Vaphaus vai fankeus netissä?

Internetti oon kaikkialla, ja met piđämä sitä monta kerttaa päivässä. Met elämä arjessa jossa met saatama pittäät nettii ittesthäänselvyytennä. Mutta kuka omistaa internetin? Ja kuka omistaa kaiken informasuunin jonka sie jätät jälkheen ko käytät internettii?

Accessibility icon Vaphaus vai fankeus netissä?

Kuka omistaa internetin?

Internetti oon kaikkialla, ja met piđämä sitä monta kerttaa joka päivä. Met elämä arkkee jossa met piämä internettii ittesthäänselvyytennä. Met piđämä sitä ihan jokapäiväishiin assiissiin. Maksama nettipankossa, shoppailemma, striimaama, deittailemma tahi vain jajama sommii kissavideoita.

Mutta kuka internetin oikkeestansa omistaa? Ja kuka omistaa kaikki tieđot jokka sie jätät jälkheen ko sie piđät nettii?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Person som holder en katt som ser på mobiltelefon.
Person som holder en katt som ser på mobiltelefon.

Mitä www meinaa?

Monet yhđistäävät internetin sanaraithoon “World Wide Web” (www). Tämä oon se osa internettii joka anttaa meile pääsyn nettipaikkhoin. Siihen ette sie saatat yhđistäät daattamasiinin eri nettipaikkhoin, tarvittet oikkeet programit eli netinlukkiijat. Populäärit netinlukkiijat oon Chrome, Edge, Safari, Opera, Firefox ja Duck Duck go.

Person sitter foran datamaskin og peker på et svevende søkefelt.
Person sitter foran datamaskin og peker på et svevende søkefelt.

Kukhaan ei omista internettii!

Internetilä ei ole yhtä omistaajaa. Se oon usheet kommersiellit toimiijat jokka omistaavat eri ossii internetistä. Nämät oon muun myötä langattomat verkot sinun kotona ja isot daattasentterit täynä serverii jokka laakraavat meiđän tieđot.

Idealistiset organisasuunit

Jos sie aijot luođa tahi löyttäät nettisivun, sie tarvittet uniikin domeeninimen. Tämmöisessä domeeninimessä oon pitkä lukuraito jota käskethään IP-adressiksi. Nettisivvuin löytämisen oon tehty helpomaksi ja siksi met saatama kirjoitaat tyhä domeeninimen. Esimerkiksi www.skolerom.no. Eri idealistiset organisasuunit organiseeraavat tämän internetissä.

Ko kukhaan ei omista internettii, saattaa silloin kuka tahansa kehittäät internetpalvellui. Net saattaavat olla online-pellii, nettipaikkoi tahi äppii. Kaikila viiđelä isola selskaapilla Googlela (Alphabet), Facebookila (Meta), Amazonilla, Applela ja Microsoftila oon nettipalvelut yrityksen peruskivenä.

Internetti hallittee suurta ossaa samfynnistä. Se oon vaikkee kuvitella miltä mailma näyttäis jos internetti yhtäkkii hävviis.

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
Hender holder en globus sammen.
Hender holder en globus sammen.

Kuka omistaa sinun internetissä?

Oletko sie pitäny Facebookii, Googlee, Instragramii, TikTokii tahi muita palvellui jokka oon ilman maksotta internetissä? Jos olet, niin sie olet kans suostunu siihen ette niitten palveluitten omistaajat saavat rekistreerata tiettoi sinusta.

Katt trykket på en mobiltelefon som ligger på gulvet.
Katt trykket på en mobiltelefon som ligger på gulvet.

Google

Google oon internetissä se hakemamutuuri jota käytethään eniten. Joka sekunti Googlessa tehđhään yli 100 000 hakkuu! Tiettoin määrä oon valttaava! Ko met hajema Googlesta jotaki, met jätämä sinne tietokapseliita eli “cookies”. Google pittää niitä ko se jäljittää meiđän aktiviteettii ja laakraa tiettoo sen ympäri missä met olema, minkälaisila nettisaitiila met käymä, kuinka kauvoin met olema sielä ja mitä met klikkaama.

Tätä tiettoo piđethään niin ette markkinoinin saatethaan suunata suorhaan sinule. Reklaamit oon issoin tienastin lähđet internetpalveluile joita met piđämä ilman maksotta . Vuona 2020 palvelut saathiin 147 miljarttii dollarii suunatuista reklaamiista.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Person som sitter ved en datamaskin med et svevende flyskjema foran seg.
Person som sitter ved en datamaskin med et svevende flyskjema foran seg.

Meta

(varhemin Facebook)

Se ei maksa mithään ko sie piđät Facebookii, Instagramii, WhatsAppii ja usheita muita Metan palveluista. Sie maksat kuitenki jotaki: maksona oon sinun tieđot. Tieđot ijästä, ammatista, ökonomiasta, intressiistä ja aijanpiđosta piđethään siihen ette anonsit suunathaan suorhaan sinule.

Se löyttyy kans esimerkkii siitä ette näitä tiettoi oon pietty muihin laihiin. Vuona 2018 paljastui ette firma nimeltä “Cambridge Analytica” oli pitäny tiettoi sosiaalisista meedioista ko het haluthiin vaikuttaat USA:ssa äänestääjhiin ennen vaalii vuona 2016.

Facebookii oon kans kritiseerattu siitä kuinka niitten algoritmit auttaavat levittämhään vihhaa ja ekstreemiitä attityydiitä. Rohingya-minoriteetin kansanmurhan jälkhiin Myanmarissa, väkivallan uhrit viethiin Facebookin oikkeutheen. Tavustanna oli se ette selskaappi ei ollu tehny nokko sen etheen ette poistethaan kehoituksii käyttäät väkivalttaa Rohingya-kanssaa vasthaan.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Gullmynter med gravert tommel opp i facebook-stil
Gullmynter med gravert tommel opp i facebook-stil

Kapinat, taistelut ja sosiaaliset meediat

Nykyjään internetistä ja sosiaalisista meedioista oon tullu asheet sođissa ja kapinoissa. Facebookhiin, X:hään (Twitterhiin) ja Instagramhiin postathaan videoita ihmisistä jokka amppuuvat toinen toista. Sotilhaat, kapinoittiijat ja politikkerit kommuniseeraavat keskenänsä kans mellinkipalveluissa niin ko Telegramissa ja WhatsAppissa.

Opprørspolitimann foran en gruppe opprørere.
Opprørspolitimann foran en gruppe opprørere.

Arabialainen kevät

Januaarikuussa vuona 2011 syntyi suurii kapinoita esivalttoi vasthaan usheissa maissa Keski-Iđässä ja Pohjais-Aafrikassa. Ylheisnimitys protestiile oli “Arabialainen kevät”. Kapinoitten aikana piđethiin sosiaalissii meedioita ko levitethiin tiettoo joka kehoitti muitaki osalistumhaan. Näin muu mailma saattoi seurata kapinoittiijoitten vaatimuksii.

Tämä sai esivallat sulkemhaan vissit nettipaikat. Net haluthiin kontrollin siitä minkälaisheen tiethoon kansalaisila oli pääsy. Se oon kans olemassa raporttiita siitä ette bloggerit ja nettiaktivistit aresteerathiin.

📷  Aktivistit rakenethiin väliaikhaissii meediasentteriitä joissa kovothiin demonstrantiitten kuvvii ja videoita. Niistä net saatethiinlastata internetthiin. Tämän kuvan oon otettu tämmöisessä leirissä.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Personer som protesterer omringet av opprørspoliti i Egypt
Personer som protesterer omringet av opprørspoliti i Egypt

Sensureerattu internetti

Internetti saattaa tarjota pääsyn valttaavan suurhiin määrhiin tiettoo. Joittenki maitten esivallat halluuvat suuren osan tästä pois kansalaisten saatavilta. Esivallat saattaavat blokkeerata nettipaikat ja äpit, ja näin net sensureeraavat sitä mihin kansalaisila oon pääsy.

📷 Reportterit ilman rajjoi oon rakentannu ison biblioteekin Minecraft-pelile. Biblioteekki tarjoo pääsyn sensureeratthuun sisälthöön eri puolilta mailmaa. Se oon vaphaasti saatavilla kaikile jokka halluuvat tiettoo. Pellii saatethaan pelata usheimissa maissa. Luje lissää nettisaitila  uncensoredlibrary.com.
Oversiktsbilde av det usensorerte biblioteket i Minecraft

Kiinan palomuuri

Kiina oon yksi niistä maista josssa internettii kontrolleerathaan kaikkiin ankariimin. 1990-luvun lopussa esivallat kehitethiin daattasysteemin nimeltä “Kultainen kilpi”. Kiinassa sitä käskethään kans “Kiinan palomuuriksi”. Tarkoitus oon harjoittaat sensuurii internetissä ja vahtiit kansalaisten välistä daattatrafikkii.

Tämä tarkoittaa ette se oon suuri riski sille ette esivallat vahtiivat sinnuu. Jos sie tehet jotaki jonka hallitus määrittellee laittomaksi, sie saatat jouttuut fankilhaan.

Seuraavaksi saat esimerkkii assiista jokka Kiinan hallitus oon sensureeranu.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av den kinesiske mur
Illustrasjon av den kinesiske mur

Ole Brumm

Ole Brummin oon poistettu kiinalaisesta internetistä. Joku hoksas “meemin” joka vertas presidentti Xi Jinpingii Ole Brummhiin.

Hiljemin verttauksesta oon tullu Kiinan kommunistista parttiita ja sen johtaajaa vastustaava symbooli.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Collage av Xi Jinping og Ole Brumm
Collage av Xi Jinping og Ole Brumm

Covid 19-pandemia

Kiinassa oon paljon rajoituksii sille minkälaista tiettoo pandemiasta oon saatavilla.

Kinesere står med masker i kø for å handle
Kinesere står med masker i kø for å handle

Tianamen Squaren protestit

4. juunikuuta vuona 1989 oli suurii demonstrasuuniita “Taivhaalisen rauhan aukkiila” Kiinassa. Tuhanet ihmiset vastustethiin esivalttoi. Vastaukseksi militääri surmas ja vahingoitti tuhanssii.

Som svar ble tusenvis drept og skadet av militæret.

Jos sie hajet tätä tapattummaa internetistä, sie saat täysin erilaista tiettoo Kiinassa ko muuvala mailmassa.

📷 “Tank man”, Jeff Widenerin ottama kuva. Miksi luulet ette kuvasta oon tullu mailmankuulu?
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Tank man - Mann står alene foran fire militærtanks.
Tank man - Mann står alene foran fire militærtanks.

Valvonta suuressa mittapuussa

Kiina valvoo sekä internettii ette kansalaissii. Muun myötä kasvointunnistuksesta oon tullu erittäin effektiivinen välinet Kiinassa. Sitä piđethään “public shaminghiin”, eli julkisheen häpäisemisheen. Uhrii nöyryytethään julkisesti jos hän oon tehny jotaki laitonta ja esivalttoin mielestä “sivistymätöntä”. Tämmöissii kuvvii saatethaan laittaat plakaatthiin tahi aviishiin.

📷  Lyhtytolppa joka oon valvontakamppheitten peitossa.
Lyktestolpe på Tiananmen full av overvåkningsutstyr
Lyktestolpe på Tiananmen full av overvåkningsutstyr

Eđistys ja rajoitukset

Internetti oon saanu aikhaan hirmuiset eđistysaskelheet, jos ajattelemma produktiviteettii ja kommunikasuunii. Met näjemä kuitenki ette sitä saatethaan kans pittäät väärin tahi ihmisten rajoittamisheen. Ko vain harvat päättävät mikä informasuuni saapi olla ihmisten saataville, saapi tämä saapi aikhaan hirmuisen epätasapainoiset valtasuhtheet. Sanothaan ette tieto oon valttaa. Missä määrässä luulet ette internetti oon myötä päättämässä kuinka met näjemä mailman?

Kalttiit:

  • Øverby, Harald; Dvergsdal, Henrik: internett i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 23. juni 2022 fra https://snl.no/internett

 

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Kuvat ja videot:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Ramy Raoof
    10. Unsencored library
    11. Michel Temer / ​​JD Hancock – YouTube
    12. Joshua Fernandez (Unsplash)
    13. NTB Scanpix / Jeff Widener
    14. Ed Johnson
    15. Getty Images