Mitä oon vihreepeso?

“Miljööystävällinen”, “kestäävä”, “eettinen” ja “kliimanöitraali” oon sanat mikkä liimathaan kaikkheen hammasharjoista piilhiin. Met halluuma mielelä tehhä kestääviitä valinttoi ko met kauppaama. Mutta se ei tasan ole niin ette väittämät kestäävyyđestä pittäävä ittensä luppauksiita.

Accessibility icon Mitä oon vihreepeso?

Shoppaila hyvälä omalatunnola?

Sie löyđät housut minkä sie halluut sairhaan paljon. Net oon täyđeliset. Sie ajattelet ette net tekkeevät sinun onneliseksi. Samhaan aikhaan sie tieđät ette sinula oon jo kahđekset housut kaapissa ja ette tämä osto oon vahingollinen miljööle, kliimale ja mailman köyhyyđelle.

Mutta kattos, housut oon merkattu kilkula “ökoloogista ja eettisesti valmistettuu pompulivillaa”. Ei siis tarvita stressata sitte, eihän?

Jente som sitter i sofaen og holder en jeans hun har pakket opp og kjøpt på nettet
Jente som sitter i sofaen og holder en jeans hun har pakket opp og kjøpt på nettet

Vihrinen oon muutissa

Niin käsketty “vihrinen muutos” oon lyhykäisesti selitettynä ylheinen muutos miljööystävällisemphään suunthaan minkä pohjana oon YK:n kestäävyysmoolit.

Ihmiset halluuvat olla tietoisemmat kuluttaajina. Met halluuma valita produktiita mikkä ei pillaa kliimaa tahi lissäävät köyhyyttä ympäri mailmaa. Elämänkeinoelämä mikä ellää meiđän ostotavoista oon kans noussu vihrisheen aalthoon myötä. “Vihrisemppiitä vaihtoehtoi” myyđhään nyt enämen ko koskhaan.

Miksi? No siksi ko kestäävyys myypi. Ja met kuluttaajat halluuma tehä hyvvii valinttoi.

Mitä kestäävä eđistys oon?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Flere klær som henger på en stang og en lapp som leser 100% organisk
Flere klær som henger på en stang og en lapp som leser 100% organisk

Kunka miljöö- ja kliimaystävälliset meiđän ostamamma produktit oikkeestansa oon?

Tutkimukset muisteleevat ette epäselvät, liikkaa muisteleevat tahi väärät väittämät kestäävyyđestä oon laajale leviny probleemi koko Euroopassa, ja Norjassa kans. Meilä Norjassa oon ankara markkinointilaki mikä sannoo ette se ei ole luvalista johtaat kuluttaajaa harhhaan.

Elämänkeinoelämä oon ottanu usheita vihrissii toimii käytthöön, mutta yritysten toimiijat häyttyyvät dokumenteerata mikä tekkee produktista kliimaystävällisen. Muutoin sanat oon tyyhät. Tätä käskethään kans “vihreepesoksi”. 

Saat muutaman esimerkin siitä nyt.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Tre barn som bærer handleposer hjem
Tre barn som bærer handleposer hjem

Vaattheet

YK:n raportin jälkhiin öljyindustrii oon se ainua toimihaara millä oon suuremat vuosittaiset uloslaskut ko vaatetindustrii. Tämän lisäksi vaatetindustrii aiheuttaa muita probleemiita niin ko mikrofiiberin ja myrkkyainheitten uloslaskut.

Nyt se kuitenki saattaa näyttäät siltä ette vaatetindustriin toimihaara oon pannu toimii toimheen. Usheita vaattheita oon nyt merkattu kilkuila “conscious”, “let’s clean up”, “sustainable” ja “recycled”. 

Valitettavasti tämä oon ushein vain konsti huijata kuluttaajiita ostamhaan enämen vaattheita tuntematta syylisyyttä.

Masse fargerike klær på stativ og liggende på gulvet
Masse fargerike klær på stativ og liggende på gulvet

Hoppuruoka

Fastfood-viljat oon luonon ryötyttämisen suuri aikhaansaaja. 

Met näjemä surulissii jälkkii tästä tienlaiđoila ja käymäteilä. Merten plastikki oon kans hyvin dokumenteerattu probleemi. 

Aikkaa takaisin jokku burgeriviljat ymmärethiin sukkelasti kuluttaajiitten engasementin ja päätethiin heittäät pitämästä plastikki-imupillii. Tämä oli jo ennen ko plastikkipakkaukset kielethiin. Ihhailtava toimi ja askelet etheenkäsin kyllä, mutta kuitenki hiirenpieni teko ko ajattellee kunka valttaavii määrii kertakäyttöpakkauksii tämä toimihaara valmistaa ja kuluttaa, ja kunka tämä rasittaa maapalloo.

Engangskrus med lokk og sugerør som ligger på bakken
Engangskrus med lokk og sugerør som ligger på bakken

Liha

Toisin aijoin meediat esittäävät reportaasiita sijanlihaprodusentiista jokka ei kohtele sikkoi kovin hyvin. Kuvat kärsiivistä sijoista herättäävät voimakkhaita reaksuuniita.

Tämmöisten ylikirjoitusten jälkhiin lanseerathaan suurii kampanjoita missä puunat vannoovat ette heiđän elläimet voiva hyvin mainittematta konkreettissii toimii skandaaliitten selvittämiseksi. 

Tämä oon vihreepessoo sillä laila ette produsentit vettoovat kuluttaajiitten toivomukshiin siitä ette elläimillä pittää olla ihmisarvoinen ja hyvä elämä.

Fire griser som kikker ut bak et gjerde
Fire griser som kikker ut bak et gjerde

Flyyit

Flyyitrafikki oon eđesvastauksellinen kaikkiin suuriimasta kliimagassiin uloslaskusta. Halvat lentomatkat oon iso syy tähän.

Ko halppoi flyyireissui myyvät flyyiselskaapit reklameeraavat ette niitten lentomatkat oon kliimaystävälliset ja “vihriset”, se oon vaikkee ottaat niitä vakavasti.

Toisin sannoin net käyttäävät meiđän huonoo ommaatunttoo hyväksi ja se oon klassilinen esimerkki vihreepesosta.

Passasjerfly som tar av i solnedgang
Passasjerfly som tar av i solnedgang

Öljy

Öljy oon fossiilinen polttoainet ja siksi se oon yksi pääprobleemiista ko puhuma kliiman ja miljöön ympäri. Siitä huolimatta toimihaara halluu vihrisheen aalthoon myötä.

Uussiimiitten norjalaisten öljykenttiin produksuunin CO2-uloslaskut oon mailman mataliimppiita sillä ko öljyplatformit triivathaan fastamaasta käsin vesivoimala.

Se oon hyvä assii, mutta se ei auta kovin paljon ko öljyy pumpathaan yhä noppeemalla faartila ylös, ja se oon yksi suuriimista syistä siihen ette mailman kliimatutkiijat huuttaavat kliimakriisistä kovala äänelä.

Tämä oon se kummalinen juttu Norjan osalistumisessa taistelhuun kliimamuutoksiita vasthaan. Met olema piian samhaan aikhaan osa probleemii ja osa ratkaisuu.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Oljeplatform med vindmøller rundt
Oljeplatform med vindmøller rundt

Usheet tekkeevät paljon hyvvää

Industriit mikkä met olema maininheet yläpuolela eđesauttaavat kans positiivisesti vihrisessä muutoksessa. Vaatetindustrii oon esimerkiksi lyhkäisessä aijassa alkanu panemhaan enämen painoo uuđestipiđole ja kliimaystävällisille tekstiiliile.

Fastfood-viljat oon vaihtanheet plastikki-imupillit paperi-imupillhiin – hirmu hyvä eđistysaskelet ko ajattellee kunka paljon semmoissii pillii jouttuu luonthoon.

Usheet näistä muutoksista oon tapattunheet uussiin lakkiin ja määräysten takia. Kliima ja kestäävyys oon ottamassa halinthaan sen kunka met piđämä käyttäät ittemä kuluttaajina.

Mange papirsugerør i et glass
Mange papirsugerør i et glass

Kaikki saattaavat tulla tietoisemmiksi

Oon populäärii olla kliimasmaartti, vihrinen, kestäävä ja ökolooginen, ja se oon hyvä assii. Mutta ko nämät assiit muuttuuvat kilkuiksi ilman sisälyksettä, tulleevat sanat mistantamhaan merkityksen ja voiman.

Kaikila meiđän valinoila kuluttaajina oon vaikutusta. Kukhaan ei saata tehä kaikkee oikhein koko aikkaa ja elläät 100-prosenttisesti kliimanöitraalii elämää. Mutta jokhainen saattaa tehä vähäsen, ja se mitä sie tehet oon tärkkeetä.

Unicefin filmi:

YK:n kestäävyysmoolit haastaavat sinun!

Vaikka filmi ei ole kväänin kielelä, sie saatat kattoot sitä norjaksi tahi suomeksi:

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Grønn hånd som holder et tre ved tørr jord og trestubber
Grønn hånd som holder et tre ved tørr jord og trestubber

Lähtheet:

  • FN-sambandet (24. august 2021): FNs rapport: En alarm for menneskeheten.
    https://www.fn.no/nyheter/fns-klimarapport-en-alarm-for-menneskeheten

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. FN-sambandet Norge – YouTube
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. UNICEF Norge – YouTube