Energian monet muodot
Kun puhutaan energiasta, ajatellaan usein lähinnä sähkövirtaa, mutta energiaa voi esiintyä monissa eri muodoissa. Mitkä energialähteet voivat vaikuttaa suotuisasti ilmastoon?

Energian monet muodot
Energia ei synny tyhjästä eikä katoa tyhjyyteen, mutta se voi muuttaa muotoaan.
Juostessa syntyvä energia on liike-energiaa eli kineettistä energiaa. Ruoasta saatavaa energiaa kutsutaan kemialliseksi energiaksi. Kuvittele, että ensin syöt ja sitten juokset. Silloin energia muuttuu kemiallisesta kineettiseksi energiaksi.
Suurin osan energiasta on peräisin auringosta, ja se on uusiutuva energialähde. Auringon energia saa aikaan veden kiertokulun, tuulen, vesistöjen aallot ja fotosynteesin. Ihmiset käyttävät energialähteinään enimmäkseen hiiltä, öljyä ja kaasua. Ne eivät ole uusiutuvia energianlähteitä, eli ne ovat energialähteitä, jotka kuluvat vähitellen loppuun. Kutsuimme sellaisia energialähteitä fossiilisiksi energialähteiksi.

Solen skinner på blå himmel

Ydinvoima
Ydinvoimalat eli atomivoimalat, tuottavat paljon sähköenergiaa. Ydinvoimaloiden energia on ympäristöystävällistä, mutta jos ydinvoimala tuhoutuu, siitä on huomattavia seurauksia ilmastolle.
Vuonna 1986 räjähti ydinvoimala (Tšernobyl) Ukrainassa, ja monet lähellä asuvat sairastuivat vakavasti. Japanissa Fukushimassa oli maanjäristys vuonna 2011.
Monet maat ovat päättäneet sulkea ydinvoimalansa näiden onnettomuuksien jälkeen.
Sähkön säästäminen
Norjassa käytetään paljon sähköä. Meidän pitäisi siksi olla tietoisia siitä, kuinka paljon sähköä käytämme, ja yrittää vähentää kulutustamme. Voimme tehdä sen pitämällä kotien lämpötilaa vähän pienempänä, tuulettamalla usein mutta lyhyesti, sammuttamalla sähkölaitteet kokonaan silloin, kun emme käytä niitä, ja tiedostamalla, kuinka paljon vettä käytämme.
Monissa norjalaiskodeissa on nykyään lämpöpumppu. Ne antavat enemmän energiaa kuin tavalliset lämmittimet, ja niiden ansiosta sähköä kuluu vähemmän ja lämmitykseen käytettyä polttopuuta, öljyä tai kaasua tarvitaan vähemmän. Suurin osa ihmisten jätteistä poltetaan, ja siitä saatu lämpö käytetään kaukolämpöjärjestelmissä talojen lämmittämiseen.

Varmepumpe som henger oppunder taket over et vindu med gardiner.
Lähteet:
- Bøe, Maria Vetleseter: energi i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/energi
- Hofstad, Knut: energikilder i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/energikilder
- Hofstad, Knut; Rosvold, Knut A.: fossilt brensel i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/fossilt_brensel
- Rosvold, Knut A.; Hofstad, Knut: kjernekraftverk i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/kjernekraftverk
Video- ja kuvaoikeudet:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-