Propaganda: Mihin met saatama luottaat? (Elvedalkvensk)

Sanothaan ette tottuus oon ensimäinen uhri soassa. Kuka oikeasthaan puhhuu totta? Se joka hyökkää eli se joka puolustaa? Kaikissa soissa piethään propagandaa. Mitä se oikeastansa oon?

Accessibility icon Propaganda: Mihin met saatama luottaat? (Elvedalkvensk)

Soassa ensimäinen uhri oon tottuus

Sanothaan ette tottuus oon ensimäinen uhri soassa. Kuka puhhuu totta, ja kuka freistaa puijata meitä? Soassa piethään propagandaa. Mutta mitä propaganda oon?

En mann står med en ropert og leder en demonstrasjon.
En mann står med en ropert og leder en demonstrasjon.

Mitä propaganda oon?

Propagandan avula freistathaan saaha meät uskomhaan ja meinaamhaan jotaki määrättyä asiaa. Propagandassa piethään ushein väkeviä kuvia ja tunnetrikkhaita puhheita. Meininkinnä oon levittäät esimerkiksi poliittisia tahi uskonollisia mielipitheitä. 

Mistä met löyämä progandaa?

Propagandaa levitethään TV:ssä, aviisissa, radiossa, sosiaalisissa meedioissa ja plakaatissa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En skygge av en person står bak et TV-apparat og holder fiktive seere fast med tråder.
En skygge av en person står bak et TV-apparat og holder fiktive seere fast med tråder.

Oonko propaganda tyhä negatiivista?

Nasistit käytethiin propagandaa ennen 2. mailmansottaa ja soan aikana. Het vaikutethiin tyskän kanshaan niin ette het uskottais Adolf Hitleriä. Hän meinas ette tyskäläiset olthiin paremat ihmiset ko muut ihmiset, ja halus ette het määräävät koko Euroopassa. Lisäksi hän halus hävittäät kaikki juutalaiset mailmassa. 

Nykysin usheimat assosieeraavat propagandan johonki negatiivisheen, justhiin nasismin tähen.

📷 Nasistitten propagandaministeri, Joseph Goebbels, pittää puhheen.

Destruktiivinen apuneuvo

Sana «propaganda» ei ittessänsä ole negatiivinen. Se meinaa «sanoman levittämistä». Mutta ko propagandaa piethään valheitten levittämisheen ja falskhiin uutishiin, oon se vaaralinen apuneuvo.

Positiivinen apuneuvo

Propagandaa saatethaan pittäät kans positiivisesti.

Monet artistit käyttävät musikkia ko het levittävät sanomaa siitä mikä heän mielestä oon tärkeää. Vuona 2021 järjestethiin TV-konsertin «Hev stemmen». Siinä monet norjalaiset artistit puhuthiin rasismia vasthaan. Musikki saattaa sauttaat monia ihmisiä ja luua muutosta samfynnissä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Nazistenes propagandaminister, Joseph Goebbels, holder tale.
Nazistenes propagandaminister, Joseph Goebbels, holder tale.

Hkeemin «Ghettoparasitt»

Laulu «Ghettoparasitt» muistelee etukähteisistä luuloista joita monet kohtaavat joka päivä. Hkeem toivoo ette met saattaisimma lopettaat rasismin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Musikki saattaa muuttaat mailman
Ansikter laget av papir i ulike farger.
Ansikter laget av papir i ulike farger.

Kunka propagandaa piethään?

Propagandaa piethään ko haluthaan sauttaat maholisiman monet. Vuona 2021 piti staatinministeri uuenvuuen puhheen jossa hän pyysi ihmisiä ottamhaan koronavaksiinin. Tämän meininki oli jakkaat tärkeää sanomaa kansale. 

Het jokka vastustavat vaksiinia, saatethiin kokeat tämän negatiivisenna propagandana. Met jokka kuulima saarnan, hääyimä itte arvela kunka se vaikutti meihin.

Erilaiset teknikit

Kunka ihmishiin vaikutethaan effektiivisiimin? Se oon useat eri teknikit kunka sauttaat sanoman kans. Tässä oon joitaki niistä:

  • Tämä oon jotaki jonka «kaikin tietävät»:
    Se oon vaaralinen käyttäät mobiilia ko ajjaa.
  • Käskeät omia vastustajia esimerkiksi rasistiksi:
    Sie olet justhiinsa niin ko Hilter.
  • Muistela tyhä yhen puolen asiasta:
    Met emmä tarvitte hukkia Norjassa.
  • Laittaat falskia uutisia – «Fake News»:
    Nettilaita näyttää ulos niin ko NRK, niin sillonhan se oon totta mitä sielä seisoo.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Portrett av Jonas Gahr Støre
Portrett av Jonas Gahr Støre

Vaikuttaat tuntheissiin

Eksemppeli 1

Propaganda vaikuttaa ushein meän tuntheissiin. Ihmiset jokka oon vihaset tahi joila oon väkevät tuntheet, vaikuttavat meihin. 

Ko Adolf Hilter piti puhheita, oli hän ushein vihassa. Sen tähen monet pöläthiin meinata jotaki muuta ko mitä hän sanoi.

📷 Adolf Hitler Weimarissa 1933
Adolf Hitler i Weimar 1933.
Adolf Hitler i Weimar 1933.

Vaikuttaat tuntheissiin

Eksemppeli 2

Gretha Thunberg streikkas miljöön puolesta vuona 2018. Hän näytti voimakkhaasti tuntheita monissa hänen puhheissa. Monet innostuthiin hänen taistelusta luonon puolesta, ja  toiset puolestansa tulthiin vihasiksi. Seuraavalla laiala näet klipin puhheesta jonka hän piti YN:n kliimamöötissä New Yorkissa 23. septemperikuuta 2019.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Luottamus ja uskottavuus

Jos met luotama johonki, met uskoma sen mitä hän sannoo ja tekkee. Kenheen sie luotat? Usheimat Norjassa luottavat kuningas Haraldhiin. 

Monila oon kans luottamus NATO:n generaalisekretääri Jens Stoltenberghiin. Monet luottavat siihen mitä nämät kaksi sanovat.

Natos generalsekretær Jens Stoltenberg (2022).
Natos generalsekretær Jens Stoltenberg (2022).

Propagandan poliittisena apuneuvona

Sanothaan, ette tottuus oon soan ensimäinen uhri. Tämä oon sen tähen ko soassa se oon melkhein mahoton tietäät kuka puhhuu totta.

Molemat osapuolet haluavat saaha oman sanoman framile. Meininkinnä saattaa olla se ette motiveerathaan taistelemhaan kovemin, tahi saahaan vastustajan luovuttamhaan.

Eksempel 1

Toisen mailmansoan aikana Norjassa hengas banneri Isotingan seinälä. Siinä seisoi Deutschland siegt an allen Fronten. «Tyskänmaa voittaa kaikila frontila.»

Ihmiset piethiin uskoat ette Tyskä tulis voittamhaan soan. Se ei soan aikana näyttäny olevan totta. Kuitenki banneri henkas sielä joukon kauvon

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Stortinget i Oslo i 1940 med hakekorsflagg og stort banner med tysk tekst.
Stortinget i Oslo i 1940 med hakekorsflagg og stort banner med tysk tekst.
Eksempel 2

Ryssän ja Ukrainan soan aikana levitethiin tätä falskia videota sosiaalisissa meedioissa.

Uutiskanaali muisteli ette tämä ei tullu presidentiltä, mutta tuntemattomalta lähättäjältä. Tämä loi sekkaanusta väen joukossa Ukrainassa. Oonko se totta eli valetta? Oonko se osa ryssitten propagandaa?

Bombet skolebygning i Ukraina
Bombet skolebygning i Ukraina

Sensuuri

Soassa se ei ole sikkari ette journalisti saattaa kirjottaat ja sanoat mitä itte haluaa. Esivallat saattavat päättäät mitä uutisia ihmiset saavat lukeat tahi kuula. Tätä kuttuthaan pressisensuuriksi.

Soassa Ryssän ja Ukrainan välilä sensureerathaan paljon informasuunia Ryssässä.

Esivallat ei halua ette ihmiset Ryssässä saavat uutisia soasta joistaki muista kaltioista ko mitä het itte oon päättänheet. Mitä sie luulet ette semmonen sensuuri tekkee tottuuelle?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Ytringsfrihet - kan vi si hva vi vil?
Hånd med rød blyant bundet sammen med tau.
Hånd med rød blyant bundet sammen med tau.

Kaltiot:

  • Svendsen, Lars Fredrik Händler; Grue, Jan: retorikk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 21. mars 2022 fra https://snl.no/retorikk
  • Elden, John Christian; Mæhlum, Lars: sensur i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 21. mars 2022 fra https://snl.no/sensur

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Deutsches Bundesarchiv
    4. Getty Images / HkeemVEVO – YouTube
    5. NTB / Statsministerens kontor
    6. Deutsches Bundesarchiv
    7. European Parliament (CC BY 2.0) / Guardian News – YouTube
    8. NATO
    9. Stortingsarkivet
    10. Getty Images / The Telegraph – YouTube
    11. Getty Images
Close Icon

Loading...