Maanpruuki ja fisku oon primäärielämänkeinot

Mitä oon oikkeestansa primäärielämänkeino? Kuinka maanpruuki ja kalaindustrii toimiivat Norjassa, ja kuinka net toimiivat muuvala mailmassa?

Accessibility icon Maanpruuki ja fisku oon primäärielämänkeinot

Maanpruuki

Maanpruuki oon primäärielämänkeino. Siinä kylväthään raaka-ainheita joita tarvithaan ko tehđhään ruokkaa. Raaka-ainheita oon net mitä tarvithaan ko tehđhään sitä ruokkaa jonka sie ostat putikista. Yksi raaka-ainet jota met produseeraama paljon oon vilja. Jos tehemä muuta ko ruokkaa, tarvittemma muita raaka-ainheita. Niitä saattaa olla metallit tahi öljy. Melkhein kaikki maat ostaavat tahi myyvät raaka-ainheita.

Jääkärit, kokkoojat ja maanpruuki

Ensimäiset ihmiset ei kylvänheet maata. Ko ruoka loppui yhđessä paikassa, het siirythiin uutheen paikkhaan. Ihmiset olthiin jääkärii ja kokkoojii. Het pyyđethiin elläimii ja kallaa, ja het kovothiin marjoi ja linnunmunnii.

Maanpruukirevolusuuni

Nuoin 10 000 vuotta aikkaa ihmiset alethiin asumhaan yhđessä paikassa. Niin tapattui muun myötä suuren Niili-joven tykönä. Het opithiin kylvämhään maata eikä het silloin tarvinheet siirttyyt niin ette löyttäät ruokkaa. Tämä muutti tavan kuinka ihmiset pärjäthiin, ja met kuttuma sitä maanpruukirevolusuuniksi.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Luje enämen maanpruukirevolusuunin ympäri
Hvete
Hvete

Ittepärjäämisestä kauppamaanpruukhiin

Enniimät olthiin ittepärjäävii ruvasta kiini 1700-luvule saakka. Oma peret söi enniimän siitä mitä het kylvethiin tahi pyyđethiin.

1800-luvula met saima masiiniita ja paremppii tykötarpheita. Silloin produseerathiin enämen ko peret itte tarvitti. Niin saatethiin myyđä tahi vaihettaat ruokkaa muitten kans. Tätä kuttuthaan kauppamaanpruukiksi.

Grønnsaker
Grønnsaker

Maanpruuki Norjassa

Tyhä 3 prosenttii Norjasta passaa siihen ruvan kylvämisheen siksi ko meilä oon niin paljon vaaroi. Kuitenki met produseeraama suunile puolet siitä ruvasta mitä met tarvittemma. Rästin ostama muilta mailta.

Norjassa oon siksi monnii jokka triivaavat sekamaanpruukkii. Siinä produseerathaan viljaa, fruktii ja vihrissii, mutta siinä oon kans elläimii lihaksi ja munnii.

Haastheet maanpruukissa

Osan ruokamaasta käytethään ruvan kylvhöön. Toissii alloi käytethään kotielläimiitten laiđunaloina. Joskus ruokamaata käytethään kans kotielläimiitten laiđunaloina. Puuna saa ushein enämen tienastii lihasta ko viljasta.

Vesi oon tärkkee ko triivathaan maanpruukkii. Melkhein 70 prosenttii kaikesta mailman saivoveđestä käytethään siihen ette vesitethään maanpruukialloi.

Maissa jokka oon hirmu kuivat se häyttyy pumpata ylös pohjavettä niin ette saađhaan nokko vettä. Se sattaa liika vähäsen. Pohjavesi oon syvälä maassa. Lopuksi pohjavesi saattaa ehtyyt, ja sen jälkhiin ei saata ennää kylvätä maata.

Suuremat sađot

Toinen haastet maanpruukile oon se ette maa saattaa “tyyhetä“ ravinosta. Puuna kylvää sammaa maata monta kerttaa.

Myrkylissii spröittäainheita ja höystöö käytethään siihen ette saađhaan suuremppii sattoi. Höystö anttaa maale ravinttoo, ja spröittäainheet pittäävät hyöntheiset ja tuhhoojaelläimet poissa.

Ökolooginen maanpruuki

Monet pölkkäävät ette ko käytethään kemikaaliita kasviile ja elläimille, se saattaa tehđä meiđät vakavasti sairhaiksi. Jokku puunat satsaavat sen takia ökoloogisheen maanpruukhiin. Silloin het ei käytä spröittäainheita ja het ryötyttäävät luonttoo vähemän. Monet halluuvat ostaat ökoloogista ruokkaa, mutta ruoka oon ushein tyyrhiimppää ko muu ruoka. Miksi se oon niin, mitä sie luulet?

Nokko lihhaa kaikile?

Meitä oon enämen ja enämen ihmissii mailmassa. Silloin se saattaa olla vaikkee produseerata nokko ruokkaa kaikile. Eriliikaisesti siksi ko hirmu moni syö lihhaa.

Siihen ette produseerathaan 1 kilon nauđanlihhaa tarvithaan 7 killoo viljaa. Monet meinaavat siksi ette met häyđymä syöđä vähemän lihhaa ja enämen viljaa ja vihrissii.

Laboratoriumilihhaa

Tutkiijat oon onnistunheet kassuuttamhaan lihhaa laboratoriumiissa. Silloin ei tarvitte käyttäät niin paljo ruokamaata laiđunaloina. Monet oon kuitenki skeptiset semmoista lihhaa kohthaan mikä ei tule elläävästä elläimestä. Piian met saatama syöđä enämen hyöntheissii?

Forrige avsnitt

1 / 6

Neste avsnitt

Fisku

Pitkin Norjan rannikkoo oon paljon kallaa, muun myötä turskaa, makrellii, sillii ja lohta. Löyđämä kans krappui, rääkkii ja hummeriita.

Met tehemä eron ruokakalan ja industriikalan välilä. Ruokakallaa syövät ihmiset. Industriikalan jauhethaan ja käytethään elläimiitten ruokana. Norja myy paljon kallaa muile maile – eriliikaisesti lohta ja turskaa.

Fiskeskøyte
Fiskeskøyte

Moderni fiskuindustrii

Aijan myöten oon fiskulaivoista tullu isomat, ja net pyyttäävät enämen kallaa. Tääpänä isot faprikkitroolarit pyyttäävät kallaa merestä. Net käyttäävät “kaikuluottaa“ millä löyđethään missä kalat oon. 

Issoimissa faprikkitroolariissa kalan käsitelhään ja jääđytethään samassa. Niin se oon mahđolisimman verestä siihen asti ko met syömä sen keskipäiväksi.

Kalakvootat

Ko pyyđämä enämen kallaa, se jääpi vähemän kallaa merheen. Jokku lajit saattaavat jopa tulla uhatuiksi ja kađota lopulisesti. Siksi oon otettu käytthöön kvootat niin ette tieđethään kuinka paljon kallaa oon lupa pyyttäät.

Vähemän ja vähemän ihmissii Norjassa työtelee fiskun kans. Miksi se oon niin, mitä sie luulet?

Taraskala

Siksi ko meressä oon vähemän kallaa, oon monet jokka satsaavat taraskalhaan. Silloin kala oon melkhein ko kotielläin. Kalat kovothaan ishoon verkkhoon (merta) pitkin rannikkoo, ja net elläävät sielä syntymästä siihen asti ette net slaktathaan. Norjassa oon tavalissiinta pittäät taraslohta.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Mange merder i et oppdrettsanlegg for fisk.
Mange merder i et oppdrettsanlegg for fisk.

Kuka omistaa meren?

Kukhaan ei omista mertä, mutta jokhaisella maala oon heiđän oma ala missä het saattaavat pyyttäät kallaa. Met kuttuma niitä ökonoomisisiksi aloiksi. Joitaki merialloi kuttuthaan internasunaaliiksi vesiväyliksi, ja sielä kaikki saattaavat pyyttäät kallaa.

Fiskebåt som trekker et stort garn etter seg i ganske urolig sjø med massevis av måker flyvende rundt.
Fiskebåt som trekker et stort garn etter seg i ganske urolig sjø med massevis av måker flyvende rundt.

Kalttiit:

  • Christensen, Sigmund; Bratberg, Even: jordbruk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/jordbruk
  • Syverud, Gunnar; Bratberg, Even; Almås, Reidar: jordbruk i Norge i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/jordbruk_i_Norge
  • Helgesen, Jan E.; Hallenstvedt, Abraham: havrett i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/havrett

Kuvan ja videon oikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images