Energiala oon monet haamut
Met ajattelema piian ushein sähkövirttaa ko met ajatelema energiaa, mutta energiala saattaa olla monet haamut. Mikkä energian kalttiit saattaavat vaikuttaat kliimhaan positiivisesti?
Energiala oon monet haamut
Energia ei saata koskhaan synttyyt tahi kađota kerrashaan. Sen haamu tyhä muuttuu toiseksi.
Energiaa jota sie luot ko sie laukot, käskethään liiketenergiaksi eli kineettiseksi energiaksi. Met saatama saađa energiaa ko met syömä ruokkaa, ja tätä käskethään keemiseksi energiaksi. Ajattele ette sie ensin syöt ja sen jälkhiin sie laukot. Silloin energia vaihettuu keemisestä energiasta kineettiseksi energiaksi.
Met saama eniten energiaa auringosta, ja tämä oon uussiinttuuva energiankalttii. Aurinkoenergia saapi aikhaan veđen kiertokulun, tuulen, paarot ja fotosynteesin. Energiankalttiit joita met piämä kaikkiin eniten oon hiili, öljy ja gassi. Nämät on uussiintumattomat energiankalttiit, eli net oon kalttiit jokka kerran loppuuvat. Tämmöissii energiankalttita käskethään fossiilisiksi energiankalttiiksi.
Solen skinner på blå himmel
Aurinko anttaa energiaa
Ussiinttuuvat energiankalttiit ei lopu. Esimerkit sellaisista energiankalttiista oon aurinko, tuuli, paarot ja vesi. Met saatama kans pittäät aurinkkoo ko laitama elektristä energiaa, mutta silloin met häyđymä pittäät aurinkosellipaneelii. Jos met saattaisimma pittäät kaiken aurinkoenergian elektrisheen energihaan, meilä olis 15 000 kerttaa enämen energiaa ko mitä met ihmiset kulutamma tääpänä.
Joissaki maissa piđethään aurinkoenergiaa enämen ko täälä Norjassa. Se johtuu siitä ette aurinko paistaa sielä enämen, ja siksi aurinkosellipaneelii saatethaan pittäät vielä isomassa määrässä. Lämpimissä maissa ihmiset pittäävät kans aurinkkoo suorhaan ko het lämmittäävät veđen. Het kaattaavat vettä astihaan jonka het laittaavat katon pääle, ja päivän aikana aurinko lämmittää veđen.
Vesivoima
Norjassa tuotethaan paljon sähkövirttaa käyttämällä vesivoimaa kurkkiista ja isomista jovista. Sen tähđen ette meilä oon niin paljon sähkövirttaa saantheila, met kulutamma kans sitä paljon. Niin ette vesivoimaa saattaa pittäät, häyttyy rakenttaat pattoi, teitä ja pystöttäät sähkömastoi ja voimalinjoi. Pađot mahđolistaavat sen ette vettä kovothaan, ja sitte hiljemin sitä laskethaan tarpheen jälkhiin ulos.
Ko pattoi rakenethaan, jouttuu maa-alloi veđen alle. Se saattaa vahingoittaat elävä- ja kasvielämää näissä aloissa. Vissiissä maissa oon rakenettu issoi pattoi siksi ette saatethiin rakenttaat järvii vesivoimalaitoksii varten. Silloin paikalisväki oon häytyny siirttyyt pois heiđän kotipaikoista ko net oon jäänheet veđen alle.
Tuulivoima
Jos sie olet ollu feeriällä Tanskassa, sie olet piian nähny kaikki net tuulimyllyt? Net pittäävät tuulta ko net tuottaavat sähkövirttaa. Tyskässä ja USA:ssa oon kans paljon tuulimyllyi, ja Norjassaki oon muutama. Tuuli oon uussiinttuuva energiankalttii joka ei ryötytä. Tämmöisten tuulimyllyin haittana oon niitten korkkeus ja ette net eroittuuvat niin selvästi maisemasta, net vaattiivat paljon tillaa ja net remmuuvat aika laila. Ja net saattaavat olla vaaraliset linnuile.
Paarot ja geotermikki
Met saatama kans hyöđyttäät geotermistä energiaa. Tällä meinathaan ette maapallon syvvyyksistä hajethaan lämppöö ja sitä piethään maanpinnala. Muutaman kilomeetterin syvvyyđestä maanpinnasta oon näjet kuuma ja kytteevä massa jota käskethään manteliksi.
Paarovoimaa saatethaan kans muuttaat sähköenergiaksi. Silloin piđethään sitä energiaa jota paarot luovat ko net liikkuuvat.
Nämät molemat energiahaamut oon tyyrhiit ja niitten tuottaminen oon osittain vaikkee – ja siksi net oon harvoin piđossa tääpänä.
📷 Kuuma kalttii joka kiehuu yli Islanissa. Tämä näyttää ette temperatuuri maanpinnan alla oon joukon korkkee.
1 / 4
Fossiilinen energia
Hiili, öljy ja gassi oon maanpinnan alla. Met käskemä näitä fossiiliseksi energiaksi ko näissä luononresursiissa oon jätöksii elävistä jokka elethiin monta miljuunaa vuotta aikkaa. Ko met piđämä fossiilista energiaa, met päästämä ulos myrkylissii kliimagassii jokka muuttaavat maapallon kliiman.
Fossiilinen energia saattaa kans saađa aikhaan happamii satheita jokka saattaavat vahingoittaat järvii, maapörrää, mettii ja rakenuksii. Happamat satheet synttyyvät ko ryöttyny ilma sekhaanttuu satheen kans.
Öljy- ja gassinasuuni
Norja oon öljy- ja gassinasuuni. Vuona 1969 tehthiin ensimäisen suuren öljylöyđöksen Pohjanmerestä. Hiljemin olema löytänheet usheita uussii alloi joista met hajema öljyy ja gassii. Met myymä ulkomaile sen öljyn, mitä met emmä käytä itte. Tästä oon Norja tienanu suurii rahasummii, ja tämän tähđen meilä oon ollu vara kehittäät hyvinvointistaatin. Öljynhakemisela oon sekä vastustaajat ja puolustaajat. Vastustaajat peekkaavat seuraamukshiin miljööle ko taas kannattaajat ushein peekkaavat hyvinvointhiin ja uushiin työpaikkhoin.
1 / 2
Atomivoima
Yđinvoimalaitokset, eli atomivoimalaitokset, tuottaavat paljon elektristä energiaa. Yđinvoimalaitosten energia oon miljööystävällistä, mutta jos yđinvoimalaitos tuhhoonttuu, niin sillä oon suuret konsekvensit miljööle. Vuona 1986 yđinvoimalaitos (Tsjernobyl) räjätti Ukrainassa, ja monet jokka asuthiin sen likelä sairastuthiin pahasti. Japanissa Fukushiman yđinvoimalaitoksen alassa tapattui maanjyristys vuona 2011. Siksi monet maat oon päättänheet sulkkeet atomivoimalaitokset näitten onnettommuuksiitten jälkhiin.
Virran säästäminen
Norjassa kulutethaan paljon sähkövirttaa. Siksi met piđämä pittäät mielessä kuinka paljon met kulutamma ja freistata vähenttäät meiđän kulutusta. Sen met saatama tehđä laskemalla huonheen temperatuurii, tuulettamala huonetta lyhyvesti ja ushein, sammuttamala elektriset apparaatit kokonhansa ko net ei ole käytössä ja olemalla tietoiset siitä kuinka paljon met piđämä vettä.
Nykyjään löyttyy usheista norjalaisista huonheista lämpöpumppui. Nämät anttaavat enämen energiaa verrattunna tavalishiin lämpöuunhiin, ja tämän tähđen met käytämä vähemän sähkövirttaa ja käytämä vähemän puuta, öljyy ja gassii lämmityksheen. Suuren osan meiđän roskista poltethaan, ja tätä lämppöö piđethään kaukolämpörustingiissa ko lämmitethään huonheita.
Varmepumpe som henger oppunder taket over et vindu med gardiner.
Kalttiit:
- Bøe, Maria Vetleseter: energi i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/energi
- Hofstad, Knut: energikilder i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/energikilder
- Hofstad, Knut; Rosvold, Knut A.: fossilt brensel i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/fossilt_brensel
- Rosvold, Knut A.; Hofstad, Knut: kjernekraftverk i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/kjernekraftverk
Kuvat ja videot:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
