saanu paljon praamausta siitä ette se oon rakentannu rauhaa 2. mailmansođan jälkhiin. Siitä huolimatta oon EU:la ollu suurii haastheita.
Vuona 2008 oli ökonoominen kriisi usheissa maissa, ja sitä seuras korkkee työttömyys. Usheet maat jouđuthiin lainaamhaan suurii summii EU:lta niin ette net pärjättäis. Kreikka oli yksi niistä maista.
Tämän kriisin tähđen alethiin maat kritiseeraamhaan ja syyttämhään toinen toista. Samhaan aikhaan jokku olthiin sitä mieltä ette EU saattoi anttaat antheeksi osan veloista.
1 / 2
Myntstabel
Rauha ja demokratia
Vuona 2012 sai EU Nobelin rauhanpalkinon työstä rauhan ja demokratian etheen Euroopassa.
EU sai tunnustusta Franskan ja Tyskän rauhasta toisen mailmansođan jälkhiin.
1980-luvula EU teki työtä demokratian etheen Kreikassa, Portugalissa ja Spaaniassa. EU:sta tuli avvoimempi öystäeurooppalaisille maile sen jälkhiin ko Berliinin muuri kaatui 1990-luvula.
Öystä- ja Vesta-Euroopan erroi oon nyt vähemän ko varhemin. Demokratia oon vahvempi ja monet konfliktit oon päätynheet. Ihmisoikkeuđen suojeleminen oon tärkkee tehtävä EU:le.
Berlinmuren
EU ja covid-19
EU:la ei ole ollu kevvee finansikriisin, Brexitin ja covid-19:n kans. Covid-19-pandemian aikana EU freistas auttaat kaikkii jäsenmaita saamhaan vaksiinit. Tämä sopimus jällää kans Norjaa.
Covidvaksine i EU
Tie etheenkäsin
EU oon hyväksynny prosektin “Green Deal” jonka avula se saattais päästä pandemian jälkheisestä kriisistä.
Norjassa olema vieläki hyvin erimieliset siitä oonko EU hyvä vai ei. Uusi kansanäänestys jäsenyyđestä saattaa tapattuut joskus tulleevaisuuđessa.
Green Deal
Kalttiit:
- NRK.no (03.11.2021): EU får Nobels fredspris. https://www.nrk.no/nobel/eu-far-nobels-fredspris-1.8355716
- Trondal, Jarle: EU i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 3. november 2021 fra https://snl.no/EU_-_Den_europeiske_union
- Claes, Dag Harald; Hveem, Helge; Tranøy, Bent Sofus:
Global økonomi, krise og politisk styring (2012)
Oslo. Universitetsforlaget.
