Opastu toishiin paremin
Tunnet siitä ette met tunnema toissii ihmissii ja siitä ette met emmä ole yksin oon tärkkeetä meile jokhaiselle. Mutta miksi se oon näin? Ja kunka saatama opastuut paremin meiđän ympärillä olleevhiin ihmishiin? Silloin kannattaa olla seppä kysymhään kysymyksii!
Se ette opastuut toisten kans …
oon elämäntärkkeetä meile kaikile. Ko sie olit vauva, solmit väkkeeviitä suhtheita sinun muorhiin ja faarhiin ja toishiin jokka piđethiin sinusta huolta. Aijan myöten sie solmit suhtheita sinun ystävhiin ja opettaajhiin.
Oon tärkkeetä ette sinula oon joku kenen kans olla yhđessä. Kunka saatat opastuut paremin niihin kekkä oon sinun ympärillä? Tässä tullee pari tipsii.
Mor går tur ved en elv på fjellet med baby i bæresele på magen.
Tutkittuu tiettoo
Norjassa tutkima joka vuosi sitä kunka meilä mennee. Yksi tärkkeimistä syistä siihen ette meilä mennee hyvin oon se ette perheen ja ystäviitten seurassa oon hyvä olla.
Ko meilä mennee hyvin, aivot tuottaavat kaksi onnelisuusainetta nimeltä serotooni ja dopamiini mikkä tuovat meile onnelisen ja rauhalisen tuntheen.
Sie tunnet ittesti turvaliseksi ko sie olet perheen ja ystäviitten seurassa. On tärkkeetä ette sinula oon joku jonka kans sie saatat puhhuut kaikesta. Se oon kans tärkkeetä tiettäät sie merkittet jotaki muile. Puhu sinun vanhiimiitten ja ystäviitten kans vaikkeista ja hyvistä assiista.
Sie näjet ittesti positiivisemmassa valossa ko sinula oon hyvvii ystävii ja perhenjäsenii jokka kuurttoovat sinnuu ko sie sitä tarvittet.
1 / 3
To par hender holder et rødt hjerte sammen.
Yhtheys
Ihmiset oon laumaelläimet, ja sie tarvittet tuntteet ette sie kuulut perheen ja ystäviitten laumhaan. Ko sinun lauma näkkee ja kuule sinnuu, sie tunnet ette sie kuulut yhtheytheen.
Sinun yhtheys oon se miljöö missä sie elät. Se saattaa olla sinun koulu, jalkapallolaaki tahi peret.
1 / 2
Tegnet multikulturell folkemengde.
Yhtheenkuuluuvaisuus
Yhtheenkuuluuvaisuus oon ystävyyttä pienemiitten roikkiin sisälä. Roikassa saattaa olla sinun parhaita ystävii tahi niitä joitten kans sie pellaat käsipalloo.
Ko sie puhut ystäviile tahi perheele sinun tuntheitten ja ajatusten ympäri, sie huomaat ette tet ajatteletta hyvin samhaan laihiin.
Jokhainen tunttee ittensä joskus yksinäiseksi ja saattaa tunttuut ettei kukhaan ymmärä meiđän tuntheita. Se oon täysin normaalii.
Ko sie puhut muile siitä kunka sinula mennee, se oon helpompi selvitä vaikkeista aijoista.
1 / 2
Tre ungdommer sitter i en park og holder om hverandre.
Kaikki oon erilainen
Met kaikki olema sosiaaliset eri laihiin. Jokku puhhuuvat koko aijan. Toiset ajattelleevat enämen ennen ko puhhuuvat. Toiset meistä rakastaavat olla yhđessä muitten ihmisten kans. Toiset tarvitteevat enämen ommaa aikkaa. Usheimat oon sekoitus näistä tyypiistä.
Oletpa sie sitte kumpi tyyppii tahansa, niin se oon tärkkeetä ette sie opastut muitten ihmisten kans.
Oon vähäsen kammoittaavaa opastuut uussiin ihmisten kans. Melkhein kaikki kokkeevat niin.
Oon kaksi tärkkeetä assiita mikkä oon hyvä muistaat. Ensimäinen oon ette sie häyđyt tohtiit näyttäät ittestästi sekä hyvät ette huonot puolet. Toinen oon ette sie häyđyt olla interesseerannu ihmisheen jonka kans sie halluut opastuut.
1 / 2
Sjenert tenåringsgutt med skolesekk og hette på hodet.
Metoodit
Nyt sie tieđät vähäsen sen ympäri miksi se oon hyvä opastuut toisten kans. Mutta kunka sie tehet sen? Tässä tullee pari hyvvää tipsii.
Tenåringsjente med håndtegnede spørsmålstegn over hodet.
Kysy kysymyksii
Ette opastuut toisten kans, sie häyđyt kyssyyt kysymyksii. Tehe siitä vaikka kysymysleikin.
Ole rehelinen ja tieđonankara!
Mitä sie halluut tiettäät persoonasta jonka kans sie aijoit puhhuut? Älä kysy semmoissii kysymyksii mihin sie et itte ossaa vastata.
Kysymysleikissä oon tärkkeetä ette jokhainen tullee nähtyksi ja kuuluksi. Kaikki vastaavat sinun kysymykshiin.
Jos tet oletta mukala mettässä, sie saatat kyssyyt jotaki mikä tapattuu mukala. Jos tet oletta koulussa, sie saatat kyssyyt koulusta. Sie saatat kans kyssyyt daattapelistä mitä tet pellaatta yhđessä.
1 / 3
Mor med tre barn i ulik alder går tur i skogen om sommeren.
Kysy uussii kysymyksii
Ko praatti oon käynissä, sie saatat kyssyyt uussii kysymyksii. Näin tet opastutta toinen toisheen hyvin. Tullee aina jotaki uutta mitä saatat kyssyyt. Kysy sitä mitä sie halluut tiettäät sillä hetkelä. Yhtäkkii puhutta jostaki aivan muusta.
Far og sønn har en samtale mens de går tur i parken.
Kuuntele kunnola
Kukhaan ei tykkää puhhuut jonku kans joka ei kuuntele. Pane käsifuunin pois ja katto puhhuujaa! Freistaa ymmärttäät mitä toinen sannoo. Se mennee aikkaa ette opastuut toisten kans hyvin.
To venninner sitter i en sofa og snakker sammen.
Lähtheet:
- Kvam, Kjersti:
Bedre kjent-boka (2021)
Oslo. Cappelen Damm.
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
