Maanpruuki ja fisku oon primäärielämänkeinot

Mitä oon oikkeestansa primäärielämänkeino? Kuinka maanpruuki ja kalaindustrii toimiivat Norjassa, ja kuinka net toimiivat muuvala mailmassa?

Accessibility icon Maanpruuki ja fisku oon primäärielämänkeinot

Maanpruuki

Maanpruuki oon primäärielämänkeino. Met kylvämä raaka-ainheita joita käytethään ko tehđhään sitä ruokkaa jonka sie ostat putikista. Vilja oon yksi semmoinen raaka-ainet. 

Raaka-ainheita niin ko metalliita ja öljyy käytethään ko tehđhään muita tavaroita. Melkhein kaikki maat ostaavat tahi myyvät raaka-ainheita.

Jääkärit, kokkoojat ja maanpruuki

Ensimäiset ihmiset olthiin jääkärii ja kokkoojii. Het ei kylvänheet maata, mutta het siirythiin paikasta paikkhaan pyytämhään elläimii ja kallaa, ja kokkoomhaan marjoi ja sienii.

Maanpruukirevolusuuni

Nuoin 10 000 vuotta aikkaa ihmiset opithiin kylvämhään maata. Niin het ei tarvinheet siirttyyt eri paikkhaan sen tähđen ette het olis löyttänheet ruokkaa. Tämä muutti koko tavan jolla ihmiset pärjäthiin. Met kuttuma sitä maanpruukirevolusuuniksi.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Luje enämen maanpruukirevolusuunin ympäri
Hvete
Hvete

Ittepärjäämisestä kauppamaanpruukhiin

Enniimät hommathiin heän oman ruvan kiini 1700-luvule saakka. Tämän tehthiin maanpruukin tahi jahđin avula.

1800-luvula met saima masiiniita ja paremppii tykötarpheita. Niin ihmiset produseerathiin enämen ko het tarvithiin ja het alethiin myymhään tahi vaihettamhaan ruokkaa muitten kans. Tätä kuttuthaan kauppamaanpruukiksi

Grønnsaker
Grønnsaker

Maanpruuki Norjassa

Met produseeraama Norjassa nuoin puolet siitä ruvasta mitä met tarvittemma. Rästin ostama muilta mailta.

Monet norjalaiset puunat triivaavat sekamaanpruukkii. Het produseeraavat viljaa, fruktii ja vihrissii, mutta heilä oon kans elläimii lihan ja munniin tähđen.

Haastheet maanpruukissa

Osan ruokamaasta käytethään joskus elläimiitten laiđunaloina. Puuna saa ushein enämen tienastii lihasta ko viljasta.

Vesi oon tärkkee ko triivathaan maanpruukkii. Melkhein 70 prosenttii kaikesta saivoveđestä käytethään siihen ette vesitethään maanpruukialloi.

Maissa missä oon vähäsen sađetta se häyttyy pumpata ylös pohjavettä niin ette saađhaan nokko vettä. Jos pohjavesi loppuu, se ei saata ennää kylvätä maata.

Suuremat sađot

Maa saattaa ”tyyhetä” ravinosta jos puuna kylvää sammaa allaa monta kerttaa. 

Se oon tavalista käyttäät myrkylissii spröittäainheita ja höystöö niin ette saađhaan suuremppii sattoi. Höystö anttaa maale ravinttoo, ja spröittäainheet pittäävät hyöntheiset ja tuhhoojaelläimet poissa.

Ökolooginen maanpruuki

Monet pölkkäävät ette spröittäainheet saattaavat tehđä meiđät sairhaiksi. Jokku puunat triivaavat sen takia ökoloogista maanpruukkii ilman spröittäainheitta. 

Ökolooginen ruoka oon populäärii, mutta se oon ushein tyyrhiimppää ko muu ruoka. Miksi se oon niin, mitä sie luulet?

Nokko lihhaa kaikile?

Sitte ko mailmassa oon hirmu paljo ihmissii, se saattaa olla vaikkee produseerata nokko ruokkaa kaikile. 

Se tarvithaan 7 killoo viljaa ette produseerathaan 1 kilon piffii. Siksi monet meinaavat ette met häyđymä syöđä vähemän lihhaa ja enämen viljaa ja vihrissii.

Laboratoriumilihhaa

Tutkiijat oon onnistunheet kassuuttamhnaan lihhaa laboratoriumiissa. Silloin tarvithaan vähemän laiđunalloi. Mutta oonko se hyvä syöđä konstilista lihhaa? Piian met saatama syöđä enämen hyöntheissii?

Forrige avsnitt

1 / 6

Neste avsnitt

Fisku

Pitkin Norjan rannikkoo oon paljo kallaa ja krappui, rääkkii ja hummeriita.

Met tehemä eron ruokakalan ja industriikalan välilä. Ihmiset syövät ruokakallaa. Industriikalan jauhethaan elläimiitten ruvaksi. Norja myy paljon kallaa muile maile – eriliikaisesti lohta ja turskaa.

Fiskeskøyte
Fiskeskøyte

Moderni fiskuindustrii

Tääpänä fiskulaivat oon hirmu isot. Net käyttäävät kaikuluottaa niin ette merestä löyđethään kallaa.

Jälkhiin net jääđyttäävät kalat samassa. Niin net säilyyvät vereksennä siihen asti ko met syömä net keskipäiväksi.

Kalakvootat

Jos met pyyđämä liikkaa kallaa, se oon vähemän kallaa meressä. Kalat saattaavat muutamisti kađota lopulisesti. Siksi oon reekelit ette kuinka paljon kallaa oon lupa pyyttäät. 

Norjassa ei moni työtele ennää fiskun kans. Miksi se oon niin, mitä sie luulet?

Taraskala

Meressä oon vähemän kallaa. Siksi moni triivaa tarasfiskun kans. Siinä kala ellää isossa verkossa (merta) rannikolla syntymästä kiini slaktaamisheen saakka. Norjassa tavalissiin oon taraslohi.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Mange merder i et oppdrettsanlegg for fisk.
Mange merder i et oppdrettsanlegg for fisk.

Kuka omistaa meren?

Kukhaan ei omista mertä. Jokhaisella maala oon heän oma ala missä het saattaavat pyyttäät kallaa. Niitä kuttuthaan ökonoomisiksi aloiksi. Joitaki merialloi kuttuthaan internasunaaliiksi vesiväyliksi. Sielä kaikki saattaavat pyyttäät kallaa.

Fiskebåt som trekker et stort garn etter seg i ganske urolig sjø med massevis av måker flyvende rundt.
Fiskebåt som trekker et stort garn etter seg i ganske urolig sjø med massevis av måker flyvende rundt.

Kalttiit:

  • Christensen, Sigmund; Bratberg, Even: jordbruk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/jordbruk
  • Syverud, Gunnar; Bratberg, Even; Almås, Reidar: jordbruk i Norge i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/jordbruk_i_Norge
  • Helgesen, Jan E.; Hallenstvedt, Abraham: havrett i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/havrett

Kuvan ja videon oikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images