Opastu toishiin paremin
Tunnet siitä ette met tunnema toissii ihmissii ja siitä ette met emmä ole yksin oon tärkkeetä meile jokhaiselle. Mutta miksi se oon näin? Ja kunka saatama opastuut paremin meiđän ympärillä olleevhiin ihmishiin? Silloin kannattaa olla seppä kysymhään kysymyksii!
Opastuminen toishiin ihmishiin paremin …
oon elämäntärkkeetä meile kaikile.
Ko sie olit vastasyntyny, sie sittoonuit sinun omhaishiin. Ensin sinun vanhiimhiin, sitte sisarukshiin, isovanhiimhiin ja hiljemin ystävhiin ja opettaajhiin.
Toisten ihmisten seura oon tärkkeetä sinule ja kaikile muileki. Miksi se oon niin? Kunka opastut parmin niihin jokka oon sinun ympärillä? Tässä saat muutamiita tipsii siitä.
Mor går tur ved en elv på fjellet med baby i bæresele på magen.
Tutkittuu tiettoo
Norjalaisten hyvinvointtii tutkithaan joka vuosi. Näitten tutkimusten jälkhiin yksi tärkkeimistä assiista hyvinvoinissa oon hyvät suhtheet perheen ja ystäviitten kans.
Likheinen kontakti perheen ja ystäviitten kans tekkee meiđät onnelisemiksi. Tämä johtuu siitä ette aivot vaphauttaavat hormooniita serotoonin ja dopamiini silloin ko met kojema jotaki positiivista. Tämä tuopi kropale onnelisen ja rauhalisen tuntheen.
Ystävät ja peret saavat sinun tuntemhaan olosti turvalisemaksi. Oon tärkkeetä ette sinula oon joku jolle saatat puhhuut kaikesta. Oon kansa mukava tiettäät ette sie merkittet jotaki muile. Haje sinun omhaisilta kuurttoo ko sie kojet jotaki vaikkeeta. Mutta jaja ilot kans.
Hyvät suhtheet toishiin auttaavat sinnuu ajattelemhaan positiivisemmasti ittesti ympäri. Sie näjet ittesti sen kautta kunka toiset kohteleevat sinnuu.
Sie selviit paremin vaikkeessa tintantheesta ko sie saat kuurttoo ystäviltä ja perheeltä.
1 / 3
To par hender holder et rødt hjerte sammen.
Yhtheys
Ihmiset oon laumaelläimet, ja sie tarvittet kuuluut laumhaan. Sinun lauma saattaa esimerkiksi olla sinun peret ja ystävät. Ko sinun lauma näkkee ja kuulee sinun, sie kojet ette kuulut yhtheytheen.
Sinun yhtheys oon se miljöö missä elät. Se saattaa olla sinun koulu, jalkapallolaaki tahi peret.
1 / 2
Tegnet multikulturell folkemengde.
Yhtheenkuuluuvaisuus
Yhtheenkuuluuvaiuus oon niitä väkkeeviitä sitheitä pienemiitten roikkiin sisälä. Roikassa saattaa olla sinun kakkiin parhaita ystävii tahi het joitten kans sie pellaat käsipalloo.
Ko sie puhut ystäviitten ja perheen kans ittesti tuntheitten ympäri, huomaat ette muutki tuntteevat ja ajattelleevat aivan samhaan laihiin ko sie.
Jokhainen saattaa sikkaristi tuntteet ittensä yksinäiseksi silloin ja tällöin. Jokhaisesta meistä saattaa tunttuut ettei kukhaan ymmärä meiđän tuntheita. Se oon täysin normaalii.
Jos met pystymä puhumhaan sen ympäri jonku kans, se oon helpompi hantteerata vastoinkäymissii ja haastheita.
1 / 2
Tre ungdommer sitter i en park og holder om hverandre.
Kaikki oon erilainen
Met olema sosiaaliset eri laihiin. Jokku oon hirmuisen praatikkhaat. Toiset ajattelleevat enämen ennen ko puhhuuva. Toiset rakastaavat sosiaalissii tilloi, ja niitä käskethään ekstrovertiiksi. Toiset oon taas introvertit ja tykkäävät enniiten olla ittensä seurassa. Usheimat oon näitten kahđen tyypin sekoitus.
Oletpa kumpi tahansa tyyppii, niin oon tärkkeetä ette opastut paremin toisten ihmisten kans.
Uussiin ihmisten kans opastuminen oon melkhein meistä jokhaisesta vähäsen kammoittaavaa.
Assiintunttiijat meinaavat ette kaksi assiita oon tärkkeetä muistaat. Ensimäinen oon ette sie häyđyt tohtiit olla oma ittesti ja näyttäät ittestästi hyvät ja huonot puolet. Toinen oon ette sie häyđyt olla interesseerannu ihmisheen johon sie halluut opastuut paremin.
1 / 2
Sjenert tenåringsgutt med skolesekk og hette på hodet.
Metoodit
Nyt tieđät vähäsen sen ympäri miksi se oon hyvä opastuut toisten kans paremin. Mutta kunka tehet sen? Tässä tullee muutama hyvä tipsi.
Tenåringsjente med håndtegnede spørsmålstegn over hodet.
Kysy kysymyksii
Ette opastuut toisten kans sie häyđyt kyssyyt kysymyksii. Tehe siitä mielelä kysymysleikin.
Ole rehelinen ja tieđonankara!
Mitä halluut tiettäät siitä persoonasta jonka kans sie aijoit puhhuut? Kysymykset pittäävät olla niin helpot ette sie ossaat vastata niihin itte.
Kysymysleikissä oon tärkkeetä ette jokhainen tullee nähtyksi ja kuuluksi. Silloin kaikki pittäävät vastata sinun kysymykshiin. Tehe sen simppelisti!
Jos tet oletta mukala mettässä, se kannattaa kyssyyt jotaki mikä liittyy mukkhaan. Jos tet oletta koulussa, saatat kyssyyt assiita mikkä koskeevat kouluu. Jos tet pellaatta daattapellii, saatat kyssyyt siitä.
1 / 3
Mor med tre barn i ulik alder går tur i skogen om sommeren.
Kysy uussii kysymyksii
Ko praatti oon käynissä, niin se oon tärkkeetä kyssyyt uussii kysymyksii. Näin tet opastutta toinen toisheen hyvin. Tullee aina uussii assiita mikkä sie halluut tiettäät! Kysy kysymyksii jokka tulleevat mielheen siinä samassa. Yhtäkkii tet puhutta jostaki aivan muusta.
Far og sønn har en samtale mens de går tur i parken.
Kuuntele kunnola
Kukhaan ei tykkää puhhuut jonku kans joka ei kuuntele. Pane käsifuunin pois ja kattoo puhhuujaa. Kuuntele kunnola! Freistaa ymmärttäät mitä toinen muistelee. Toisheen opastuminen ei tapattu yhđessä illassa. Se vaattii aikkaa ja huomiota.
To venninner sitter i en sofa og snakker sammen.
Lähtheet:
- Kvam, Kjersti:
Bedre kjent-boka (2021)
Oslo. Cappelen Damm.
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
