Mettät vaarassa

Joka minutti hakathaan usheita jalkapallopaanan kokoissii sađetmettän alloi alas ette met saama ostaat halppoi mööpeliitä ja palmuöljyy ja syöđä halppaa häränlihhaa. Tätä käskethään mettän kattoomiseksi.

Mettän kattoominen ja kliimanmuutokset

Mettän kattoomisela oon vakaviita konsekvenssiita maapallole. Kliima muuttuu sekä paikalisesti ette globaalisti, ja raju säätilat lissäänttyyvät jatkuuvasti. Esimerkiksi tulvista tullee tavalisemat. Lisäksi kuolee elävä- ja kasvilajjii tuhansittain.

Näihin tuhhoin oon usheita syitä, mutta puunhakko ja karjanpito oon huomattavviimat.

Puita kaađethaan hehtari hehtarin pörhään ette valmistaat mahonkii, tiikkii, setripuuta, merbauta ja muitaki arvokkhaita puusorttii. Näitä käytethään mööpeliitten, venheitten ja fiiniin terassilaattiitten valmistamisheen.

Miljöösuojeliijat oon arvelheet ette 75 prosenttii mailman sađetmettistä oon joko hävitetty tahi tuhottu puunhakon takia.

Karjanpitoki syöpi yhä isoman palan sađetmettistä, ja tulvan uhkaamat alat lissäinttyyvät ja laajenttuuvat koko aijan.

Syynä oon ette ko puunat kaattaavat puita alas ittensä elläimille laitumiitten tekemiseksi, het poistaavat samassa sienieffektin minkä sađetmettä saapi aikhaan. Sen sijhaan ette sađetmettä immee suurii määrii vettä ja melko helposti jakelee sitä ympäristhöön, juuri hakatut alat tulviivat ennen ko vesi virttaa likheishiin jokhiin, mikkä jälkhiinpäin tulviivat jovenranttoin yli.

Puitten pieneneevä määrä vaikuttaa sekä paikalisesti ette globaalisti kliimhaan.

Joka kerta ko osan sađetmettästä hävitethään, alan oksygeenin produksuuni fotosynteesin avula vähenee. Kasviin kyky immet kassuuhuonetgassii ylös heikkenee ja net menettäävät niitten ylimääräiset karboonilaakerit mikkä oon tallessa sađetmettän alla.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Tiesitkö ette

….  nuoin 17 prosenttii Amazonasin sađetmettästä oon häviny 50 viimi vuođen aikana? Enniin osan raivatusta alasta käytethään karjanpithoon. 

Amazonasin sađetmettä produseeraa 20 prosenttii mailman oksygeenista?

kerran se oli 15 miljuunaa kvadraattikilomeetterii trooppista sađetmettää mailmassa. Nyt jäljelä oon vain 6 miljuunaa kvadraattikilomeetterii mettän kattoomisen takia.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Lähtheet:

  • Junior vitenskap (2018)
    Orage Forlag AS
  • Hjermann, Dag Øysteintemperert regnskog i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 21. august 2020 fra https://snl.no/temperert_regnskog