Mitä oon vihreepeso?

“Miljööystävällinen”, “kestäävä”, “eettinen” ja “kliimanöitraali” oon sanat mikkä liimathaan kaikkheen hammasharjoista piilhiin. Met halluuma mielelä tehhä kestääviitä valinttoi ko met kauppaama. Mutta se ei tasan ole niin ette väittämät kestäävyyđestä pittäävä ittensä luppauksiita.

Accessibility icon Mitä oon vihreepeso?

Shoppaila hyvälä omalatunnola?

Kuvittele ette sie löyđät housut mikkä sie halluut sairhaan paljon. Net oon täyđeliset. Sie ajattelet ette net tekkeevät sinun onneliseksi. Samhaan aikhaan tieđät ette sinula oon jo kahđekset housut kaapissa ja ette tämä osto oon vahingollinen miljööle ja mailman köyhile.

Mutta kattos, housut oon merkattu kilkula “ökoloogista ja eettisesti valmistettuu pompulivillaa”. Eli ei mithään probleemii sitte, eihän?

Jente som sitter i sofaen og holder en jeans hun har pakket opp og kjøpt på nettet
Jente som sitter i sofaen og holder en jeans hun har pakket opp og kjøpt på nettet

Vihrinen oon muutissa

Kyset “vihrisessä muutoksessa” oon lyhkäisesti sanottunna mailman muuttamisesta miljööystävällisemphään suunthaan. Ihmiset halluuvat olla tietoisemmat kuluttaajina. Met halluuma valita produktiita mikkä ei pillaa kliimaa tahi lissäävät köyhyyttä mailmhaan.

Net kekkä myyvät kaikenlaista tavaraa oon kans saanheet ideen vihrisestä muutoksesta. “Vihrisempiitä vaihtoehtoi” myyđhään enämen ko koskhaan. Miksi? No siksi ko kestäävyys myypi. Ja met kuluttaajat halluuma tehä hyvvii valinttoi.

Mitä kestäävä eđistys oon?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Flere klær som henger på en stang og en lapp som leser 100% organisk
Flere klær som henger på en stang og en lapp som leser 100% organisk

Kunka miljööystävälliset oon net produktit mitä met ostama?

Norjassa meilä oon ankarat lait mikkä sannoovat ette kuluttaajaa ei saa huijata.

Siitä huolimatta näjemä ushein liikkaa muisteleeviita tai väärii väittämiitä kestäävyyđestä.

Meiđän ostamiitten produktiitten valmistaajista oon tulheet miljööystävällisemmiksi, mutta net häyttyyvät tođistaat mikä tekkee produktista pareman miljööle. Muutoin sanat oon vain tyyhät. Tätä käskethään kans nimelä “vihreepeso”.

Saat muutaman esimerkin siitä nyt.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Tre barn som bærer handleposer hjem
Tre barn som bærer handleposer hjem

Vaattheet

YK sannoo ette öljyindustrii oon se ainua toimihaara millä oon suuremat uloslaskut ko vaatetindustrii. Tämän lisäksi vaatetindustrii aiheuttaa probleemiita ko mikrofiiberin ja myrkkyainheitten uloslaskut.

Nyt se kuitenki saattaa vaikuttaat siltä ette vaatetindustriin toimihaara oon pannu toimii toimheen, ja usheita vaattheita oon nyt merkattu kilkuila “miljööystävällinen” ja “kestäävä”.

Valitettavasti tämä oon ushein vain freistaus saađa kuluttaajat ostamhaan enämen vaattheita ilman huonoo ommaatunttoo.

Masse fargerike klær på stativ og liggende på gulvet
Masse fargerike klær på stativ og liggende på gulvet

Hoppuruoka

Hoppuruokaviljat oon iso luonon ryötyttääjä. Kaikki papit ja plastikki jäävät makkaamhaan surulisina jälkinä tienlaiđoile ja käymäteile liki joka paikkhaan. Merten plastikki oon kans opas probleemi.

Aikosin aikkaa jokku burgeriviljat huomathiin ette kunterit olthiin huolissa tästä ja päätethiin heittäät pitämästä plastikki-imupillii. Net tehthiin sen jo ennen ko plastikki-imu-pillit kielethiin kokonhansa. 

Tämä oli askelet etheenkäsin, mutta vielä oon paljon paranettavaa.

Engangskrus med lokk og sugerør som ligger på bakken
Engangskrus med lokk og sugerør som ligger på bakken

Liha

Meediat ilmoittaavat silloin ja tällöin ette sijanlihaprodusentit ei kohtele sikkoi kovin hyvin. Kuvat kärssiivistä sijoista suututtaavat usheita.

Tämmöisten ylikirjoitusten jälkhiin lanseerathaan suurii kampanjoita missä puunat vannoovat meile ette heiđän elläimillä mennee hyvin mainittematta keinoi tilan selvittämiseksi.

Tämä oon vihreepessoo siksi ette produsentit käyttäävät hyväksi meiđän toivomuksii siitä ette elläimillä pittää olla ihmisarvoinen ja hyvä elämä.

Fire griser som kikker ut bak et gjerde
Fire griser som kikker ut bak et gjerde

Flyyit

Flyyitrafikki oon eđesvastauksellinen kakkiin suuriimasta kliimagassiin uloslaskusta. Halvat lentomatkat oon iso syy tähän.

Ko flyyiselskaapit mikkä myyvät halppoi lentomatkoi reklameeraavat ette niitten lentomatkat oon kliimaystävälliset ja “vihriset”, se oon vaikkee ottaa niitä vakavasti.

Net käyttäävät meiđän huonoo ommaatunttoo hyväksi ja se oon klassilinen esimerkki virheepesosta.

Passasjerfly som tar av i solnedgang
Passasjerfly som tar av i solnedgang

Öljy

Öljy oon yksi pääprobleemiista mitä kliimhaan ja miljöösseen tullee. Tästä huolimatta toimihaara halluu vihrisheen aalthoon myötä.

Sanothaan ette uussiimiitten norjalaisten öljykenttiin uloslaskut oon yksi mailman mataliimista sillä ko öljyplatformit triivathaan fastamaasta käsin vesivoimala.

Se oon hyvä assii, mutta se ei auta kovin paljon ko se öljy mitä pumpathaan ylös oon yksi suuriimista syistä mailman kliimakriishiin.

Tämä oon se kummalinen juttu Norjan rollissa kliimataistelussa. Met olema sekä osa probleemii ette ratkaisuu samhaan aikhaan.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Oljeplatform med vindmøller rundt
Oljeplatform med vindmøller rundt

Usheet tekkeevät paljon hyvvää

Vaikka vihreepeso oon probleemi, se oon kans usheita mikkä eđesauttaavat vihrisessä muutoksessa. Net jokka valmistaavat vaattheita oon esimerkiksi alkanheet panemhaan enämen painoo uuđestipiđole ja kliimaystävällisille tekstiiliile.

Hoppuruvan viljat oon vaihtanheet plastikki-imupillit paperi-imupillhiin – hirmu tärkkee eđistysaskelet ko met ajattelema kunka paljon semmoissii pillii jouttuu luonthoon.

Paljon oon tapattunnu uussiin lakkiin ja määräysten takia. Kliima ja kestäävyys vaikuttaavat siihen kunka met käytämä ittemä kuluttaajina.

Mange papirsugerør i et glass
Mange papirsugerør i et glass

Kaikki saattaavat tulla tietoisemmiksi

Oon populääristä olla vihrinen, kestäävä ja ökolooginen, ja se oon hyvä assii. Mutta ko se oon tyhä sannoi ja praamailuu koska met tieđämä ette se oon oikhein, sanat ei ennää tarkoita mithään.

Met häyđymä kans tehä jotaki. Kukhaan ei saata tehä kaikkee oikhein koko aikkaa, mutta jokhainen saattaa tehä vähäsen, ja se mitä tehet oon tärkkeetä.

Unicefin filmi:

YK:n kestäävyysmoolit haastaavat sinun!

Vaikka filmi ei ole kväänin kielelä, sie saatat kattoot sitä norjaksi tahi suomeksi:

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Grønn hånd som holder et tre ved tørr jord og trestubber
Grønn hånd som holder et tre ved tørr jord og trestubber

Lähtheet:

  • FN-sambandet (24. august 2021): FNs rapport: En alarm for menneskeheten.
    https://www.fn.no/nyheter/fns-klimarapport-en-alarm-for-menneskeheten

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. FN-sambandet Norge – YouTube
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. UNICEF Norge – YouTube