Taivas täynä tähtii ja planeettiita
Oletko sie koskhaan kattonu öisele taivhaale ja hunteerannu kunka suuri mailmankaikkeus tođela oon? Teleskoopila sie saatat tarkastella kuuta ja planeettiita likemin, mutta mitä planeettiita ja tähtii sielä ylhäälä oon?
Big bang
Avaruus oon uskomattoman laaja. Kukhaan ei tieđä aivan sikkaristi kunka se oon syntyny.
Paljon tutkiijat meinaava ette avaruus ja meiđän aurinkosysteemi oon syntyny voimakkhaan räjättyksen jälkhiin. Tätä käskethään “Big Bangiksi”, ja se tapattui 14 miljarttii vuotta aikkaa. Aijan myöten pöly ja gassi oon karttunheet ja haamustanheet planeettiita ja tähtii.
Big bang
Maapallon synty
Alussa Maa oli kiiluuva kuula. Aijan myöten se muuttui kylmemäksi ja sen pinta koventui. Näin maapörä syntyi, ja vesihöyrystä synnythiin meret.
Tähđit ja planeeti
Avaruuđessa oon paljon tähtii, planeettiitta, kuita ja muita taivhaankappalheita.
Maa oon planeetti ja aurinko oon tähti. Maa kierttää aurinkkoo.
Aurinkosysteemi
Usheet planeetit kierttäävä meiđän aurinkkoo. Tätä met käskemä meiđän aurinkosysteemiksi.
Painovoima oon se mikä saapi planeetit kiertämhään aurinkkoo. Sama voima pittää meiđät maan pinnala niin ette met emmä lennä avaruutheen.
Painovoima oon näkymätön voima mikä pittää aurinkosysteemin kovossa.
1 / 3
Aurinkosysteemin planeetit
Maa oon yksi aurinkosysteemin kahđeksesta planeetista. Likempännä aurinkkoo oon kiviplaneetit Merkuri, Venus, Maa ja Mars.
Maata käskethään “siniseksi planeetiksi”. Se oon saanu tämän nimen sillä Maassa oon niin paljon mertä.
Marsii käskethään “punaiseksi planeetiksi”.
Marsin takana oon gassiplaneetit.
Net oon Jupiter, Saturn, Uranus ja Neptun. Gassiplaneetissa oon vain gassii ja sillä ei ole kova pinta.
Saturnin tunnethaan sen renkhaista mikkä oon sen ympärillä.
1 / 2
Solsystemet
Aurinko oon tähti
Aurinko oon tähti. Se sijaittee 150 miljuunan kilomeetterin päässä Maasta. Aurinko anttaa meile näkköö ja lämppöö ja varmistaa sen ette ette meilä oon virttaavaa vettä maapallola.
Maapallo pyörii ittensä ympäri ja siksi meilä oon yö ja päivä.
Maapallo oon vähäsen kallela ja se kierttää aurinkkoo pitkäläiselä baanala. Ko met olema likkiimpännä aurinko, meilä oon kesä, ja ko olema kauvempanna auringosta, meilä oon talvi.
Ekvaattori oon ko vyö maapallon keskipuolen ympärillä. Niilä kekkä assuuva sielä ethäisyys aurinkhoon oon suunile sama ympäri vuođen. Siksi sielä ei ole vuođenaikkoi samhaan laihiin ko Norjassa.
1 / 2
Kuu
Kuu oon iso kivikuula.
Se kierttää maapalloo.
Saattaa näyttää siltä ette kuu loistaa, mutta se oon aurinko mikä loistaa sen pinnalta.
Kunka paljon met näjemä kuusta oon kiini siitä mistä vinkkelistä aurinkonäkö kohđattellee pinnan. Tätä met käskemä kuun jaksoiksi.
Kuu oon se ainua paikka avaruuđessa, lukematta Maata, minne ihminen oon jättäny jalanjälkkii.
Minne sie luulet ette met jätämä jalanjälkkii seuraavaksi?
1 / 2
Lähteet:
- Grøn, Øyvind; Elgarøy, Øystein: big bang i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/big_bang
- Ringnes, Truls: Melkeveien i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/Melkeveien
- Ringnes, Truls; Hammerstrøm, Maria; Aksnes, Kaare: solsystemet i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/solsystemet
- Engvold, Oddbjørn: Sola i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/Sola
- Aksnes, Kaare; Hammerstrøm, Maria: Månen i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 16. februar 2022 fra https://snl.no/Månen
Kuva- ja video-oikeudet:
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
-
Getty images
