Mitä oon vihreepeso?

“Miljööystävällinen”, “kantamavoimainen”, “eettinen” ja “kliimanöitraali” oon sanat jokka liimathaan kaikkheen, aina hammasharjoista biilhiin saakka. Met halluuma mielelä tehđä kantamavoimaissii valinttoi ko met kauppaama. Mutta se ei tasan ole niin ette se mitä kantamakyvystä väitethään, pittää sen mitä luvathaan.

Accessibility icon Mitä oon vihreepeso?

Shoppaile hyvälä omalatunnola?

Ajattele ette sie löyđät housut jokka sie halluut saađa vaikka väkisten. Net oon täyđeliset. Sie ajattelet ette net tekkeevät sinun onneliseksi. Samhaan aikhaan tieđät ette sinula oon jo kahđekset housut kaapissa ja ette tämä osto oon vahingollinen miljööle ja mailman köyhile.

Mutta kattopa, housut oon merkattu kilkula “laitettu ökoloogisesta ja eettisestä pumpulista”. Eihän se sitte ole mikhään probleemi, eihän?

Jente som sitter i sofaen og holder en jeans hun har pakket opp og kjøpt på nettet
Jente som sitter i sofaen og holder en jeans hun har pakket opp og kjøpt på nettet

Vihrinen oon «pop»

“Vihrinen vaihet ” oon lyhkäisesti sanottunna mailman muuttamista miljööystävällisemphään suunthaan. Ihmiset halluuvat olla tietoisemmat kuluttaajat. Met halluuma valita produktiita mikkä ei pillaa kliimaa tahi ei lissää köyhyyttä mailmassa.

Net kukka myyvät kaikenlaista tavaraa oon kans saanheet ideen vihrisestä vaiheesta. “Vihrisempiitä vaihtoehtoi” myyđhään enämen ko koskhaan. Miksi? No siksi ko kantamakyky myypi. Ja met kuluttaajat halluuma tehđä hyvvii valinttoi.

Mitä oon kantamakykyinen eđistys?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Flere klær som henger på en stang og en lapp som leser 100% organisk
Flere klær som henger på en stang og en lapp som leser 100% organisk

Kuinka miljöö- ja kliimaystävälliset oon oikkeestansa produktit jokka ostama?

Norjassa meilä oon ankarat lait jokka sannoovat ette ostaajaa ei saa puijata.

Met näjemä kuitenki ushein väittämiitä jokka lissäileevät tahi anttaavat väärää tiettoo kantamakyvystä.

Het kukka laittaavat net tavarat jokka met ostama, oon tulheet miljööystävällisemmiksi, mutta het häyttyyvät tođistaat sen mikä tekkee produktista pareman miljööle. Muutoin sanat oon tyyhät. Tätä käskethään kans “vihreepesoksi”.

Sie saat muutaman esimerkin siitä nyt.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Tre barn som bærer handleposer hjem
Tre barn som bærer handleposer hjem

Vaattheet

YK muistelee ette tyhä öljyindustriila oon pahemat jokavuotiset uloslaskut ko vaatetindustriila. Tämän lisäksi tullee kans muita miljööprobleemiita, niin ko mikrofiiberin ja myrkkyainheitten uloslaskut.

Nyt se kuitenki saattaa vaikuttaat siltä ette vaatetindustrii oon tehny jotaki, ja monet vaattheet oon nyt merkattu kilkuila “miljööystävällinen” ja “kantamavoimainen”.

Valitettavasti tämä oon monesti tyhä freistaus saađa kuluttaajat ostamhaan enämen vaattheita ilman huonoo ommaatunttoo.

Masse fargerike klær på stativ og liggende på gulvet
Masse fargerike klær på stativ og liggende på gulvet

Hoppuruoka

Hoppuruokafirmat oon iso luonon ryötyttääjä. Kaikki pappi ja plastikki jäävät makkaamhaan surulisina jälkinä tienlaiđoile ja käymäteile joka paikassa. Plastikki meressä oon kans opas probleemi.

Aikkaa sitte jokku burgerifirmat huomathiin ette ostaajat olthiin huolissa tästä ja päätethiin heittäät pitämästä plastikki-imupillii. Net tehthiin sen jo ennen ko plastikki-imupillit kielethiin kokonhansa.

Tämä oli askelet etheenkäsin, mutta vielä oon paljon paranettavaa.

Engangskrus med lokk og sugerør som ligger på bakken
Engangskrus med lokk og sugerør som ligger på bakken

Liha

Muutamisti esitethään meedioissa kuinka sikapuunat ei kohtele sikkoi kovin hyvin. Kuvat sijoista jokka kärssiivät, tekkeevät monet ihmiset vihaisiksi.

Tämmöisten ylikirjoitusten jälkhiin lanseerathaan suurii kampanjoita joissa puunat vannoovat meile, ette heiđän elläimillä mennee hyvin mutta het ei mainitte ette jotaki olis tehty assiin parantamiseksi.

Tämä oon vihreepessoo siksi ette produsentit käyttäävät hyväksi meiđän toivomuksii siitä ette elläimillä pittää olla ihmisarvoinen ja hyvä elämä.

Fire griser som kikker ut bak et gjerde
Fire griser som kikker ut bak et gjerde

Flyyit

Flyyitrafikki oon syylinen kaikkiin suuriimphiin kliimagassiin uloslaskhuin. Halvat lentomatkat oon taas iso syy tähän.

Ko flyyiselskaapit mikkä myyvät halppoi lentomatkoi, mainostelleevat ette niitten lentomatkat oon kliimaystävälliset ja “vihriset”, se oon vaikkee ottaat niitä vakavasti.

Net käyttäävät meiđän huonoo ommaatunttoo hyväksi ja se oon klassilinen esimerkki virheepesosta.

Passasjerfly som tar av i solnedgang
Passasjerfly som tar av i solnedgang

Öljy

Öljy oon yksi pääprobleemiista ko met puhuma kliimasta ja miljööstä.

Kuitenki bransi halluu olla myötä vihrisessä aalossa.

Se sanothaan ette uussiimiitten norjalaisten öljykenttiin uloslaskut oon yksi mailman mataliimista. Öljyplatformit triivathaan vesivoiman avula fastamaalta käsin.

Se oon hyvä assii, mutta se ei auta kovin paljon ko se öljy mitä pumpathaan ylös oon yksi suuriimista syistä mailman kliimakriishiin.

Se oon se mikä oon viekasta Norjan kliimataistelussa. Met olema sekä osa probleemii ette ratkaisu sille samhaan aikhaan.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Oljeplatform med vindmøller rundt
Oljeplatform med vindmøller rundt

Monet tekkeevät paljon hyvvää

Vaikka vihreepeso oon probleemi, se oon monet jokka eđesauttaavat vihrisessä vaiheessa. Net jokka valmistaavat vaattheita oon esimerkiksi alkanheet panemhaan enämen painoo uuđestipiđole ja kliimaystävällisille tekstiiliile.

Hoppuruokafirmat oon vaihtanheet plastikki-imupillit paperi-imupillhiin – hirmu tärkkee eđistysaskelet ko met ajattelema kuinka monet pillit paiskathaan luonthoon.

Paljon oon tapattunnu ko se oon sääđetty uusii lakkii ja määräyksii. Kliima ja kantamakyky vaikuttaavat siihen kuinka met käytämä ittemä kuluttaajina.

Mange papirsugerør i et glass
Mange papirsugerør i et glass

Kaikki saattaavat tulla tietoisemmiksi

Se oon populäärii olla vihrinen, kantamakykyinen ja ökolooginen, ja se oon hyvä assii. Mutta ko se oon tyhä sannoi ja praamailuu ko met tieđämä ette se oon oikhein, sanat ei ennää tarkoita mithään.

Met häyđymä kans tehđä jotaki. Kukhaan ei saata tehđä kaikkee oikhein koko aijan, mutta jokhainen saattaa tehđä vähäisen, ja se mitä tehet oon tärkkeetä.

Unicefin filmi:

YK:n kantamakykymoolit haastaavat sinun! Vaikka filmi ei ole kväänin kielelä, sie saatat kattoot sen norjaksi tahi suomeksi:

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Grønn hånd som holder et tre ved tørr jord og trestubber
Grønn hånd som holder et tre ved tørr jord og trestubber

Kalttiit:

  • FN-sambandet (24. august 2021): FNs rapport: En alarm for menneskeheten.
    https://www.fn.no/nyheter/fns-klimarapport-en-alarm-for-menneskeheten

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. FN-sambandet Norge – YouTube
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. UNICEF Norge – YouTube