Miksi politikkerit ei saata antaat meile halvempaa bensiiniä? 

Kaikki tullee tyyrhiimäksi! Monila oon vaikeuksia korkeitten sähköräkingitten ja ruan ja bensiinin hintanousun kans.

Mistä tämä johtuu?

Miksi politikkerit ei tehe enämen ette Norjan kansalaisia autettais? Kuka ja mikä oikeastansa päättää mitä tavarat maksavat?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Politiker med bensinpumpe
Politiker med bensinpumpe

Kunka oon Norjan ökonomian organiseerattu?

Meän politikkerit päättävät mitä samfynni tarvittee ja kunka sen rahotethaan. Työntekijät häytyvät siksi maksaat omasta palkasta veroja. Met maksama kans lisämaksoja ko met ostama bensiiniä tahi ruokaa. Rahat jaethaan kouluitten, teitten ja sikhuusitten rakentamiselle.

Osa rahoista tullee kans öljyfondista. Norja tienaa hirmusen paljon rahhaa öljystä, ja met laitama osan näistä rahoista säästhöön tässä fondissa. Sillon meilä oon rahhaa ko met tarvittemma jotaki ylimäärästä.

Illustrasjon av en krone som er delt som en pizza og hender som tar en bit
Lue lissää veroitten ympäri

Kunka hinnat määräthään?

Het jokka päättävät hinnan, kattovat ensisti mitä tavaran laittaminen maksaa. Jos kostanus tavaran laittamisesta oon korkeampi ko myyntihinta, niin voitto laskee. Sillon oon riski ette menetethään rahhaa.

Hinthaan vaikuttavat kans tarjous ja juto eli kysyntä. Joskus yksi tavara tullee kauhean populääriksi. Sillon saattaa hinta olla korkeampi. Toisin aijoin tätä tavaraa saattaa olla vaanasti, mutta moni haluaa sitä. Sillonki saattaa hinta olla korkeampi. Jos tavarantoimittajat nostavat hinnan, niin kaupat jokka myyvät sitä, häytyvät tehä samala laila. Muuton net saattavat menettäät paljon rahhaa.

Tykkäätkö sie norjalaisista mansikoista? Sitte sie varmasti ootat innola ette ensimäiset marjat tulevat kaupphoin kesälä. Mutta nämät oon ushein hirmusen tyyrhiit. Sillon markkinoila ei ole niin paljon marjoja, mutta monet ihmiset oon halukkhaat ostamhaan. Pikku hiljaa tulevat useammat mansikat kaupphoin, ja hinnat laskevat. Sesongin loppupuolela marjoista tullee ylheensä joukon halvat. Sillon kvaliteetti ei ole sama hyvä, ja mansikkapuuna häytyy saaha oman laakerin tyyhenetyksi niin ette hän välttäis hävittämistä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Illustrasjon av en graf med mat rundt
Illustrasjon av en graf med mat rundt

Met kauppaama koko mailman kans

Norja myypi ja ostaa tavaroita kaikkialla mailmassa. Hinnat Norjassa henkaavat siksi yhessä sen kans mitä mailmassa tapahtuu. Viimi vuosina oon kliimamuutokset, pandemia ja soat vaikuttanheet hinthoin.

Et kart med masse streker gjennom land
Et kart med masse streker gjennom land

Lämpöennätys

Kesä vuona 2023 oli eriliikasen kuuma usheissa paikoissa mailmassa. Ekstreemikuivuuen ja lämmön tähen tuli mettäpaloja, tulvia ja kuumia sääjaksoja.

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Bilde av en trestamme med mønster fra barkbiller
Bilde av en trestamme med mønster fra barkbiller

Koronapandemia

Koronapandemian aikana tavaroita produseerathiin ja myythiin vähemän ko varhemin. Monet menetethiin oman työpaikan yhen periuudin aiaksi tahi heät sanothiin irti lopulisesti. Firmoila ei ollu varraa maksaat palkkoja. Monet firmat menthiin kans konkurshiin.

Sen tähen ette tavaroita produseerathiin vähemän, frahile ei ollu tarvetta. Merilä oli vähemän konteinerilaivoja, teilä oli vähemän lastibiiliä ja ilmassa vähemän flyyiä.

Ko pandemia alkoi loppumhaan, tavaroitten kysyntä lissääntyi joutusesti, mutta se meni aikaa alkaat produksuunin uuesti.

Ko tavaroitten produksuuni lissääntyi, frahile oli taas tarvetta. Mutta kaiken piti plaanata uuesti, ja siksi se meni aikaa ennen ko tavaroita alethiin kuljettaat.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
En graf som går nedover med corona ikon rundt
En graf som går nedover med corona ikon rundt

Ukrainan sota

Fepruaarikuusta 2022 alkkain Ukrainan sota oon johtanu siihen ette ruan ja öljyn hinnat oon nousheet. Tämä johtuu paljolti siitä ette Ryssä oon iso öljyn eksportööri, ja ette Ukraina produseeraa suuria määriä viljaa.

En traktor sår på jordet i solnedgangen
En traktor sår på jordet i solnedgangen

Ryssän kauppaboikotti

Monet maat oon päättänheet boikotteerata Ryssää Ukrainan soan tähen. Siksi net ei kauppaa ryssäläisiä tavaroita, muun myötä raakaöljyä. Raakaöljyä tarvithaan ko laitethaan bensiiniä. Siitä ette markkinoila oon vähemän raakaöljyä seuraa produksuunin ja frahin hiljestymistä. Bensiinin hinnat oon siksi nousheet joutusesti.

Mailma saapi liian vähän viljaa

Ukraina produseeraa 30 prosenttia mailman ohra- ja nisuproduksuunista. Ukraina produseeraa kans hirmusen paljon puteettia ja auringonkukkaöljyä. Soan tähen Ukraina ei pysty produseeraamhaan, myymhään tahi kuljettamhaan tavaroita. Siksi tavaroita oon vähemän, mutta kysyntä oon yhtä suurta. Siksi hinnat nousevat.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av en pakke fra Russland som en hånd aviser
Illustrasjon av en pakke fra Russland som en hånd aviser

Mutta … methän produseeraama sähköä itte?

Norja produseeraa paljon sähköä, mutta met emmä käytä kaikkea itte. Suuren osan sähköstä myyhään muun myötä Ruottile, Tanskale ja Tyskäle.

Sopimus näitten maitten kans turvaa muun myötä sen ette sähkön hinnat ei nouse liian korkealle.

Ko sähkön hinnat oon korket osissa Norjaa, johtui se siitä ette monia asioita tapahtui samhaan aikhaan.

Elektrisk strøm fra solceller, vindmøller og vannkraft.
Elektrisk strøm fra solceller, vindmøller og vannkraft.

Vähemän hiilivoimalaitoksia ja sota Euroopassa

Monet eurooppalaiset maat oon alkanheet käyttämhään tuuli- ja vesivoimaa hiilen sijasta ko net produseeraavat sähköä. Sen tähen ko oon ollu vähän tuulta ja saetta, net oon produseeranheet vähemän ko normaalisti. Sota Ukrainassa oon vaikuttannu siihen ette Ryssä ei tuo sama paljon gassia Euroopphaan. Gassia käytethään muun myötä lämmittämisessä ja ruanlaittamisessa. Mutta sähkön tarvet tullee aleti suuremaksi. 

Lue enämen energian produksuunista
Kullkraft verk som slipper ut damp i solnedgangen
Kullkraft verk som slipper ut damp i solnedgangen

Vähän saetta ja kylmiä talvia Norjassa

Kylmät talvet oon johtanu siihen ette met käytämä enämen sähköä ko tavalisesti. Samhaan aikhaan oon vähänen saet ja tuuli johtanu siihen ette sähköä oon produseerattu vähemän. Mutta kans Euroopan tila oon paljolti vaikuttannu Norjan sähkön hinthoin.

Miksi hinta Norjassa ei ole sama?

Norjan sähkön hinnat ei ole samat koko Norjassa. Pohjas-Norjassa sähkö oon ollu halvempaa verrattunna Etelä-Norjhaan. Sielä oon ollu hyvät olot sähkön produksuunile. Pohjas-Norja oon myyny vähän sähköä muile, ja pitäny suuriiman osan ittelä. Siksi sähkö oon ollu ennätyshalpaa sielä. Ko Norja oon pitkä maa, ei se kannatte frahata sähköä Pohjas-Norjasta Etelä-Norjhaan.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Bilde av kalde Lofoten med hav, fjell og hytter
Bilde av kalde Lofoten med hav, fjell og hytter

Emmäkö saattais tyhä pittäät enämen öljyrahoja?

Norja oon yksi mailman rikkhaimista maista, ja meilä oon paljon rahhaa öljyfondissa. Jos politikkerit jaettais fondin rahat kaikile asukkhaile, sais jokhainen yli 1 miljuuna kruunua – miksi het ei saata tyhä tehä niin?

Bilde av Stortinget i Oslo, Norge
Bilde av Stortinget i Oslo, Norge

Hinnan räjähtämisestä inflasuunhiin!

Ko tavaroitten ja palveluitten hinnat nousevat, met emmä saa sama paljon meän rahoila. Tätä kuttuthaan inflasuuniksi. Meän rahoitten arvo laskee. Met ostama siis vähemän samala rahasummala. Samhaan aikhaan ko hinnat nousevat, häytyis palkat nousta samassa tahissa. Sillon meän palkka vastaa paremin kaupoitten hintoja.

Jos staatti antais jokhaiselle asukkhaale 1 miljuuna kruunua, hinnat toennäkösesti nousis. Eihän se olis enämen tavaroita mitä ostaat, mutta meilä olis enämen rahhaa ostaat niitä. Kunkahan tyyristä bensiini olis? Mitä sie luulet?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En gutt som fyller bensin/diesel
En gutt som fyller bensin/diesel

Öljyfondi oon meän «säästöpörsi»

Tulisimmako met rikkhaamiksi jos met ottaisimma enämen rahhaa öljyfondista? Hetken aikaa piian, mutta rahat menettäis joutusesti arvon. Mitä enämen rahhaa meilä oon, sitä korkeammiksi tavaroitten hinnat nousis. Oonko siinä poengii ette kukkarossa oon paljon rahhaa?

En sparegris med lilla bakgrunn
En sparegris med lilla bakgrunn

Ökonomia epätasapainossa

Ko sähkökriisi oli pahhiimilhaan, auttoi staatti ihmisiä räkingitten maksamisessa. Monet meinathiin ette raha-apu olis pitäny olla korkeampi, mutta se ei olis kuitenkhaan auttanu niin paljon.

Politikkerit saattavat auttaat sähköräkingitten maksamisessa, mutta ei sähköntoimittajat siitä syystä sais enämen sähkövirtaa. Net ei saata tyhä “tilata” enämen sähköä luonosta. Tuuli ja saet tekevät mitä itte tahtoo. Joskus meilä oon periuudit ette meilä oon vähemän sähköä ko mitä met tarvittemma, henkaamatta siitä kunka paljon rahhaa meilä oon.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av ett helikopter som slipper ut penger til folk
Illustrasjon av ett helikopter som slipper ut penger til folk

Pahan sirkkelin fankina?

Matala ja tasanen inflasuuni ei haittaa ökonomiaa niin paljon. Mutta koronapandemian aikana oon monet maat käyttänheet hirmu paljon rahhaa siihen ko het autethiin asukkhaita. Tämä oon johtanu korkehaan ja joutushaan inflasuunhiin. Moolina häytyis olla kääntäät eistyksen suuntaa niin ette meilä olis taas tervet ja hyvä ökonomia.

Blå mystisk sirkel
Blå mystisk sirkel

Entä nyt?

Ruan, puun, sähkön ja bensiinin hintaa hallittevat globaalit tapahtumat ja inflasuunin pelko. Politikkerit ei saata tyhä polkeat hintoja alas tahi käyttäät öljyrahoja. Met tarvittemma pitemän aian ratkasut.

Mitä sie arvelet? Mitä saatama tehä sen etheen ette hinnat mentäis alas?

Hvitt spørsmålstegn på blå bakgrunn.
Hvitt spørsmålstegn på blå bakgrunn.

Kaltiot

:

  • Spurkeland, Einar: logistikk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 30. juni 2022 fra https://snl.no/logistikk
Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Kuvat ja videot

:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images / NASA Climate Change – YouTube
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. Getty Images
    13. Getty Images
    14. Getty Images
    15. Getty Images
    16. Getty Images
    17. Getty Images
Close Icon

Loading...