Mailman suuri energiadilemma

Parempi elämänstandardi saattaa johtaat korkeamphaan energiankulutuksheen. Mitä tehemä ko kaikki haluavat yhtä hyvän elämänstandardin, samala ko met haluamma ottaat vaarin meän planeetista?

Accessibility icon Mailman suuri energiadilemma

Mitä olet valmis uhraamhaan?

Met tarvittemma energiaa ko produseeraama ruokaa, ja siihen ette met elämä turvassa ja hyvin. Olisitko sie valmis antamhaan pois mobiilin jos se meinais ette joku muuala mailmassa sais pareman elämän?

Lite fornøyd kvinne under dyna med lue på.
Lite fornøyd kvinne under dyna med lue på.

Energia oon tärkeätä kaikile

Met kaikin tarvittemma energiaa, joko siihen ette met lämmitämmä huonheet tahi siihen ette laitama ruokaa.

Mitä paremin met elämä, sitä enämen met piämä energiaa. Niin ette kaikki sais pareman elämän, tarvittema met enämen energiaa. Met häytyisimmä käyttäät energiaa joka tullee veestä, tuulesta ja auringosta, eikä öljystä, hiilestä ja gassista. Net oon uusiintumattomia energiankaltioita, ja net saatethaan käyttäät lopphuun.

Kuka käyttää enniiten energiaa?

Kiina, USA ja Intia käyttävät enniiten energiaa. Näissä maissa assuu kans enniitten ihmisiä.

Norjassa ja Islannissa piethään enniiten energiaa asukasta kohen.

Energiaa käytethään hirmu erilaihiin mailmassa. Rikkhaat maat käyttävät paljon energiaa ko het laittavat tavaroita ja tienastia.

Köyhissä maissa piethään vähemän energiaa. Niilä ei ole ökonomiaa omistaat tahi produseerata niin paljon tavaroita. Esimerkiksi Afganistan, Haiti ja Somalia oon tämmösiä maita.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Store fabrikkpiper slipper ut mye røyk.
Store fabrikkpiper slipper ut mye røyk.

Mihin energiaa käytethään?

Industriamaissa käytethään enniiten energiaa fapriikissa, ruanproduksuunissa, kuljetuksessa ja privaatissa koissa. Kehitysmaissa piethään enniiten energiaa ruanproduksuunissa.

Monet energiankaltiot

Energia ei ole tyhä sähkövirtaa. 

Energia oon «kyky tehä työtä». Se meinaa sitä ette se oon olemassa monet energiankaltiot. Net jaethaan kahtheen pääjoukkhoon: uusiintuvhiin ja uusiintumattomhiin energiankaltihoin.

Høyspentkabler som går gjennom et landskap.
Høyspentkabler som går gjennom et landskap.

Kehitysmaat

Mailman tavalisiimpia energiankaltioita oon öljy, hiili ja gassi. Kaikki nämät energian kaltiot laskevat ulos vaaralisia gassia joka pillaa kliiman. Kehitysmaissa piethään paljon hiiltä. Se oon kaikkiin halviin ja helpoin energiankaltio.

Industriamaat

Industriamaissa piethään enämen aurinko-, tuuli-, ja vesivoimaa. 

Nämät oon uusiintuvia energiankaltioita, ja net ei laske ulos vaaralisia gassia. Norjassa yli 60 prosenttia energiasta tullee tämmösistä energiankaltioista. Muissa maissa niin ko Ryssässä, produseerathaan tyhä 3 prosenttia uusiintuvvaa energiaa. USA:ssa produseerathaan 10 prosenttia.

Vannkraftverket i Gudbrandsdalen
Vannkraftverket i Gudbrandsdalen

Energia ja elämänstandardi

Norjassa oon usheimilla korkea elämänstandardi. Se meinaa sitä ette meilä oon tinkoi jokka tekevät elämän helpoksi elläät. Usheimilla oon kans hyvä ökonomia niin ette het saattavat ostaat huonheen eli asunon, biilit ja daattakampheet

Hyvästä elämänstandardista seuraa korkea energiankäyttö, ja met omistamma monia tinkoja jokka käyttävät energiaa. Norjassa met käytämä energiaa effektiivisemmin. Mobiilitelefuunin osat tarvittevat nyt vähemän virtaa ko varhemin, ja el-biilit saattavat ajjaat pitemälle samankokosella batterilla.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Oonko moderni teknologia saantheila kaikile?

Monet kehitysmaat saavat kans aleti korkeamman elämänstandardin. Sillon kassuu kans energian tarvet. Energiaa tarvithaan eriliikasesti asumapaikoissa joissa oon lämmitys, kampheet ruanlaittamista varten ja biilit.

Modernit ja energiaeffektiiviset teknologiat oon vähemän saantheila kehitysmaissa ko industriamaissa.

Monet kehitysmaat tuhlaavat energiaa. Energian frahathaan vanhentunheitten gassirööritten, kaabelitten ja leetningitten läpitte. Sillon menetethään samala energiaa.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Energiankäyttö ja kliima

Ihmisten energiankäyttö pillaa kliimaa. Monet maat oon siksi kirjottanheet alle Pariisisopimuksen. Siitä päätethiin vuona 2015, ja siinä oon vaatimukset kaikile maile. Kaikin yhessä pittäävät työtelä pareman kliiman etheen, ja met autama kehitysmaita käyttämhään energiaa effektivisemmin.

Emmäkö saattais tyhä pittäät useampia uusiintuvia energiankaltioita, niin ette moolit Pariisinsopimuksessa sautettais?

📷  Kanadan staatinministeri Justin Trudeau oli yksi monista staatinjohtajista jokka signeerathiin Pariisisopimuksen vuona 2016.
Canadas statsminister Justin Trudeau signerer Paris-avtalen i 2016
Canadas statsminister Justin Trudeau signerer Paris-avtalen i 2016

Vaikea menestyät

Monet köyhät Intiassa oon saamassa pareman elämänstandardin. Siksi het kans käyttävät enämen energiaa ko varhemin.

Hiili oon halviin ja helpoiten saantheila oleva energiankaltio Intiassa. Intialla oon maholisuus käyttäät yli 100 miljardia tonnia hiiltä.

Intia ei halua lopettaat hiilen käyttöä, vaikka se pillaa paljon ilmaa. Yksi konsekvenssi oon ette lapset ei saata mennä koulhuun ja häytyvät olla kotona.

Vihriset energiankaltiot, niin ko tuuli- ja vesivoima, oon tyyrhiimät ko hiili. Eikä Intialla ole vara niihin. Siksi se tarvittee rahhaa rikkhaamilta mailta.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Kaikela oon hinta

Melkhein kaikki teknologia tarvittee mineraalia ja metallia. Niitä oon vaaroitten sisälä ja merenpohjassa. Mobiilitelefoonissa saattaa olla 40 erilaista metallia.

Niihin kampheissiin, mitä tarvittemma ko tehemä uusiutuvvaa energiaa, käytethään kans mineraalia ja metallia.

Ko ison tuulimyllyn pykäthään, tarvithaan siihen 30 tonnia kuparia, 2 tonnia plyijyä ja 1 tonni aluminiumia. Lisäksi tullee vielä muutampi sata kiloa muita metallia.

Mineraalit ja metallit häyttyy hakeat ulos vaarasta tahi merenpohjasta. Se saattaa pilata suuret maa- ja merialat.

Kaikela oon sen hinta.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Mobiltelefonen med bakdelen tatt av
Mobiltelefonen med bakdelen tatt av

Kunka energia-dilemman saattaa ratkasta?

Mailmassa oon suuret haastheet.

Met häy’ymä tarjota energiaa niile jokka sitä tarvittevat, mutta häy’ymä kans ryötyttäät vähemän. Tätä saatama kuttuat energia-dilemmaksi. Met häy’ymä ratkasta tämän tulevaisuuessa.

Saatamako met elläät tulevaisuuessa niin ko tehemä nyt?

Oonko maapallola maholisuus antaat energiaa kaikile jokka tarvittevat sitä? Pitäiskö meän auttaat kehitysmaita niin ette net käyttäis enämen vihristä energiaa?

Kaikila oon oikeus elläät hyvvää elämää YN:n ihmisoikeusdeklarasuunin jälkhiin.

Kunka met saatama saaha tämän samala ko met otama vaarin kliimasta?

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Kalttiit:

  • Stoltz, Gerhard; Sterri, Aksel Braanen: levestandard i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 27. juni 2022 fra https://snl.no/levestandard
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Kuvan ja videon oikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. UN Photo / Amanda Voisard
    11. Getty Images
    12. Getty Images
    13. Getty Images
Close Icon

Loading...