Miljoona lajjii vaarassa!
Tiesitkö ette yli miljoona lajjii oon vaarassa kuoleenttuut pois? Vain Norjassa oon yli 2800 uhattuu lajjii. Miksi elävät ja kasvit kattoovat, ja mitä tämä tarkoittaa bioloogiselle monipuolisuuđele?
📷 Papekoijaputkisieni oon kriittisen uhattu laji Norjassa.
Papegøyerørsopp
Biolooginen monipuolisuus
Maan biolooginen monipuolisuus tarkoittaa kaikkii eläviitä ja kasvii jokka oon olemassa. Net oon pienii hyöntheissii, suurii eläviitä ja vihrissii kasvii.
Mutta meilä oon yksi probleemi. Usheet elävistä ja kasviista jaukkuuvat noppeemasti ko varhemin. Net suorastansa kuoleenttuuvat ihmisten elämäntappoin tähđen.
1 / 1
Insekthus i en hage bygd av naturlige materialer fra naturen
YK:n raportti
YK:ssa työteleevät usheet ekspertit kliimaprobleemiitten ratkaisemisen kans. Tätä eksperttiroikkaa käskethään YK:n luontopaneeliksi. Paneelin tehtävännä oon pittäät luonttoo silmälä, ja ilmoittaat jos joku oon hullusti.
Nyt YK:n luontopaneeli oon sanonu ette se oon hoppu muuttaat meiđän tappaa pittäät maapalloo.
Vaikuttaa koko maapallhoon
Tutkiijat näkkeevät ette elävät ja kasvit jaukkuuvat kaikkialta maapallola. Tyhä vuođen 1970 jälkhiin oon lajjiin määrä laskenu puolheen. Nykyjään oon 8 miljarttii lajjii maapallola, ja usheet sađat tuhanet niistä oon vaarassa kuoleenttuut pois. Ko niin usheet lajit kuoleenttuuvat pois, se vaikuttaa koko maapallhoon. Kaikki henkkaa yhđessä kaiken kans luonossa!
1 / 2
Sjøku svømmer i Crystal river, Florida
Tärkkeet hyöntheiset
Hyöntheiset oon upottoman tärkkeet! Net oon usheitten muitten eläviitten ruokkaa. Samala met ihmiset tarvittemma niitä niin ette meilä olis nokko ruokkaa. Hyöntheiset levittäävät pollenii, ja se taas saapi kasvit, marjat ja heđelmät kassuumhaan. Ilman hyöntheisittä olis maapallola ruokakriisi.
Elämä maan alla
Maan sisäläki oon paljon pienii hyöntheissii ja sienii. Näitä met käskemä maatuttaajiksi. Net elättäävät ittensä syömälä lehtii, kasvinjättheitä ja kuolheita eläviitä. Niin net luovat uutta, ravintorikasta multtaa jossa kasvit ja puut saattaavat kasuta. Tämän tähđen met tarvittemma näitä pienii hyöntheissii.
1 / 2
Termitter bygger et rede under et tre
Kasvielämä
Kasvit ja puut muuttaavat karboonidioksiidii ja vettä oksygeeniksi ja ravinoksi. Tätä käskethään fotosynteesiksi. Sen tähđen olema täysin henkkaavaiset kasviista ja puista.
Maa- ja savivierimät
Kasvit ei tuota vain oksygeenii. Niitten juuret pittäävät kans maan paikala. Ilman juuritta ruokamaata huilais pois ko sattaa vettä. Ilman juuritta maa- ja savivierimiitten tođennäköisyys lissäintyis.
1 / 2
Villgress på fjellet i solnedgang
Vierolajit
Meilä oon usheita lajjii jokka ei oikkeestansa kuulu meiđän luonthoon. Eksemppeli tästä oon bruunietana. Se syöpi kasvii tarhaista ja hävittää muita etanoita.
Tyvenmerenösteri
Toinen esimerkki oon tyvenmerenösteri. Se oon asettunnu asumhaan meiđän rannikkoa pitkin. Sielä se “karkoittaa” muita lajjii. Österillä oon terävät kuoret jokka tekkeevät kippeetä jos uijat astuuvat niitten pääle!
1 / 2
Brunsnegler i en brun plastikboks i en hage
Lajjiin kuoleentuminen oon luonolista
Se ei ole mikhään uusi assii ette kasvit ja elävät jaukkuuvat. Niin se oon ollu aina. Se mikä oon uusi tässä, oon se ette lajit jaukkuuvat noppeemasti ko aijemin. Varhemin tämä prosessi saattoi kestäät miljoonii vuossii, mutta nyt se tapattuu vain muutamassa vuosisađassa.
1500-luvun jälkhiin oon kohta 600 kasvilajjii ja nuoin 700 elävälajjii jaukkunu maapallolta.
📷 Pohjaissii nysäsarvinokkii oon ennää vain kaksi eksemplaarii jäljelä, yksi muori ja sen tytär. Varhemin niitä oli tuhansittain Keski-Aafrikassa.
Stumpnesehornmamma og kalv på den afrikanske savannen
Usheet pandemiat
Met ihmiset piđämä enämen ja enämen luonon resursiista. Olletikki ko met viljelemmä ruokkaa. Tämän tähđen pääsemä likemäs eläviitä.
Elävistä saatama saađa vaaralissii viruksii ja sairhauksiita. Semmoiset sairhauđet saattaavat johtaat pandemihoin niin ko Covid-19:heen.
1 / 1
Flaggermus hengende i et tre
Millä laila ihmiset vaikuttaavat bioloogisheen monipuolisuutheen?
YK:n raportti muistelee ette ihmiset oon paljolti syyliset siihen ette kasvit ja elävät jaukkuuvat. Tässä viisi syytä siihen:
- Met käytämä suuremppii ossii luonosta
• Met käytämä kasvii ja eläviitä hyväksi
• Met muutama kliimaa
• Met ryötytämmä luonttoo
• Met levitämmä vieroi ja haitalissii kasvii ja eläviitä
London skyline dekket med trær
Met käytämä yhä enämen luonon resursiista
Elävät ja kasvit tarvitteevat paljon tillaa ette net pärjättäis. Siitä huolimatta met ihmiset otama enämen ja enämen tillaa. Tämä oon luonon kaikkiin suuriin probleemi.
Met rakenamma huonheita, teitä, öljyrustinkkiita ja kalastusrustinkkiita. Lisäksi luonthoon ja merheen jouttuu konstihöystöö ja plastikkii. Eläviitten ja kasviin tila elläät pienenee ja pienenee.
Ihmiset valttaavat luonon
Ihmiset oon muuttanheet 75 prosenttii siitä maa-alasta mikä ei ole jään peitossa. Eikö se oleki kauheen paljon?
Kuinka paljon enämen tarvittemma oikkeestansa? Mitä tapattuu niile eläville jokka elläävät näissä aloissa?
1 / 2
Oppdrettsanlegg i Lofoten
Karjanhoitot
Jos kuvittelet ette maapallola olis 100 imuelävää, lehmii olis yli 50 kappaletta, ihmissii 36 ja villii eläviitä 4. Se oon paljon lehmii, ja nethän tarvitteevat suurii laitumii.
Ajattelepa mihin kaikkheen näitä alloi saatettais pittäät jos lehmii olis vähemän?
Kveg på et jorde
Ylipyytö
Ylipyytö meinaa ette met kalastamma liikkaa kallaa merestä. Jos met otama liijan paljon kallaa ulos akvaariumista, liijan vähän kallaa jääpi jäljelä. Tämä vahingoittaa kalloi ja kaikkee muutaki elämää meressä.
40 viimi vuođen aikana olema pyytänheet liikkaa kallaa merestä. Suuret fiskuvenheet pyyttäävät lähes kaikki kalat, kans net kalat jokka laskeevat vetheen mättii. Ilman suuritta kaloitta pikkukalloi ei ole nokko, ja silloin kalloin määrä vähenee ja vähenee meressä.
Industriell fisking. Store mengder fisk fanget i garn
Pyytömääriksi
Joissaki merissä oon olemassa reekelit sille kuinka paljon kallaa saapi pyyttäät. Näitä käskethään pyytömääriksi.
Pyytömäärät auttaavat mertä pysymhään tervheenä ja täynä kallaa.
Valitettavasti näitä reekeliitä rikothaan joskus ja kallaa pyyđethään liikkaa. Jokku pyyttäävät kallaa laittomasti siksi ko het halluuvat tienata lissää rahhaa, ja toiset siksi ko het tarvitteevat ruokkaa
Mengder av fisk på en båt
Uhatuitten lajjiin jahti
Ko jostaki elävästä tullee erittäin harvinainen, sen arvo noussee kans. Valitettaavasti oon ihmissii jokka jahtaavat harvinaissii eläviitä. Olletikki sarvinokkii, elefanttiita ja haijii.
Jääkärit halluuvat saađa sarvii, syöksyhamphaita ja haijinuimuksii. Suuret elävät, niin ko leijonat ja tiikerit, oon kans uhattuina.
En flokk elefanter i Serengenti
Tienaa rahhaa vanhaala taikauskola
Usheissa maissa monet ihmiset uskoovat ette sarvet ja syöksyhamphaat saattaavat paranttaat vakaviita sairhauksiita. Tämä oon ylheensä tyhä vanhaata taikauskoo. Het jokka myyvät semmoissii produktiita saattaavat tienata paljon rahhaa.
Elfenbenornamenter
Kuluttaminen ja ryötyttäminen
Miksi se oon niin vaikkee pelastaat meiđän mailman?
Ensiksi met tarvittemma enämen ja enämen siitä mitä luonto anttaa meile.
Toiseksi met ostama enämen ja enämen. Silloin met ryötytämmä ilmaa, vettä ja maata vielä enämen.
Tämä ryötyttäminen tappaa kasvii ja eläviitä
Myrkyt
Faprikiitten savvu ja eksoosi sisälttäävät myrkkyainheita jokka saattaavat olla haitaliset eläville, kasviile ja ihmisille. Met saatama jopa kuola siihen. Viimi vuosina olema nähnheet ette plastikki toimii “myrkkynä” luonossa, ja erittäinki meressä.
1 / 2
Mikroplast i en skje
Kliimamuutokset
Kliimamuutokset ei ole hyväksi kenelekhään. Monet maat freistaavat pelastaat kliiman, mutta suunan muuttamisheen mennee pitkä aika. Moolina oon ette temperatuuri ei saa nousta enämen ko 2 graadii. Se kuulostaa piian vähäiseltä, mutta se oon upottoman tärkkeetä kliiman puolesta.
Suuri uhka kasviile ja eläville
Kliimamuutokset oon huono uutinen eläville. Net saavat vähemän ruokkaa. Net ei ennää synnytä yhtä paljon poikaissii. Ja net jouttuuvat siirtymhään vasten ommaa tahtoo. Jokku elävät oon kans henkkaavaiset oikkeesta temperatuurista niin ette net pärjättäis. Kliimamuutokset oon suuriin uhka kaikile kasviile ja eläville.
1 / 2
Isbjørn på isflak
Mitä met saatama tehđä?
Tutkiijoila oon ehotuksii siitä mitä met häyđymä tehđä. Met häyđymä kuluttaat vähemän öljyy ja gassii. Energian häyttyy hakkeet aurinkovoimasta ja tuulivoimasta. Maat häyttyyvät työtelä yhđessä paremin miljöölakkiin kans. Met häyđymä produseerata ruokkaa ja muita tavaroita kantamavoimaisesti. Kantamavoimainen tarkoittaa sitä ette luonto ei vahingoitu.
Mitä sie halluut tehä?
Sillä ette tuhhoo luonttoo oon hinta. Meilä oon tyhä yksi maapallo ja jos sitä ei olis, ei elävät, ei kasvit eikä ihmiset saatettais elläät. Ja kaikki saattaavat osalistuut.
Yhđessä met saatama sauttaat paljon, ja helpoin ratkaisu oon ette met ostama vähemän.
Mitä sie halluut tehđä sinun kuluttamiselle?
1 / 2
Innsjøer formet som fotavtrykk i en grønn skog.
Kalttiit:
- ipbes.net (01.11.22): Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services
https://ipbes.net/global-assessment
- fn.no (01.11.22): Menneskelig aktivitet truer eksistensen til én million arter
https://www.fn.no/nyheter/fns-naturpanel-menneskelig-aktivitet-truer-eksistensen-til-en-million-arter
- miljodirektoratet.no (01.11.22): Truede arter i Norge
https://miljostatus.miljodirektoratet.no/Truede-arter/
- wwf.no (01.11.22): Nesehorn
https://www.wwf.no/dyreleksikon/neshorn?utm_source=1400&gclid=Cj0KCQjwjIKYBhC6ARIsAGEds-JYXwllJsdShgsKsrqkshn6LOfhw_lBxVPhLvKdAewuJfxUjodXgfIaAhyZEALw_wcB
- Frafjord, Karl: skjelldyr i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 1. november 2022 fra https://snl.no/skjelldyr
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
