Saatettaisko ihmiset ja dinosaurit elläät yhđessä?

Dinosaurit oon fasineeranheet ihmissii aina. Met olema kirjoittanheet kirjoi ja laittanheet filmii dinosauriitten ympäri, mutta olisko se tođesti mahđolinen saađa dinosaurit takaisin niin ko Jurassicin Park -filmiissä? Saatettaisko dinosaurit ja ihmiset oikkeesti elläät yhđessä?

Accessibility icon Saatettaisko ihmiset ja dinosaurit elläät yhđessä?

Saatettaisko ihmiset ja dinosaurit elläät yhđessä?

Entä jos dinosaurit ei olis koskhaan kuoleentunheet? Saattaisimmako met ihmiset elläät niitten kans yhđessä?

Ei, se olis aivan mahđoton, sannoovat tutkiijat.

Muutama pieni imuelläin eli samhaan aikhaan ko dinosaurit, mutta net olthiin yhtä isot ko kissat.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Dinosaurit hallittais yksin

Dinosauriit elethiin maapallola yli 150 miljuunaa vuotta ennen ko se viiminen asteroiidi osas maapallhoon. Dinosaurit hallittais maapallola vieläki jos se asteroiidi ei olis törmäny maapallhoon.

Imuelläimet ei olis koskhaan kehittynheet jos dinosaurit oltais jäänheet henkhiin. Silloin ihmistäkhään ei olis ollu.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Pysythiin kalvheissa

Nisäelläimet ja dinosaurit kehitythiin samhaan aikhaan, mutta dinosaurit olthiin isomat ja lujemat. Sillä niitä tuliki enämen.

Nisäelläimet pysythiin kalvheissa ja lymythiin isoilta dinosauriilta. Nisäelläimet syöthiin enimästi hyöntheissii, piian kans siemeniitä ja pienii dinosauriita.

Eohippus – alkuhevoinen 📷
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Urhest
Urhest

Katastroofi

Ko se valttaava asteroiidi osui maapallhoon, kärsithiin sekä dinosaurit ette suuret imuelläimet. Elläimet maapallola kojethiin tsunaamit, maanjäristykset ja happamat satheet. Isot pölypilvet peitethiin auringon, ja niin se tuli sitte kylmää ja pimmeetä.

Monet elävät eli elläimet ja kasvit kuolthiin. Dinosaurit jokka osathiin lenttäät ja pienet nisäelläimet, selvithiin.

Pieniimät nisäelläimet syöthiin mitä löyđethiin, ja saatethiin lymytä isomilta elläimiltä.

Imuelläimet otethiin dinosauriitten paikan luonossa. Imuelläimet kehitythiin uusiksi lajiiksi muutaman sađan vuosituhanen aikana.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Dinosaur og asteroide
Dinosaur og asteroide

Nisäelläimet otethaan vallan

500 000 vuođen jälkhiin oli monista imuelläimistä tullu yhtä issoi ko hukat. Tääpänä oon yli 5000 eri imuelläintä. Tätä ei olis tapattunnu jos dinosaurit olis elänheet.

Imuelläimet ei pystynheet kehittymhään sillä ko dinosaurit domineerathiin maapallola.

Ko dinosaurit kuoleenuthiin, saathiin imuelläimet kasuta ja lissäinttyyt rauhassa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Koalabjørn
Koalabjørn

Kalttiit

:

  • Dinosaurenes verden (2020)
    Orage Forlag AS

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images