Nähtävästä ihmheeksi |
| Nämät seittemen ihmettä olthiin fantastiset rakenukset mikkä osoitethiin mitä ihminen saattoi sauttaat 2000 vuotta aikkaa. Tätä periuudii käskethään antiikin aijaksi. Mahtaavat patthaat, fantastinen temppeli ja valttaava pyramiidi kuuluthiin melkheinpä fantasihaan.
Antiikin histoorikkerit olthiin pääassiissa reissaavii kreikkalaissii. Het kuvvailthiin ittensä kirjoissa mitä fantastissiimppiita nähtäviitä joita het olthiin saanheet kokkeet Egyptissä, Persiassa ja Babylonissa.
Histoorikkerit kuljethiin pääassiilisesti aloissa jokka oon Välimeren ympärillä, mikä taasen selittää sen miksi kaikki seittemen ihmettä löyttyy sieltä. |
| Kreikkalaiset tehthiin opaskirjoi missä oli reisutipsii kaunhiimista paikoista ja nähtävistä. Kirjat oli meinattu niile jokka haluthiin kokkeet mailmaa. |
Vaikka kaikki ihmheet, paitti yksi, oon nyt hävinheet, oon nämät kirjat antanheet meile histoorialisen ymmäryksen joka herättää fantasian, inspireeraa arkeoloogiita ja motiveeraa aaretjääkäriitä.
Rakenuksiita käskethiin nimelä «theamata» mikä meinaa «häyttyy nähđä». Net olthiin siis antiikin nähtävyyđet. Nimi theamata eđistyi pikku hiljaa hienomaksi nimeksi thaumata, mikä meinaa ihmettä.
1 / 3
Usheita listoi |
Se lista missä oon nämät seittemen ihmettä ja minkä met tunnema tääpänä, oon pantu kokhoon erilaisista listoista. Sidonin Antipatros ja Bysantsin Philo oon kirjoittanheet tunnetuimat listat.
Statue av Herodot
Miksi seittemen? |
| Antiikin aikana oli paljon rakenuksii ja patthaita mikkä oltais ainsainheet ihmheen statuksen, mutta niitä oon kuitenki tyhä seittemen.
Kreikkalaiset valithiin tämän luvun siksi ko het uskothiin ette numerolla oli hengelinen merkitys ja ette se tarkoitti täyđelisyyttä.
|
Piian se oli siksi ko het tieđethiin viiđestä planeetista, ja yhđessä auringon ja kuun kans oli liikkuuviita taivhaankappalheita seittemen …
Gamle egyptere som bygger en pyramide
1. Gizan suuret pyramiidit |
| Vaikka muut kuusi ihmettä oon vuosisattoin aikana kađonheet, seissoovat Gizan suuret pyramiidit vielä ylppeinä Pohjais-Egyptissä.
Egyptiläiset pystötethiin pyramiidit nuoin vuona 2500 e.Kr., ja niistä suuriin, Kheopspyramiidi, oon faarao Khufun hauta.
|
55 000 kvadraattimeetterin suurukainen Kheopspyramiidin sokkeli oon levvee ja vakainen, ja se oon varmistannu sen ette tämä vanhiin ihmet oon kans se ainua mikä oon jäljelä.
Mailman korkkein |
| Kheopspyramiidi oli 146,5 meetterii korkkee, ja se oli mailman korkkein rakenus kiini siihen saakka ko Lincolnin katedraalin Englanissa rakenethiin 1300-luvula.
|
Vuossiin varrela oon ulomaisin kalkkikiven kerta hieraintunnu pois, ja sen korkkeuđesta oon häviny melkhein kahđeksen meetterii. Siitä huolimatta oon pyramiidi yhä yksi mailman erikoissiimista nähtävyyksistä.
Kattanto egyptiläisheen samfynnhiin |
| Sen ympäri keskustelhaan vieläki ette kuinka pyramiidit rakenethiin, ja kuinka egyptiläiset 4500 vuotta aikkaa justeerathiin omat rakenukset kompassisuunthiin.
|
Pyramiidiila oon omat mysteerit, mutta net oon kans antanheet nykyaijan turistiile, arkeoloogiile ja histoorikkariile uniikin kattanon siitä, millaista elämä oli vanhaassa egyptiläisessä samfynnissa.
1 / 3
Pyramide fra Giza
2. Halikarnassosin mausoleumi |
| Persialainen satarppi (guvernööri) Mausolos rakensi mahtaavan uuđen pääkaupungin ittelensä ja omale vaimole Artemisialle Halikarnassoshiin. Se oon Turkin vestarannikolla.
Hän ei säästely misthään ja täytti kaupungin kaunhiila marmoripatthaila ja temppeliilä.
Hän halus nauttiit samasta luksuksesta ittensä kuoleman jälkhiin vuona 353 e.Kr., ja siksi hän rakensi majesteettisen hauđan ittelensä. Tämän monumentaalisen rakenuksen oli tehty valkkeesta marmorista ja sen rakenethiin harjule mistä oli näkymä pääkaupunkhiin. |
41 meetterii
| Kreikkalaiset arkkitektit Pytheos ja Satyros tägnäthiin mausoleumin. Rakenuksessa oli kolme tassaa, ja siinä oli arkkitektoorista stiilii Lyykiasta, Kreikasta ja Egyptistä.
Alin tasa oli nuoin 20 meetterii korkkee. Se haamusti trappusokkelin joka vei toisele tasale.Tätä ympäröitti 36 tolppaa.
Katto oli pyramiidin mallinen, ja sen huipula oli skulptuuri mikä kuvas vaunuu ja neljee hevoista. Mausoleumin korkkeus oli nuoin 41 meetterii.
|
Nelje Kreikan tunnetuimista taitheiliijoista teki muita skulptuuriita ja friissii hauđan ympärille. Heistä jokhainen koristeli yhđen sivun.
Ellää yhä |
| Hauta oon saattanu tuhhouttuut maanjäristyksessä keskiaijala, mutta osa siitä oon kuiten vielä tääpänäki olemassa.
Mausolosin lopulinen lepopaikka oli niin hieno ette siitä syntyi sana «mausoleumi», mikä meinaa monumentaalista hautakivvee. |
1 / 3
Mausoleum, Halicarnassus
3. Zevsin pattas Olympiassa |
| Olympia oli pyhä paikka antiikin Kreikassa. Sielä piđethiin ensimäiset olympialaiset leikit. Olympiasta löyttyy kans yksi seittemestä ihmheestä. |
Zevsii, jumaliitten jumalaa, kunnioitethiin valttaavalla patthaala. Skulptööri Phidias pystötti ittensä mestaritevoksen Zevsin temppelhiin mikä oon Olympiassa, Kreikassa, nuoin vuona 435 e.Kr.
Puusta rakenettu |
| Zevs istui kommeesti seetripuusta tehđylä troonala jonka oli koristeltu kullala, eebenpuula, elefantinluula ja jalokivilä.
Ukkosenjumala piteli pattasta Nikestä, voitonjumalattaresta, sen ojenetussa oikkeessa käđessä. Vasemassa käđessä sillä oli septeri jonka päässä oli kokko.
Zevsinki oli koristeltu kullala ja eebenluula mikä tarkoitti ette temppelin papit piđethiin öljytä pattasta tasavälin ko het suojelthiin sitä.
|
Pattas oli melkhein 12 meetterii korkkee. Se oli niin iso ette se juuri ja juuri mahtui. Tästä mainithaan: «Jos Zevs nousis ylös seisomhaan, hän repis temppelin katon irti.»
Paloi kokonhansa
800 vuođen aijan ihmiset reisathiin Olympihaan kattomhaan pattasta. Se pärjäs jopa roomalaisen keisarin Caligulan hulluuđesta. Hän halus siirttäät patthaan Roomhaan ja vaihettaat sen pään toisheen päähän joka muistutti hänen ommaa päätä.
Lopulta pattas tuhhoutui. Se tapattui piian silloin ko temppeli tuhhoutui vuona 426 j.Kr., tahi sitte se paloi tuhaksi sen jälkhiin ko sen siirethiin Konstantinopelhiin. |
1 / 3
Illustrasjon av Zeus
4. Babylonian henkkaavat tarhaat |
| Usheissa antiikin tekstiissä, sekä kreikkalaisissa ja roomalaisissa, oon olemassa detaljeerattui kuvvauksii mailman seittemestä ihmheestä, mutta ei yksikhään niistä ole yhtä mystinen ko Babylonian henkkaavat tarhaat.
|
Kaikki muistelukset tarhaitten ympäri oon kuitenki muisteltu toisen käđen kautta, eikä lopulissii tođistuksii niitten olemassaolosta ole löytyny. Jos net olthiin tođeliset, osoitethiin net insinööritaitheen taittaavuutta mikä oli paljon ommaa aikkaa eđelä. Se olis ollu aikamoinen saavutus pittäät tarhaan rehevännä ja vihrisennä siinä auttiimaassa jota tääpänä kuttuma Irakiksi.
Lohtu vaimole
|
Yksi teoria oon se ette babylonialainen kuningas Nebukadnesar II pykkäs henkkaavat tarhaat nuoin vuona 600 e.Kr. Hän teki niin ko hän halus lohđuttaat ommaa vaimoo joka kaipas kothiin rehevhään kotimaahan (tääpälisheen Iranhiin). Tarhaat oon saattanheet olla nousseeva sarja kattotarhaita, ja jokku terrassiista oon saattanheet olla peräti 23 meetterin korkukaiset. Tämä sai sen näyttämhään kukkiin, kasviin ja yrttiin vaaralta mikä kasus Babylonin syđämestä.
1 / 2
Babylons hengende hager
Avanseerattu kastelu |
| Tätä eksoottista vegetasuunii oon häytyny kastela monimukkaisella pumppu- ja kanaalisysteemillä mikä toi vettä jovesta Eufrat.
Sanothaan ette tarhaita kastelthiin Arkimedesin skruuvin varhaisella versuunilla missä vettä johđethiin vesiletningiitten kautta. |
Alternatiivinen sijainti |
| Se oon hiljattain väitetty ette henkkaavat tarhaat olthiin olemassa, mutta ei vain Babyloniassa.
Oxfordin Universiteetin tohtori Stephanie Dalley väittää ette tarhaat ja kastelusysteemi oli Assyrian kuninkhaan Sankeribsin teko. |
Tarhaat oli hänen omassa palassissa Nivivessä, joka oon Tigris-joven varrela 480 kilomeetterii Babyloniasta pohjaisheen.
1 / 2
Vann transportør fra 1800-tallet
5. Alexandrian fyyrytorni
Se oli vaikkee navigeerata venheelä Alexandrian haminhaan ko meri oli matala ja se oli paljon karrii. Se piti hoksata ratkaisun kukkiivalle keskiaikaiselle haminalle Egyptin rannikolla. Ratkaisu oli rakenttaat fyyrytornin Farosin saarele, joka oli aivan haminan ulkopuolela.
Näkkyy 49 kilomeetterin päästä |
| Kreikkalainen arkkitekti Sostratos Knidosista sai tämän työtehtävän, ja se meni yli kymmenen vuotta saađa työn valmhiiksi. Fyyrytorni oli arvaten melkhein 140 meetterii korkkee, elikkä se oli toiseksi korkkein rakenus minkä ihminen oli pykäny siihen aikhaan. Gizan suuri pyramiidi oli kaikkiin korkkein.
Tornin pohja oli kvadraattinen, sen keskiosa kahđeksenkanttinen ja sen huippu oli pyöree. Spiraaliramppi yhđisti tämän kaiken, ja sen kautta pääsi huipule sytyttämhään liekin. Arvatenki sen näki 49 kilomeetterin päästä. |
Tämän fyyrytornin haamustus oon ollu pohjapiirustus kaikile fyyrytorniile mikkä oon rakenettu hiljemin.
Maanjäristys |
| Fyyrytorni joutui maanjäristyksen uhriksi, niin ko usheet muutki seittemestä ihmheestä,. Se selvis usheista suurista täristyksistä, muttei ilman vakaviita vammoitta, ja siksi sen jätethiin kylmile. Rauniot romattuthiin lopulisesti 1400-luvula. |
Tämä ei kuiten ollu viiminen näkö fyyrytornista. Franskalaiset arkeoloogit löyđethiin massiivissii kivvii merestä Farosin ympäriltä vuona 1994. Het meinathiin ette kivet olthiin entisaijan rakenuksen ossii. Vuona 2015 egyptiläiset esivallat ilmoitethiin ette het halluuvat uuđestirakenttaat fyyrytornin.
1 / 3
6. Artemisin temppeli Efesosissa
Nuoin vuona 140 e.Kr. kreikkalainen poeetti Sidonin Antipatros kirjoitti runon missä hän kuvvailee Artemisin temppelii kaikkiin mahtaaviimaksi näistä seittemestä ihmheestä.
Hän oli ilmeisesti nähny kaikki seittemen ja meinas ette jumalatar Artemisin temppeli vei loiston niiltä kaikilta.
Usheita versuuniita |
| Temppeli tuhhoutui ja rakenethiin uuđesti monta kerttaa. Temppeli tuhhoutui ensin tulvassa 600-luvula e.Kr., sitte tuhopolttaaja Herostratos sytytti sen tulheen. Hän halus tulla kuuluksi hinnala millä hyvänsä. Sen jälkhiin tuhothiin öystägermaaniset gootterit temppelin ryöväysreisula kolmanella vuosisađala e.Kr. Se tuhhoutui lopulisesti vuona 401 j.Kr. |
Nykyjään temppelistä ei ole paljon jäljelä. Vain yksi pilaari oon vielä pystössä, mutta se löyttyy fragmenttiita mitä sie saatat nähđä British Museumissa, Londonissa.
Kaunista |
| Se temppelin versuuni mitä Antipatros kuvvaili niin innostaavasti oli luultavasti kaikista versuuniista mahtaaviin. |
Marmoritemppeli oli silloin 110 x 55 meetterin suuri, nuoin jalkapallobaanan suurukainen. Koko sen pitkän sivun oli koristeltu veistetyilä kuvila, patthaila ja 127 pilaariila. Sisälä oli pyyđön ja neittyyđen jumalattaren Artemisin pattas. Tämä veti paljon palveliijoita Efesoshiin uhraamhaan jumalattaren jalkkoin juurheen.
1 / 3
Tempel i Ephesus, Turkey, 1933-1934.
7. Rhodosin kolossi |
Rhodosin kolossi oon pattas auringon jumala Heliosile. Sen pystötethiin nuoin vuona 282 e.Kr. Tämän ihmheen rakenethiin viimisennä, mutta se oliyksi ensimäisistä jonka tuhothiin. Se oli pystössä alle 60 vuođen aijan. Kuitenki se sai ihmheen statuksen.
Voiton pattasLindosin skulptööriltä Kharesilta meni 12 vuotta pystöttäät tämän mahtaavan patthaan. Patthaan pystötethiin militäärisen voiton kunniaksi vuođen miehityksen jälkhiin. |
Legendan jälkhiin Rhodosin väki myi kamppheet mikkä viholinen oli jättäny jälkheen niin ette het saatethiin auttaat maksamhaan kolossin. Het sulatethiin jätetyt asheet pronsi- ja rautarakenuksii varten ja piđethiin miehitystornii tällinkinnä.
32 meetteriiHeliosin kolossista oli näkymä haminan yli, se oli nuoin 32 meetterii korkkee ja mahđolisesti se piti käđessä lyhtyy tahi keihästä. |
Joittenki kuvvausten jälkhiin se seisoi jalat haaralans haminan sishääntulon yläpuolela niin ette laivat saatethiin seilata sen jalkkoin välistä, mutta tämä ei ollu mahđolista senaikhaisilla valamateknikiillä. Joka taphauksessa kolossi ei ollu nokko luja ette se olis kestäny maantäristyksen vuona 226 e.Kr. ja pattas hajos kappalheiksi maahan.
Myyty roskametallinnaMaantäristyksen jälkhiin makas gigantti palasinna maassa ja jäi makkaamhaan sinne yli 800 vuođeksi. Siitä huolimatta se kaatunu kemppi veti yhä puolele kummastelleeviita kävviijöitä. |
Sanothaan ette tyhä harvat ihmiset pystyhiin ottamhaan ittensä käsivarret patthaan peukalon ympärille ja ette jokhainen sormi oli isompi ko usheimat tavaliset patthaat. Lopulta viholisjoukot myythiin kolossin roskametallinna 600-luvula. Ko palaiset frahtathiin pois, hommhaan tarvithiin 900 kameeliita.
1 / 4
Illustrasjon av Kolossen på Rhodos
Ihmheet mikkä saatat nähđä tääpänä |
| Sitä löyttyy joukon paljon vanhoita insenööritaitheen mestarivärkkii jokka seissoovat yhä vieläki, mutta net ei kuulu alkupöräisten seittemen ihmheen joukkhoon. Piian sie olet ollu lykylinen ja nähny joitaki niistä? |
Cristo Redentor
30 meetterin korkukaisen Kristus-patthaan oon pystötetty täyđelisheen paikkhaan mistä saapi näkymän Brasiilin Rio de Janeiron yli.
| Kiinan muuri
Vuosisattoin aijan rakenethiin nuoin 8850 kilomeetterin pitukaista puolustuslinjaa pitämhään Kiinaa suojassa viholisten hyökkäyksiltä.
|
| Machu Picchu
Korkkeela Perun vaaroissa oon Inka-kansan kaupungin rauniot jokka löyđethiin vasta vuona 1911.
|
| Colosseum
Rooman valttaavassa staadionissa saatethiin kymmenettuhannet roomalaiset kattoot gladiaatoriitten tappellui. |
| Petra
Tämä kaunis antiikin kaupunki oon alhaala laksossa Jordanissa ja sen oon hakattu sisäle vaaran punaishiin kiviseinhiin.
|
| Chichen Itza
Maya-kansan kaupunkkii Mexicossa hallittee 30 meetterin korkukainen trappupyramiidi El Castillo.
|
| Taj Mahal
Fantastinen arkitektuuri ja taiđet tekkeevät tämän mausoleumin yhđeksi mailman kaunhiimista rakenuksista. |
| Eiffelin torni
Tämä pariisilainen maamerkki vettää miljuunii kävviijöitä joka vuosi, ja paljot heistä käveleevät tornin 1710 porrasaskeletta huipule asti.
|
| Sagrada Familia
Tätä katedraalii ei ole rakenettu vieläkhään valmhiiksi, mutta Antoni Gaudin goottinen mestarinteko oon yksi mailman uniikiimiista katedraaliista.
|
| Hagia Sofia
Tämän Istanbulin katedraalin rakenethiin 500-luvula, ja se oon se tärkkein rakenus bysantilaiselta aikakauđelta. |
1 / 4
Den kinesiske mur
Kalttiit:
- Historiens største mysterier (2017)
Orage Forlag AS
Bilde- og videorettigheter:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Alamy
-
Ukjent
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
