Saatettaisko ihmiset ja dinosaurit elläät yhđessä?
Dinosaurit oon fasineeranheet ihmissii aina. Met olema kirjoittanheet kirjoi ja laittanheet filmii dinosauriitten ympäri, mutta olisko se tođesti mahđolinen saađa dinosaurit takaisin niin ko Jurassicin Park -filmiissä? Saatettaisko dinosaurit ja ihmiset oikkeesti elläät yhđessä?
Saatettaisko ihmiset ja dinosaurit elläät yhđessä?
Entä jos dinosaurit ei olis kuoleentunheet 66 miljuunaa vuotta aikkaa? Olisko se mahđolinen elläät niitten kans yhđessä?
Ei, se olis aivan mahđoton, sannoovat tutkiijat.
Vaikka imuelläimiitä oli olemassa dinosauriitten aikana, olthiin nämät elläimet pienet. Net olthiin yhtä isot niin ko kotikissat.
1 / 2
Dinosaurit hallittais yksin
Dinosaurit olthiin elänheet maapallola jo yli 150 miljuunaa vuotta ko viiminen asteroiidi törmäs maapallhoon. Asteroiidi oon upottoman iso kivi joka huilaa ympärinsä avaruuđessa. Dinosaurit hallittais maapallola yhä jos se asteroiidi ei olis osunukhaan maapallhoon.
Imuelläimet ei olis saanheet mahđolisuutta kehittyyt, jos dinosaurit oltais säilynheet hengissä pitemphään. Silloin ei ihminenkhään olis kehittynny.
1 / 2
Pysythiin kalvheissa
Imuelläimet kehitythiin nuoin 220 miljuunaa vuotta aikkaa, yhtäaikkaa ko monet dinosaurit. Dinosaurit olthiin imuelläimiitä väkkeevämmät ja lujemat, ja niitä tuli enemän.
Nisäelläimet pysythiin kalvheissa ja lymythiin ittensä isoilta dinosauriilta. Net syöthiin enimästi hyöntheissii, ja piian kans siemeniitä ja joitaki pienii dinosauriita.
Eohippus – alkuhevoinen 📷
1 / 2
Urhest
Katastroofi
Ko se valttaava asteroiidi törmäs maapallhoon, kärsithiin sekä dinosaurit ette suuret imuelläimet. Elläimet maapallola kojethiin tsunaamit, maanjäristykset ja happamat satheet. Isot pölypilvet peitethiin auringon, ja niin se tuli sitte kylmää ja pimmeetä.
Nuoin 75 prosenttii elävistä ja kasviista kuoli lyhykäisessä aijassa. Dinosaurit jokka ei saattanheet lenttäät, ja kaikki isot imuelläimet hävithiin.
Pieniimät imuelläimet selvithiin hengissä. Net syöthiin mitä löyđethiin ja saatethiin lymytä isomilta elläimiltä.
Imuelläimet otethiin dinosauriitten paikan luonossa. Imuelläimet kehitythiin uusiksi lajiiksi muutaman sađan vuosituhanen vuođen aikana.
1 / 3
Dinosaur og asteroide
Nisäelläimet otethaan vallan
Nuoin 500 000 vuotta aikkaa dinosauriitten kuoleman jälkhiin, oli monista imuelläimistä tullu yhtä issoi ko hukat. Se löyttyy tääpänä yli 5000 imuelläinlajjii. Tätä ei olis tapattunnu jos dinosaurit olis elänheet.
Imuelläimet jokka elethiin samhaan aikhaan ko dinosaurit ei pystynheet eđistymhään etheenkäsin. Dinosaurit domineerathiin aivan liikkaa.
Imuelläimet pystythiin kassuumhaan ja lissäintymhään vasta sitte ko dinosaurit kuoleenuthiin.
1 / 2
Koalabjørn
Kalttiit:
- Dinosaurenes verden (2020)
Orage Forlag AS
Kuva- ja video-oikkeuđet:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
