Rajusää

Rajusää oon sääfenomeeni joka oon tavalista säätä voimakkhaampi. Kuinka rajusää synttyy, ja oonko sillä yhtheys kliimamuutokshiin?

Accessibility icon Rajusää

Rajusää

Rajusää oon oikkeestansa sääfenomeeni joka oon pikkuisen erilainen ko tavalinen sää. Se saattaa olla äkiliset rajetiilit, vakavat tulvat ja vaaraliset kuuman sään paarot.

Usheimat tutkiijat meinaavat ette sää oon muuttunu voimakkhaaksi globaalin lämpenemisen tähđen. Ko temperatuuri maapallola noussee, oon tuhhoovan ja voimakkhaan sään uhka suurempi.

Lyn over byen St. George
Lyn over byen St. George

Rajusään eri tyypit

Pölytormit
Pölytormit essiinttyyvät kuivissa aloissa missä voimakas tuuli saattaa helposti nostaat irtomaata ja vieđä ittensä myötä muttaa, savvee ja pöllyy.

Kaikesta tästä tullee sitte suuri, tihhee pölypilvi. Huono näkkyyvyys tekkee biililä ajamisen mahđottomaksi. Pölytormit saattaavat kestäät vain muutaman minutin, mutta net saattaavat johtaat vakavhiin biilionnettomuukshiin.

Sandstorm
Sandstorm
Mettäpalot

Mettäpalot eli kulot syttyyvät helposti aloissa missä pitkäaikhainen kuivuus ja lämpö oon kuivanheet kasvit ja puut. Mettäpalot levviivät happelasti, erittäinki jos se tuulee paljon.

Skogbrann, Colorado
Skogbrann, Colorado
Äkkitulvat
Äkkitulvat synttyyvät silloin ko matalat maastot jäävät veđen alle happelasti. Tulvat saattaavat johtuut kovista satheista tahi lumen sullaamisesta.

Usheimat tulvat synttyyvät ko suuret sađetmäärät saavat veđen jovessa kulkumhaan. Net saattaavat kans synttyyt ko ullivesi tahi suuret paarot iskeevät maahan. Tulva saattaa vahingoittaat huonheita, pilata juomaveđen ja levittäät tauttii.

Oversvømmelse, Pacific Junction, Iowa
Oversvømmelse, Pacific Junction, Iowa

Rakheet

Rajet synttyy ukkospilvissä. Rakheen jyvät oon ushein hernheen kokoiset. Mutta net saattaavat olla yhtä isot niin ko golfpallot! Net saattaavat tuhota maanpruukkii, murskata klassii ja jopa vahingoittaat ihmissii.

Kuinka hirmurakheet haamustuuvat?

Näin synttyy valkkeenisku
Jos maan pinnala tullee hirmuisen kuumaa, noussee lämmeny ja kostee ilma ylös. Ko se tullee korkkeele, siitä tullee kylmempää. Ylhäälä korkkeela ilma kylmenee, ja kosteus muuttuu jääkrystalliiksi.

Jääkrystallit tippuuvat alaspäin läpi lämpimän ilman joka noussee ylöspäin. Silloin synttyy staattista elekrisiteettii. Tämä tarkoittaa ette elektriset laađingit siirttyyvät objektista toisheen.

Pilviin alapuolele haamustuu negatiivinen laađinki ja yläpuolele positiivinen laađinki. Samhaan aikhaan maassa oon positiivinen laađinki. Valkkee synttyy ko kaksi pilvee kohđattellee toinen toisen, ja jännitys negatiivisten ja positiivisten laađingiitten välilä kassuu niin suureksi ette niitten välile synttyy kipenheitä.

Se ei ole tyhä pilvet mikkä luovat valkkeita ja ukkosta. Valkkeita saattaa synttyyt hietatormiissa, tulivaaranpuhaluksissa ja mettäpaloissa.

Missä riski oon suuriin jouttuut valkkeeniskun kohtheeksi?

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Kuuman sään paarot

Kuuman sään paarot oon periuudit ko sää oon epätavalisen kuuma ja kostee. Tämä jatkuu ushein läpi yön ja vaikuttaa suurhiin alhoin.  Kuuman sään paarot johtuuvat korkkeesta ilmapainosta. Ko ilmapaino oon korkkee, ilma laskeuttuu atmosfäärin yläosista alaspäin ja ulos sivuile.

Ko ilma laskee, se puristuu yhtheen. Silloin temperatuuri noussee. Paino mikä työnttää ilman syrjhään, estää muunlaista säätä pääsemästä alale. Kuuman sään paarot saattaavat kestäät usheita päivii tahi jopa viikkoi.  Ko se oon harvoin pilvii taivhaala, niin ala saapi kans paljon auringonpaistetta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Global oppvarming konsept
Global oppvarming konsept

Kuivuus

Kuivuus johtuu siitä ette vesi jaukkuu enämen ko se sattaa vettä.

Maa kuivuu, pohjavesi sokkuu ja se ei sađa vettä. Kuivuus pillaa sađot maanpruukissa ja luopi vaikkeuksii ihmisille kukka oon siitä henkkaavaiset.

Ørken
Ørken

Kliima muuttuu

YK:n tutkimukset muisteleevat ette se oon joksiki sikkari ette kuumii päivii ja öitä oon enämen nyt ko vuona 1950. Samhaan aikhaan oon se tullu vähemän kylmii päivii ja öitä.

YK uskoo kans ette vuođen 1950 jälkhiin oon kuuman sään paarot, hirmusatheet ja tulvat ylheistynheet yli puolessa niistä aloista joissa met mittaama säätä.

Ette pystyy sanomhaan jotaki varmaa rajusäästä, häyttyy meilä olla hyvät mittausstasuunit. Monissa paikoissa niitä ei ole. Siksi met saatama sannoot jotaki  tyhä niistä paikoista mistä meilä oon tiettoo.

 

Ko rajusää iskee pienissä aloissa, se oon kans vaikkeeta hyöđyttäät tätä tiettoo laajemille aloile.
Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Ekstrem vær
Ekstrem vær

Kalttiit:

  • Ekstremvær (2015)
    Orage Forlag     AS
  • Vår fantastiske planet (2017)
    Orage Forlag AS

Kuva- og video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. iStock