Haavottuva demokratia

Monet pitävät demokratiaa ittesthäänselvänä asiana, mutta demokratia oon joukon haavottuva. Useat maat mailmassa kokevat sen, ette kansanvaltasten hallittemismallien sijale tulevat autoritäärisemät ja diktatoorisemmat. Mutta löytyykö toisia tapoja luua kansanvaltaa ko tääpänen demokratia?

Accessibility icon Haavottuva demokratia

Väheneekö demokratiat?

Viimi aikoina olema nähnheet kunka monissa demokratioissa oon ollu ökonoomisia kriisiä ja tytymättömyyttä hallintoa kohthaan.

Usheissa paikoissa yksittäiset persoonat tahi pienet joukot hallittevat poliittisesti. Tätä kuttuthaan autokratiaksi. Kansalaiset menettävät maholisuuen olla myötä päättämässä, niin ko demokratioissa.

Vähänen kannatus

Monet ei piä ommaa äänioikeutta, eikä jaksa olla myötä politikissa. Demokratian kannatus oon nyt heikoin sitte toisen mailmansoan.

Mikä meitä ohjaa?

Usheimat haluavat rauhalisen elämän missä het saavat päättäät ittestänsä. Se oon kuiten niin ette monila ei ole maholisuutta siihen.

Met tiiämä ette histooria toistaa itteänsä, mutta olemako oikeastansa oppinheet jotaki histooriasta?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
En mann styrer mange mennesker med tråder.
En mann styrer mange mennesker med tråder.

Opimako jotaki histooriasta?

Usheimat haluavat rauhalisen elämän missä het saavat päättäät ittestänsä. Se oon kuiten niin ette monila ei ole maholisuutta siihen.

Met tiiämä ette histooria toistaa itteänsä, mutta olemako oikeastansa oppinheet jotaki histooriasta?

Erilaiset hallittemismallit

Monia maita ja aloja hallithaan diktatuurin, anarkian ja meritokratian kautta. Heitä jokka hallittevat kuttuthaan oligarkioiksi, despootiksi ja diktaattoriksi. Yhtheistä näile oon se ette heilä oon valta joksiki yksin.

Diktaattorit ja oligarkit

Diktatuuria hallittee ushein yksi persoona.

Diktatuurissa kansalaisila ei ole minkhäänlaista sanavaltaa. Diktaattorit oon ushein brutaali ja väkivaltanen johtaja.

Oligarkit oon joukko ihmisiä jokka hallittevat diktatuuria yhessä.

Anarkiat ja meritokratiat

Joitaki maita styyräthään anarkioina. Sillon ihmiset styyräthään samfynniä yhtheistyössä, eikä niin ette muutama valittu persoona hallittee.

Oonko sulla vasituiset kyvyt ja taiot? Sillon sie saataisit olla johtaja harvinaisessa hallittemismallissa,meritokratiassa.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
En overdimensjonert rød mann ser ned på en stor folkemengde.
En overdimensjonert rød mann ser ned på en stor folkemengde.

Ateenan demokratia

Ateenan demokratia muistutti enämen ekslusiivia herrasklubia. Tyhä 10 prosenttia asukkhaista sai päättäät, eikä vaimoila ja orjila ollu äänioikeutta. Oliko tämä sitte joku demokratia?

Miehet joila oli äänioikeus kokkoonuthiin muutaman kerran kuussa äänestämhään asioista. Het äänestethiin panemalla värilisiä kiviä kruukkhuun.

Vallanpitäjiä kontrolleerathiin vain vähän

Poliittisia partiaa ei ollu sillon, eikä kukhaan tohtinu sanoat vasthaan. Het jokka päätethiin lait, saatethiin rikkoat lakia ilman rangastuksetta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En mann står i et tempel og snakker med en gruppe menn.
En mann står i et tempel og snakker med en gruppe menn.

Korsikan pohjalaki

Korsika oon saari Italian ulkopuolela. Saaren kansa oli monia vuosia toisten maitten vallan alla. Kansalaiset kylläänythiin tähän ja taistelthiin vaphautumisen puolesta. Lopulta het pystythiin siihen.

Korsikalaiset haluthiin ette kaikki vaimot ja miehet piettäis olla myötä päättämässä. Tämä hallitteminen kesti vain 14 vuotta. Vuona 1769 hyökäthiin franskalaiset Korsikhaan ja hävitethiin demokratian.

📷 Hamina-ala Bonifaciossa, Korsikassa.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Havneområde på Korsika med mange båter og en festning.
Havneområde på Korsika med mange båter og en festning.

Demokratiat kukkivat

Demokratioista tuli aleti populäärisempi hallittemismalli 1800-luvun keskivälissä. Ihmiset opithiin lukemhaan, het koulathiin ittensä ja haluthiin olla myötä päättämässä.

Kansalaiset ei halunheet ette heitä piethiin politikin ulkopuolela. Ko monet kansalaiset pitävät ommaa äänioikeutta, kukkii demokratia.

📷 Ihmisiä virtaa äänilokaalhiin USA:ssa.

Demokratioitten eistys:

  • 1850-luvula saathiin kohta kaikki valkoset miehet Amerikassa äänioikeuen.
  • Vuona 1962 oli 36 demokratiaa.
  • Ko likenythiin meän aikaa, aleti useammat maat ymmärethiin ette demokratia oli paras malli.

2. mailmasoan jälkhiin ihmiset uskomhaan enämen demokratihaan.

Italia, Tyskä ja Japani olthiin hävinheet soan. Näissä maissa oli ollut brutaalit johtajat.

Monet maat ei halunheet tämmösiä johtajia, ja perustethiin demokratian.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Mange mennesker på vei i samme retning.
Mange mennesker på vei i samme retning.

Monet demokratiat kaothiin

Monet oli sitä mieltä ette demokratia oli paras malli. Se oli kuiten useat maat jokka menthiin takasin diktatuurhiin. Se meinaa ette yksi ainua persoona päättää hirmu monesta asiasta. 1. mailmansoan jälkhiin (1914-1915) puolet demokratioista kaothiin.

📷 Neuvostoliitto oli diktatuuri ko Vladimir Leninin (1917-1924) ja Josef Stalinin (1924-1953) olthiin johtajat. Kuvassa näemä Neuvostoliiton flakun jota käytethiin vuosina 1923-1991.
Sovjetunionens flagg
Sovjetunionens flagg

Kunka se mennee demokratian kans tääpänä?

Harvemat osalisuvat demokraattishiin vaalhiin.

Eikö het ennää luota poliittikkerhiin? Mikä saattaa olla syynä siihen? Eikö demokratia pitäis ratkasta kliimaprobleemit, lopettaat soat ja auttaat pakolaisia? Eikö demokratia olekhaan paras hallittemismalli kaikile?

En politikonstabel i forgrunnen med en brennende bil og en folkemengde i bakgrunnen.
En politikonstabel i forgrunnen med en brennende bil og en folkemengde i bakgrunnen.

Kunka joku saattaa ottaat vallan?

Vanhaasseen aikhaan saattoi militääri tehä vallankaappauksen.. Staatinjohtajat ja politikkerit poistethiin viroista. Tääpänä tämmöstä ei tapattu niin ushein. Valta saattaa kuiten siirtyät sisäsen hajoamisen kautta.

Sillon vallanhalunen ihminen häytyy puhuat ihmiset yli ja ympäri, niin ette het tukevat häntä. Ushein se tapahtuu uhkailemala, luppailemala ja palkittemala. Yksi esimerkki tästä oli Adolf Hitlerin tie valthaan 1930-luvula.

Hitler voitti vallan

Hitler freistas tehä vallankaappauksen Tyskässä vuona 1923. Hän epäonnistui ja ymmärsi ette hän häytyi työtelä eri laila.

Hän loi suuren ja mahtavan poliittisen partian. Partia kasus siksi ko Hitler lupas kansalaisile ette hän pelastais heät köyhyyeltä ja hä’ältä. Hän oli löytäny tavan voittaat kansalaisten äänet. Hitler sai vallan sisäsen hajoamisen kautta.

Riikinpäiväkartanon palo

Tyskän riikinpäiväkartano (Isotinka) syttyi palamhaan fepruaarikuussa vuona 1933. Sillon Hitleristä oli jo tullu staatinjohtaja.

Hitlerin vastustajia syytethiin tulipalosta, ja kaikki muut partiat kielethiin, paitti nasipartiata. Nyt oli Hilterillä ja hänen partialla kontrolli yli koko Tyskän.

📷 Riikinpäiväkartanon palo vuona 1933.

Hyötyy maan ökonoomisen kriisistä

Useat muut staatinjohtajat oon käyttänheet Hitlerin tappaa sauttaat vallan. Poliittiset johtajat Tyrkissä, Ryssässä ja Nicaraguassa oon pitänheet oman maan tillaa hyväksi. Het oon käyttänheet ökonoomisia kriisiä, maahansiirtymistä ja tytymättömyyttä hyväksi siinä ette het voittais vaalit ja sais ittelensä valtaa.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Riksdagen i Berlin brenner 1933.
Riksdagen i Berlin brenner 1933.

Tie valthaan

Kunka nämät johtajat saavat ittelensä valtaa sisäsen hajoamisen kautta?

  • Het ottavat vallan tuomioistuimista ja valittevat omat tuomarit. Sillon ei kukhaan saata tuomita heitä jos het tekkeevät jotaki laitonta.
  • Het ottavat vallan meedioista, ja het saavat net tukemhaan itteänsä ja kirjottamhaan negatiivisia asiosta muista.
  • Het muuttavat vaalireekelit. Het tekevät reekelit jokka varmistavat ette heän partia voittaa.

Miksi tämmösiä johtajia valithaan?

Monissa maissa oon huono ökonomia ja korkea työttömyys. Ihmisillä ei ole uskoa ittensä eli oman perheen tulevaisuutheen. Sillon ei ole kovin kummaa ette het valittevat poliittisia johtajia jokka sanovat ette het saattavat auttaat maan pois kriisistä.

Sitä kuttuthaan populismiksi ko poliitikkerit luppailevat ette kaikesta tullee parempaa, jos kansalaiset äänestävät juuri heitä.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Mann med dress trekker et sceneteppe med godt vær for å dekke over det dårlige været.
Mann med dress trekker et sceneteppe med godt vær for å dekke over det dårlige været.

Saatamako kuvitella muita systeemiä?

Saattaako teknologia korvata demokratian? Oonko maholista ette daattamasiinit saatettais hallita koko samfynniä?

Mutta saatamako luottaat masiinhiin?

Met emmä saata luottaat teknologihaan ja daattamasiinhiin sataprosentisesti. Virheitä tapattuu, ja net saattavat johtaat suurhiin seuraamukshiin. Daattamasiinila ei ole tuntheita. Siksi net ei saata päättäät, onko joku oikhein vai väärin moraalisesti.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Podcast: «Kan maskiner ha sjel?»
Robot står og tenker med med høyre hånd på haka og med vektskåler og en dommerhammer i bakgrunnen.
Robot står og tenker med med høyre hånd på haka og med vektskåler og en dommerhammer i bakgrunnen.

Kunka saama toelisen kansanstyyrin?

Met saatama osalistuat demokratihaan usealla laila. Norjassa meilä oon komuuni- ja isotinkavaalit. Sitä kuttuthaan eustavaksi demokratiaksi. Met valittemma poliitikkerit jokka eustavat meän meininkiä.

Kansanäänestykset

Toinen tapa osalistuat oon suora demokratia. Sillon piethään kansanäänestyksen jossa kaikki saavat olla myötä päättämässä konkreettisesta asiasta. Yksi esimerkki tästä oon ko met vuosina 1972 ja 1994 piimä valita, tulleeko Norjasta EU:n jäsen vai ei.

Suora demokratia

Kuvittele ette sie olisit myötä hallittemassa samfynniä kaikitten muitten norjalaisten kans. Se saattais olla vaikea homma. Se olis monta asiaa josta sie häytyisit lukeat ja jokka häytyisit ymmärtäät. Sie häytyisit olla myötä päättämässä monista vaikeista asioista. Olisitko pysyny siihen?

Piian teknologia saattais auttaat sinua siinä. Piian konstilinen intelligensi?

Sinun digitaalinen versuuni

Mitä jos sie saisit digitaalisen versuunin sinusta – avataarin? Tämä olis sinun digitaalinen “isotinkaeustaja”. Avataari häytyis sillon tietäät sinun attityydit ja arvot. 

Kaikki päätökset jokka se tekis, pohjaantuis sinun meninkhiin. Sillon met emmä tarvittis valita poliitikkeria joka tekkee päätöksiä hirmusen monitten puolesta.

Tämmönen avataari vaikuttaa houkuttelevalta ja oikeuenmukaselta, mutta teknologia ei ole päässy niin pitkäle. Kuka programmeerais ja ylläpitäis avataaria? Kuka suojais sitä ulkopuolisilta hyökkäyksiltä?

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt
Syv avatarer sitter på stoler i en ring og samtaler med hverandre.
Syv avatarer sitter på stoler i en ring og samtaler med hverandre.

Demokratia hallittemismallina

Kaksi demokratiaa ei ole vielä koskhaan sotinu toinen toisen kans. Tämä osottaa ette demokratia oon paras hallittemismalli joka meilä oon tähän asti ollu. 

Mitä muuta suojelemisen arvosta demokratiassa oon sinun mielestä?

Niin ette demokratian säilytettäis, ihmiset häytyvät osottaat intressiä ja olla myötä. Se oon kaikitten eesvastaus.

Stortinget
Stortinget

Mailman demokratiat

Tämä graafi näyttää mailman eri hallittemismallit vuuesta 1789 vuotheen 2021.

Liberaalit demokratiat: Demokraattiset vaalit joissa kansalaiset päättävät sen kuka saapi hallita maata. Kyset liberaalissa demokratioissa oon siitä ette jokhasella ihmisellä oon monia oikeuksia. 

Valitut demokratiat: Niissä piethään demokraattisia vaalia, mutta kansalaisila ei ole liika paljon oikeuksia ko liberaalissa demokratioissa.

Valitut autokratiat: Kansalaiset saavat osalistuat vaalhiin, mutta heilä ei saa olla omia meninkiä. Sillon vaalit saattavat vaikuttaat merkityksettömiltä.

Suljetut autokratiat: Kansalaiset ei saa osalistuat minkhäänlaishiin maan poliittisten johtajitten vaalhiin.

Kalttiit:

  • Thorsen, Dag Einar: autokrati i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 24. august 2022 fra https://snl.no/autokrati
  • Gursli-Berg, Gunhild: Leviathan i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 24. august 2022 fra https://snl.no/Leviathan
  • Hovde, Kjell-Olav; Svensson, Palle; Thorsen, Dag Einar: demokrati i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 24. august 2022 fra https://snl.no/demokrati
  • Holm-Hansen, Jørn; Berg, Ole T.: oligarki i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 24. august 2022 fra https://snl.no/oligarki
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Kuvan ja videon oikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. Getty Images
    13. OWID
Close Icon

Loading...