Inkakansa hallitti laajaa ossaa Etelä-Amerikasta 1400-luvun alusta kiini siihen asti ko Spania tuli ja valtas Inkariikin vuona 1532. Inkat ei juurikhaan pystynheet puolustamhaan itteensä spanskalaisten hyökkäystä vasthaan.

Kaupunki oon tääpänä mailmankuulu arkeolooginen labyrintti. Tuhanet turistit virttaavat paikan pääle ette kattoot Pyhhää laksoo ja Machu Picchuu.

Ette päästä sinne, sie häyđyt seurata vanhaata inkapolkkuu mikä kulkkee rehevän kontomettän, subtrooppisen jungelin, fantastisten vaaramaisemiiten läpi ja pitkin reittii mikkä inkat itte oon tehnheet. Sinne oon kans mentävä tookila ja bussila.

Mukka ittessä oon jo aikamoinen elämys.

Tiesitkö ette … ?

Viimiaikhaisten tutkimusten jälkhiin Machu Picchu saattaa olla vanhempi ko ensistä arvelthiin. Se tarkoittaa ette ihmiset oon asunheet sielä vuosikymmeniitä varhemin ko arkeoloogit oon arvelheet.

Aurinko paistaa kuumana kesälä, mutta silloinki löyttyy puita mikkä tarjoovat kalvetta.

Suuriiman osan parkista oon suljettu talvela, mutta jokku alat näyttäävät kaunhiilta joulukortilta lumen peitossa.

Coloradojovessa ei ole tyhä kuohuuvii kurkkiita, sielä oon kans pienii, hiljaissii jokkii, kalkkikivikallioita, piilossa olleevii raunioita ja kaktushaakkii.

Sađetmettässä assuu yli 30 000 kasvilajjii, 1800 kalalajjii, 1300 lintulajjii, 311 imuelävälajjii ja 165 eri amfiibilajjii. Amfiibit oon esimerkiksi sammakot ja salamanderit.

Sie saatat kans nähđä pikkuapinan, keisaritamarinin, jaguaariita, korkodilliita, villisikkoi ja roossii delfiiniitä.