Propaganda: Mihin met saatama luottaat? (Elvedalkvensk)

Sanothaan ette tottuus oon ensimäinen uhri soassa. Kuka oikeasthaan puhhuu totta? Se joka hyökkää eli se joka puolustaa? Kaikissa soissa piethään propagandaa. Mitä se oikeastansa oon?

Accessibility icon Propaganda: Mihin met saatama luottaat? (Elvedalkvensk)

Soassa ensimäinen uhri oon tottuus

Sanothaan ette tottuus oon ensimäinen uhri soassa. Kuka oikeastansa puhhuu totta, ja kunka met saatama tietäät mikä oon totta? 

Kaikissa soissa piethään propagandaa. Mutta mitä propaganda oikeastansa oon?

En mann står med en ropert og leder en demonstrasjon.
En mann står med en ropert og leder en demonstrasjon.

Mitä propaganda oon?

Parallellisti fyysisen soan kans käyhään ushein propagandasottaa. Propagandassa tietosesti vaikutethaan ihmisten tuntheissiin ja ajatukshiin. Ushein piethään väkeviä kuvia ja retorisia puhheita. 

Propagandassa oon tyhä vähän dialogia lähättäjän ja vasthaanottajan välilä. Meininkinnä oon levittäät poliittisia tahi uskonollisia meininkiä, niin ette vasthaanottaja uskoo sanoman.

Mistä met löyämä progandaa?

Propagandaa levitethään TV:ssä,  radiossa, sosiaalisissa meedioissa, nettiaviisissa, plakaatissa, reklaamissa tahi filmissä.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En skygge av en person står bak et TV-apparat og holder fiktive seere fast med tråder.
En skygge av en person står bak et TV-apparat og holder fiktive seere fast med tråder.

Oonko propaganda tyhä negatiivista?

Nasistit käytethiin propagandaa ennen 2. mailmansottaa ja soan aikana ko het vaikutethiin tyskän asukkhaissiin ja muihin ihmishiin ette nasistitten meiningit olthiin net oikeat. Nasi-Tyskälä oli jopa oma propagandaministeri Joseph Goebbels. Hänen työnä oli esittäät Adolf Hilteriä täyelisenä johtajanna, eistäät nasismia ja nostattaat vihhaa juutalaisia kohthaan.

Ennen 2. mailmansottaa ei sanala «propaganda» ollu niin negatiivista kaikua. Nykysin usheimat assosieeraavat propagandan johonki negatiivisheen.

📷  Nasistitten propagandaministeri, Joseph Goebbels, pittää puhheen.

Destruktiivinen apuneuvo

Sana «propaganda» ei ittessänsä ole negatiivinen. Se meinaa «levitystä» tahi «levittämistä». Mutta ko se johtaa toelisuuen vääristämisheen, valheesseen ja pahhiimassa taphauksessa ihmiselämän menetykshiin, oon se sillon vaaralinen apuneuvo.

Positiivinen apuneuvo

Propagandaa saatethaan pittäät kans positiivisesti.

Monet artistit käyttävät musikkia ko het levittävät sanomaa siitä mikä heän mielestä oon tärkeää. Vuona 2021 järjestethiin suuren TV-konsertin «Hev stemmen». Siinä monet norjalaiset artistit puhuthiin rasismia vasthaan. Musikki saattaa sauttaat monia ihmisiä ja luua muutosta samfynnissä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Nazistenes propagandaminister, Joseph Goebbels, holder tale.
Nazistenes propagandaminister, Joseph Goebbels, holder tale.

Hkeemin «Ghettoparasitt»

Laulu «Ghettoparasitt» muistelee etukähteisistä luuloista joita monet kohtaavat joka päivä. Hkeem kirjotti tämän laulun ko hänelä oli frustrasuuni, ja hän toivoi ette met lopettaisima sen ette panema toisema karsinhoin etnisyyentähen.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Musikki saattaa muuttaat mailman
Ansikter laget av papir i ulike farger.
Ansikter laget av papir i ulike farger.

Kunka propagandaa piethään?

Propagandaa piethään ko haluthaan sauttaat maholisiman monet jonku sanoman kans. Vuona 2021 piti staatinministeri uuenvuuen puhheen NRK:ssa jossa hän vaikutti kanshaan niin ette het otettais vaksiinin. Tämän meininki oli jakkaat positiivista propagandaa. 

Het jokka vastustavat vaksiinia, saatethiin kokeat tämän negatiivisenna propagandana. Met jokka kuulima saarnan, hääyimä itte arvela kunka se vaikutti meihin

Erilaiset teknikit

Kunka ihmishiin vaikutethaan effektiivisellä tavala? Se oon useat eri teknikit kunka sauttaat sanoman kans. Tässä oon joitaki niistä:

  • Tämä oon jotaki jonka «kaikin tietävät»:
    Se oon vaaralinen käyttäät mobiilia ko ajjaa.
  • Nimittäät omia vastustajia esimerkiksi rasistiksi:
    Sie olet justhiinsa niin ko Hilter.
  • Asian yksipuolinen esittäminen:Met emmä tarvitte hukkia Norjassa.
  • Laittaat falskia uutisia – «Fake News»:
    Nettilaita näyttää ulos niin ko NRK, niin sillonhan se oon totta mitä sielä seisoo.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Portrett av Jonas Gahr Støre
Portrett av Jonas Gahr Støre

Vaikuttaat tuntheissiin

Eksemppeli 1

Propaganda freistaa vaikuttaat ushein meän tuntheissiin. Met annama luvan, ette semmoset ihmiset jokka tekevät muita naurunalasiksi, joila oon vihanpurkaukset tahi joila oon väkevät tuntheet, saavat vaikuttaat meihin. Ko Adolf Hilter piti puhheita, oli hän ushein vihassa, ja monet alethiin pölkäämhään eikä tohtinheet meinata muuta ko mitä hän sanoi.

📷 Adolf Hitler Weimarissa 1933.
Adolf Hitler i Weimar 1933.
Adolf Hitler i Weimar 1933.

Vaikuttaat tuntheissiin

Ko Gretha Thunberg streikkas miljöön puolesta vuona 2018, loi hän paljon engasementtia. Hän näytti voimakkhaasti tuntheita monissa hänen puhheissa. Monet innostuthiin hänen tavasta taistela luonon puolesta, mutta toisia se provoseeras. Seuraavalla laiala näet klipin puhheesta jonka hän piti YN:n kliimamöötissä New Yorkissa 23. septemperikuuta 2019.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Luottamus ja uskottavuus

Jos met luotama johonki, met uskoma sen mitä hän sannoo ja tekkee. Kenheen sie luotat? Usheimat Norjassa luottavat kuningas Haraldhiin. Ko hän sannoo jotaki jostaki, seisovat monet hänen sanoitten takana.

Monila oon kans luottamus NATO:n generaalisekretääri Jens Stoltenberghiin. Hän essiintyy asiallisesti, uskottavasti ja oon perustheelisesti valmistannu hänen puhheet.

Natos generalsekretær Jens Stoltenberg (2022).
Natos generalsekretær Jens Stoltenberg (2022).

Propagandan poliittisena apuneuvona

Soassa propagandaa käytethään ko vaikutethaan tukijhoin ja vastustajhiin. Siksi sanothaan ette tottuus oon soan ensimäinen uhri.

Se oon melkhein mahoton tietäät mikä oon totta soassa. Molemat osapuolet haluavat saaha oman sanoman framile. Meininkinnä saattaa olla se ette motiveerathaan taistelemhaan kovemin, tahi saahaan vastustajan kapituleeraamhaan, siis luovuttamhaan.

Eksempel 1

Seuraavanna päivänä Norjhaan hyökkäämisen jälkhiin vuona 1940, hengathiin tyskäläiset suuren bannerin Isotingan seinäle. Siinä seisoi Deutschland siegt an allen Fronten. «Tyskänmaa voittaa kaikila frontila.»

Banneri henkas sielä ison osan sota-aiasta. Het haluthiin vaikuttaat väkheen niin ette het uskottais ette Tyskä tulis voittamhaan soan. Se ei soan aikana näyttäny olevan totta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Stortinget i Oslo i 1940 med hakekorsflagg og stort banner med tysk tekst.
Stortinget i Oslo i 1940 med hakekorsflagg og stort banner med tysk tekst.
Eksempel 2

Ryssän ja Ukrainan soan aikana vuona 2022 levitethiin tätä falskia videota sosiaalisissa meedioissa. Het jokka tuntevat presidentin, näkevät ette naaman oon manipuleerattu ja kuulevat ette se ei ole presidentin ääni.

Lähättäjjää ei tunneta ja video luopi sekkaanusta väen joukossa Ukrainassa. Oonko tämä totta eli valetta? Oonko se osa ryssitten propagandaa?

Bombet skolebygning i Ukraina
Bombet skolebygning i Ukraina

Sensuuri

Soassa esivallat haluavat ushein kontrolleerata ja poistaat tietoa, jota het ei halua. Sillon se saattaa rajottaat vaphautta kirjottaat ja sanoat mitä itte haluaa. Esivallat saattavat päättäät mitä uutisia saapi levittäät aviisissa, TV:ssä ja radiossa. Tätä kuttuthaan pressisensuuriksi.

Ryssän ja Ukrainan välisessä soassa vuona 2022 saavat ryssäläiset meediat pittäät tyhä viralisia ryssäläisiä kaltioita ko het levittävät tietoa Ryssässä. Ryssän meediavahti sensureeraa kans kaiken tiion joka tullee ulkopuolelta maan sisäle. Mitä semmonen sensuuri tekkee tottuuelle?
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Ytringsfrihet – kan vi si hva vi vil?
Hånd med rød blyant bundet sammen med tau.
Hånd med rød blyant bundet sammen med tau.

Kaltiot:

  • Svendsen, Lars Fredrik Händler; Grue, Jan: retorikk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 21. mars 2022 fra https://snl.no/retorikk
  • Elden, John Christian; Mæhlum, Lars: sensur i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 21. mars 2022 fra https://snl.no/sensur

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Deutsches Bundesarchiv
    4. Getty Images / HkeemVEVO – YouTube
    5. NTB / Statsministerens kontor
    6. Deutsches Bundesarchiv
    7. European Parliament (CC BY 2.0) / Guardian News – YouTube
    8. NATO
    9. Stortingsarkivet
    10. Getty Images / The Telegraph – YouTube
    11. Getty Images
Close Icon

Loading...