Eldorado
– kullasta tehty kaupunki?

Jos met halluuma oppiit Eldoradon histoorian, met häyđymä oppiit vähäisen Etelä-Amerikan histoorian ympäri. Tässä artikkelissa saama oppiit koloniseeringista, conquistadoriista ja järvestä joka oon täynä kulttaa: Laguna Guatavitasta.

Fantes det egentlig en by av gull langt inni Amazon-jungelen?
Fantes det egentlig en by av gull langt inni Amazon-jungelen?

Etelä-Amerikan koloniseerinki

1400- ja 1500-luvuila reisas ihmissii  Spaniasta ja Portugalista Etelä-Amerikkhaan. Het haluthiin löyttäät kulttaa ja aartheita joita het saatethiin anttaat omile kuninkhaile. Näitä ihmissii käskethiin conquistadoriiksi.

Koloniseerinki sai aikhaan sen ette met löysimä uussii reittii Euroopan ja Amerikan välilä – ja tavaroita jokka met saatoima frahđata näitten uussiin reittiin kautta. Met saatama kiittäät kolonoseerinkkii muun myötä siitä ette meilä oon puteettii Norjassa. Samala oli koloniseerinki kauhun kapitteli mailman histooriassa. Eurooppalaiset ei ottanheet huomihoon heitä kukka  jo entiseltä asuthiin maassa, ja tietämättä het tuothiin myötä tauttii joita vasthaan paikalisila ei ollu immuunisuojaa. Siksi monet kuolthiin sekä verishiin taisthoin ja sairhaukshiin.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Kristoffer Columbus ankommer Amerika i 1492.
Kristoffer Columbus ankommer Amerika i 1492.

Mikä conquistador oon?

Sana “conquistador” tullee latinin kielestä ja meinaa “valttaajaa”. Valttaaja oon semmoinen joka väkisin ottaa paikan tahi maan omhaan hallinthaan. Ko conquistadorit 1400- ja 1500-luvuila saavuthiin Etelä-Amerikkhaan, heitä ylistethiin niin ko het oltais sankarit. Tääpänä met kyllä pitäisimmä heitä rosvoina. Amerikassa asui näjet muita ihmissii jokka ei iloinheet kovin paljoo ko eurooppalaiset tulthiin ja viethiin heiltä maan ja alethiin päättämhään heiđän puolesta.

Yksi kaikkiin tunnetuimista conquistadoriista oon Kristoffer Columbus. Hän löysi Amerikan sattumalta vuona 1492.

Oikkeestansa Hän freistas löyttäät uuđen meritien Intihaan, mutta sen sijhaan hän tuli Amerikkhaan. Tämä oon itte assiissa syy siihen ette amerikkalaista alkupöräiskanssaa pitkhään käskethiin  “indiaaneriiksi”. Kolumbian oon nimitetty Kristoffer Columbuksen jälkhiin.

Usheet assiit peekkaavat siihen ette se itte assiissa oli viikinki Leiv Eiriksson joka löysi Amerikan ensimäisenä. Hän oli sielä liki 500 vuotta ennen Kristoffer Columbusta, nuoin vuona 1000. Valitettavasti hän ei ollu yhtä seppä dokumenteeraamhaan sitä ja muistelemhaan reisun ympäri, ja siksi Columbus oon saanu enniiten kunniaa ja ylistystä Amerikan löytämisestä.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Europeiske oppdagere har funnet Amerika.
Europeiske oppdagere har funnet Amerika.

Alkupöräiskansat

Alkupöräiskansa oon kansa joka asui alassa ennen ko alan koloniseerathiin tahi ennen ko siitä tuli maa.

Esimerkiksi saamelaiset oon Norjan alkupöräiskansa. Amerikassa oli erilaissii kanssoi jokka oli jajettu joukkhoin. Nelje tunnetuinta joukkoo oon muisca, aztek, inca ja maya. Pikkuisen tuntemattomampi kansa oli tairona-kansa. Het elethiin Kolumbiassa yli 12 000 vuotta ennen ko conquistadorit tulthiin!

Tairona-kansa laittoi vaikuttaaviita kultakorrui. Yksi conquistador näki kaikki nämät kaunhiit korut ja kaikenkullan. 

Tästä syntyi muistelus kultakaupungista ja myytti Eldoradosta.

Toinen kansanjoukko joka liittyy Eldoradon myytthiin oon muisca-kansa. Jokku sannoovat ette muisca-kansan päälikköö käskethiin Eldoradoksi, joka meinaa “kullattu mies”

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Päälikkö Eldorado?

Sanothaan ette muisca-kansan johtaajan, Zipan, riisuthiin ja voiđelthiin tihmeelä savela ja peitethiin kultatomula. Hän lähti Laguna Guatavita -järvele flootala jonka oli lastattu kullala. Zipa viskas kullan vetheen ja syöksyi sen pörhään. Vesi virutti saven ja kultatomun pois hänen kropista. Piian tämä oon syy siihen miksi Zipaa käskethiin Eldoradoksi tahi kullatuksi mieheksi?

Muisca-høvdingen Zipa full av gullstøv.
Muisca-høvdingen Zipa full av gullstøv.

Veđenalainen aaret

Monet oon kuulheet Laguna Guatavitan histooriasta ja aartheesta järven pohjassa. Ja monet haluthiin tämän suuren aartheen – miksi kullan annettais tyhä maata järven pohjassa ko sen saattais vieđä kothiin ja rikastuut? Oon olemassa paljon muisteluksii siitä kuinka löytämäreissaajat freistathiin varastaat aartheen.

Ensimäinen freistaus:
Vuona 1545 Làzaro Fonte ja Hernan Perez de Quesada pakoitethiin heiđän orjat tyhventämhään järven kantamalla vettä ämpärillä. Orjat työtelthiin kolme kuukautta ennen ko het häyđythiin heittäät hommasta. Veđenpinta oli silloin laskenu kolme meetterii. (Se oon paljon – huntteeraa vain kuinka monta liitterii ja ämpärillistä vettä se oon!) Fonte ja Perez de Quesada löyđethiin joitaki aartheita, muttei kovin monta.

Toinen freistaus:
Vuona 1580 Antonia de Sepúlveda freistas tyhventtäät järven pakoittamala hänen orjat kaivamhaan kanaalin niin ette vesi saattoi huilata ulos. Se onnistui paljon paremin ko ensimäinen freistaus. Veđenpinta laski 20 meetterii. (Se oon monta liitterii vettä, se!)

Seinät jokka olthiin rakenettu kanaalin ympäri ei valitettavasti kestänheet. Seinät romattethiin ja usheet orjat kuolthiin. Sanothiin ette Antonio de Sepúlveda sai myötä paljon aartheita.

Kolmas freistaus:
300 vuotta hiljemin, vuona 1911, tuli paikale brittiläinen laiva jota johti  englantilainen insenööri Hartley Knowles. Hän onnistui tyhventämhään järven kaivamalla siihen tunnelin vaaran kyljestä. Tätä työtä ei tehnheet orjat siksi ko orjuuđen kielethiin 1800-luvun lopussa. Piian paikaliset tahi fangit tehthiin työn? Vuona 1912 sanoi Knowles New York Times  -aviisissa ette hän oli löytäny aartheita joitten arvo oon 20 000 dollarii.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
En regnbue går over en liten innsjø i jungelen.
En regnbue går over en liten innsjø i jungelen.

Kuinka se loppui?

Ko Laguna Guatavita tyhventyi veđestä,  tapattui se mitä  pruukkaa tapattuut ko savi ei ennää ole märkä. Aurinko kuivatti maan, ja savi joka täkkäs loput aartheet meren pohjassa, kivettyi.

Kuka omistaa aartheen?

Kolumbian hallitus päätti vuona 1965 ette Laguna Guatavitan pittää suojela osana maan kulttuurihistoorialista kansalisperinttöö. Se meinaa ette kukhaan muu ei saa kaivaat tahi tuhota järvee tahi freistata löyttäät kulttaa. Kulta jääpi sinne missä se oon.

Missä aaret oon tääpänä?

Niin ko met olema lukenheet tässä artikkelissa, oon joitaki aartheista kaivettu ylös. Tääpänä saatat nähđä usheita Eldoradon aartheista Bogotán Kultamuseumissa. Näitten aartheitten joukossa oon muisca-floota. Se oon se floota mistä Zipa viskas kullan ko hänen oli peitetty savela ja kultatomula.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Muisca-flåte i gull – en av skattene etter El Dorado.
Muisca-flåte i gull – en av skattene etter El Dorado.

Kalttiit:

  • Restall, Matthew; Fernandez-Arnesto, Felipe:
    The Conquistadors: A Very Short Introduction (2011)
    Oxford University Press Inc

Kuvat ja videot:

    1. Midjourney (AI)
    2. Dióscoro Puebla
    3. Midjourney (AI)
    4. Midjourney (AI)
    5. Midjourney (AI)
    6. Midjourney (AI)
    7. young shanahan – Flickr