Mettät vaarassa

Joka minutti hakathaan usheita jalkapallopaanan kokoissii sađetmettän alloi alas ette met saama ostaat halppoi mööpeliitä ja palmuöljyy ja syöđä halppaa häränlihhaa. Tätä käskethään mettän kattoomiseksi.

Mettän kattoominen

Mettän kattoominen muuttaa maapalloo. Rajuilma lissäänttyy kliimamuutoksen tähđen. Esimerkiksi tulista tullee tavalisemat. Lisäksi tuhanet elävä- ja kasvilajit kuolhaan pois.

Puunhakko ja karjanpito oon huomattavviimat syyt tähän.

Tuhanssii puita hakathaan alas ette saađa arvokkhaita puusorttii mistä met tehemä mööpeliitä, venheitä ja fiinii terassilaattiita.

75 prosenttii mailman sađetmettistä oon hävitetty tahi tuhottu puunhakon takia.

Puita hakathaan alas kans sen takia ette tehä laitumii lehmile.

Tämä lissää tulviin syntymisen riskii sillä se ei ennää ole puita mikkä saattaavat immeet sađetvettää. Vasta alashakatut alat täyttyyvät veđelä ja vesi virttaa likkiimphiin jokhiin. Jovet tulviivat ushein jovenranttoin yli.

Ko sađetmettän puitten määrä vähenee, se muuttaa sađetmettän ja koko maapallon kliimaa.

Sađetmettän puut puhđistaavat ilman ja produseeraavat oksygeenii. Ilman oksygeenitta met emmä saata hengittäät.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Tiesitkö ette

… nuoin 17 prosenttii Amazonasin sađetmettästä oon häviny 50 viimi vuođen aikana? Suuriin osan raivatusta alasta käytethään karjanpithoon.

Amazonasin sađetmettä produseeraa 20 prosenttii mailman oksygeenista?

kerran se oli 15 miljuunaa kvadraattikilomeetterii trooppista sađetmettää mailmassa? Mettän kattoomisen takia nyt jäljelä oon vain 6 miljuunaa kvadraattikilomeetterii nyt.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Lähtheet:

  • Junior vitenskap (2018)
    Orage Forlag AS
  • Hjermann, Dag Øysteintemperert regnskog i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 21. august 2020 fra https://snl.no/temperert_regnskog