Meiđän kaunis mailma – Aafrikka
Meiđän mailmassa oon paljon jännittääviitä paikkoi mikkä luonto oon formanu. Met ihmiset olema kans luonheet kaunhiita paikkoi.
Tässä artikkelissa sie tulet opastumhaan 10 erityisen paikan kans Aafrikassa.
Ørken i Marokko
1. Sahara | Aafrikka
Sahara oon isompi ko USA ja se ulottuu kymmenheen Aafrikan maahan. Auttiimaa täkkää melkhein kolmasosan Aafrikan kontinentista.
Antarktiksen ja Arktiksen jälkhiin auttiimaa oon mailman kolmaneksi suuriin, mutta se oon mailman suuriin kuuma auttiimaa.
Hamada
Auttiimaassa ei itte assiissa ole tyhä hiettaa. Sielä oon kans valttaaviita alloi kryyssii, kivvii ja kallioita. Niitä käskethään hamadaksi.
Kallioitten välissä oon pienii alloi missä oon hietadyynii. Mahtaaviimat niistä löyttyy Marokosta.
Erg Chebbin hietadyynit Marokossa oon oikkeestansa osa steppii eikä ole aito auttiimaa.
Hietadyynit nousseevat dramaattisesti kiini kylästä Merzouga ja jatkaavat kohti taivhaanranttaa joka suunasta. Hietadyynit oon nuoin 40 kilomeetterin pitkät ja ulottuuvat 8 kilomeetterii öystästä vesthaan.
1 / 3
Sahara-ørkenen
2. Kilimanjaro | Tanzania
Ei se kumma ole ette Kilimanjaron huipuile oon populäärii kiikkuut. Sen korkkeiman lajen nimi oon Uhuru ja sen korkkeus oon 4900 meetterii vaaran jalasta ja 5895 meetterii meren pinnasta. Täälä sie tođestiki tunnet ette sie olet mailman huipula.
Kilmanjaron lajet oon lumirajan yläpuolela ja sen kolme tulivaaraista yđintä oon lumen valkkeessa peitossa. Täälä saatat kans nähđä sađetmettää, auttiimaata, kangasmaata ja viljelttyy maata.
Korkkeela vaaran huipula saattaavat välimatkat puijata sinnuu. Vaikka jokin näyttää olleevan likelä, se saattaa olla jopa parin tiiman kävelymatkan päästä. Siitä saapi kuvan siitä kunka suuri vaara oon.
1 / 2
Kilimanjaro og elefanter
3. Spitzkoppi | Namibia
Namibiassa oon auttiimaata ja erämaata. Geoloogisestiki tämä oon ikivanhaa maa. Namibian auttiimaan vestapuolela, keskelä valttaavaa laatasmaata kohhoo joukko paljhaita graniittihuppui.
Tämä monumentti oon niin primitiivi ette sitä oon käytetty filminkuvvauksissa – paikkana mistä ihminen oon löytäny ikivanhoi kallui!
Tämä oon Spitzkoppi mikä meinaa «terävää kuppelii». Se oon oaasi missä oon punaissii, pyöreitä huippui mikkä kohhoovat 1784 meetterin korkkeutheen.
Vaaraa käskethään «Aafrikan Matterhorniksi» ja se on populääri kiikkuujiitten joukossa.
Alan alkupöräiskanssaa käskethään sanikansaksi. Het oon olheet jääkärit ja kokkoojat tällä alala sitte vuoden 2000 e.Kr.
Het jätethiin jälkheensä kivitaiđetta mikä kuvvailee rituaaliita vesisatheen aikhaansaamiseksi. Vesisatheet muuttaavat Spitzkopin niityt hyväksi laiđunmaaksi.
1 / 3
4. Victorian puttoukset | Zambia ja Zimbabwe
Victorian puttoukset oon 108 meetterin korkkeet kurkkiit Zambezijovessa Aafrikan eteläosissa. Sie näjet puttousten korkkeita vesisätheitä mikkä nousthaan 500 meetterin korkkeutheen jo ennen kurkkiile saapumista.
Veđen tulvii valttaavan platoon reunan yli ja sen pauhaamisen kuulhaan kaukkaa. Tämän paikan alkupöräinen nimi oli Mosi-oa-Tunya. Sana tarkoittaa «pauhaavaa savvuu».
Victorian puttoukset oon saanheet nimen skottilaisen misunäärin ja tutkimusreissaajan David Livingstonen jälkhiin vuona 1855. Nimi oli kunnianosoitus Iso-Britannian tronninki Victoriale.
1 / 2
5. Pyramiidit | Egypt
Gizan Suuri pyramiidi oon yksi mailman seittemestä ihmheestä.
Tämä ihmet oon antiikin aijoilta ja oon kaikista seittemestä ihmheestä vanhiin. Se oon kans ainua mikä ei ole hajonu.
Tähän ihmheesseen kuuluu kolme pyramiidii: Kheopspyramiidi, Khafrepyramiidi ja Menkaurapyramiidi.
Kheopspyramiidi oon näistä kolmesta suuresta pyramiidista vanhiin ja suuriin.
Se oon 138,8 meetterin korkkee. Pyramiidin rakentamisheen meni assiintunttiijoitten jälkhiin 20 vuotta ja se oli valmis vuona 2560 e.Kr.
Pyramiidin oon pykätty niin avanseeratulla tavala ette ihmiset luulthiin tuhanssiitten vuossiin aijan ette sen oli rakentanheet avaruuđenolenot.
Ekspertit oon laskenheet ette nuoin 800 kalkkikiviblokkii oon piđetty vintata joka päivä paistaavassa auringossa.
Suuri pyramiidi oli mailman korkkein pytinki liki 4000 vuotta aikkaa. Kiini siihen asti ko pilvenpiirttääjii alethiin rakentamhaan.
Suuren pyramiidin päälyksen oli tehty kivestä ja sen pinta oli sillee. Se mitä met näjemä tääpänä oon porrasaskelheet mikkä alkupöräisesti olthiin pinnan alla.
1 / 5
Pyramidene i Egypt
6. Table Mountain | Etelä-Aafrikka
Näkymä Table Mountainin lajelta oon fantastinen aurinkoisina päivinä! Sieltä näkkee kiini Etelä-Aafrikan pääkaupungista Cape Town ja aina Robben Islandille asti.
Tämä oon se kuulu fankilasaari missä entinen presidentti Nelson Mandela istui fankilassa.
Sielä saatat kans nähđä Cape Town Stadiumin lintuperspektiivistä. Sen rakenethiin vuođen 2010 mailmanmestaruutta varten.
Mäyrä Dassie oon tavalinen näky Table Mountainilla. Se muistuttaa pintä jänestä, mutta se oon itte assiissa kavioelävä mikä oon sukkuu elefantile.
Table Mountainilla oon kansa siilii, mungoi, käärmheitä, liskoi, kilpieläviitä ja hyvin harvinainen kummitussammakko.
1 / 3
Table Mountain i Sør-Afrika
7. Serengeti | Tanzania
Serengetin laatasmaila laukkoo 1,5 miljuunaa gnuuta. Net oon aloittanheet 200 miilan pitukaisen reisun riistareservaatthiin krannimaahan Kenihaan.
Ei mishään muuvala mailmassa tapattu niin suurta eläviitten siirttoo samhaan aikhaan. Gnuitten joukossa oon kans tuhanssii seeproi ja gaselliita.
Serengeti oon vaikuttaava riistareservaatti minkä perustethiin vuona 1951.
Mailman suuriin jalopeurapopulasuuni assuu täälä. Sie saatat kans nähđä leopardiita, elefanttiita, sarvinokkii ja puffeliita.
1 / 2
Serengeti i Tanzania
8. Tsingy de Bemeraha | Madagaskar
Madagaskar oon mailman neljeneksi suuriin saari. Täälä assuu paljon elävälajjii mitä ei löyđy misthään muuvalta.
Kasviin ja eläviitten monipuolisuus oon antanu saarele käskemänimen «kahđekses kontinetti».
Kansalistaras Tsingy de Bemaraha oon aivan uniikki. Täältä löyttyy kivimettää.
Maisemaa käskethään «tsingyksi› mikä meinaa «paikkaa missä ei saata kävelä avojalkaisin».
Sinne oon niin vaikkee päästä ettei kukhaan ollu käyny sielä ennen 1990-lukkuu!
Tääpänä plaanassa oon pykätty henkkaamasilttoi, via ferrata-reittii, kiikkumaottheita ja tikapuita niin ette sielä saattaa vieraila opphaan kans.
1 / 4
Tsingy de Bemaraha i Madagaskar
9. Lalibela | Etiopia
Ette ymmärttäät kunka erikoinen Etiopian Lalibela oon, sie häyđyt ensistä ymmärttäät histooriin.
Kuningas Lalibela pykkäs 1100-luvula «oman Jerusalemin» Etiopiassa. Syy siihen oli ette kristityt ei saattanheet mennä pyhhiinvajeluksele Jerusalemhiin minkä musliimit hallithiin.
Sitä hakathiin yksitoista kivikorkkoo vaarhaan mikä sijaittee nuoin 645 kilomeetterii Addis Abedasta.
Sinne rakenethiin issoi ovvii, klassii, pilariita, laattiita ja kattoi. Sitä rakenethiin kans labyrintin missä oli kravvii ja kangii mikkä johtaavat vaaran luolhiin.
Kirkot pykäthiin Jordanjoven molemille puolele.
Tääpänä kirkko ja staatti triivathaan paikkaa yhđessä. Sielä assuu suuri pappiin, munkkiin ja nunniin samfynni. Sinne reissaa tuhanssii pyhhiinvajelttaajiita etiopialaisen kalenterin pyhäpäivinä.
1 / 3
Lalibela i Etiopia
10. Niili | Aafrikka
Niili oon mailman pissiin joki. Se oon 6695 kilomeetterin pitkä ja virttaa kiini Victoriamerestä Välimerheen saakka. Jokheen virttaa vettä yhđestätoista eri maasta.
Viiđesosa Niilistä virttaa Egyptin läpi.
Nähtävää oon paljon pitkin tätä kohtaa Niilii. Sielä oon vaaroi, auttiimaata ja trooppista sađetmettää. Sie saatat kans nähđä vanhoi egyptiläissii raunioita.
Pitkin Ugandan ossaa Niilistä oon kansalistaras nimeltä Murchison Falls.
Eksoottissii eläviitä ko jalopeuroi, krokotilliita, virtahevoissii ja giraffiita assuu täälä. Iso 42 meetterisen korkukainen kurkkii oon kans plaanala.
1 / 3
Lähtheet:
- 101 steder du må oppleve (før du dør) (2020)
Orage Forlag AS
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
