Energian monet muodot

Kun puhutaan energiasta, tulee usein ensimmäisenä mieleen sähkövirta, mutta energiaa on monessa eri muodossa. Mitkä energianlähteet vaikuttavat suotuisasti ilmastoon?

Accessibility icon Energian monet muodot

Energian monet muodot

Ajatteletko useimmiten sähkövirtaa, kun puhut energiasta? Energia ei voi syntyä tyhjästä eikä kadota tuosta vain jonnekin, mutta se voi muuttua toiseen muotoon. 

Juostessa syntyy kineettistä energiaa. Ruokaa sydessä syntyy kemiallista energiaa. Kuvittele, että ensin syöt ja sitten juokset – silloin energia muuttuu kemiallisesta energiasta kineettiseksi energiaksi.

Kaikkein eniten energiaa saa auringosta. Se on uusiutuva energialähde. Se tekee mahdolliseksi veden kiertokulun, tuulen, aallot ja fotosynteesin.

Eniten energiaa ihmiset saavat hiilestä, öljystä ja kaasusta. Ne ovat fossiilisia, uusiutumattomia energialähteitä, jotka kulutetaan vähitellen loppuun.

Solen skinner på blå himmel
Solen skinner på blå himmel

Auringosta saa energiaa

Uusiutuvat energialähteet eivät kulu loppuun. Auringosta saa sähköenergiaa aurinkopaneelien avulla

Jos muuttaisimme kaiken auringon energian sähköenergiaksi, voisimme saada 15 000 kertaa enemmän energiaa kuin nyt.

Norjassa on usein kylmää ja vähän auringonpaistetta. Lämpimämmissä maissa aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää enemmän. 

Siellä aurinko voi myös lämmittää vettä suoraan. Monissa maissa vettä säilytetään isossa astiassa katolla, jossa se lämpenee päivän aikana.

Vesivoima

Norjassa tuotamme paljon sähkövirtaa käyttämällä vesivoimaa putouksista ja suurista joista. Meillä on paljon sähköä saatavilla, ja niinpä myös käytämme sitä paljon. Patojen avulla kerätään vettä – ja juoksutetaan sitä tarvittaessa. 

Voimalaitosten toimintaa varten on myös rakennettava teitä, sähköpylväitä ja voimajohtoja.

Kun patoja rakennetaan, yhteen paikkaan kerätään paljon vettä. Se voi vahingoittaa alueen eläimistöä ja kasvistoa. 

Joissakin maissa on rakennettu niin suuria patoja, että pieniä kaupunkeja on jäänyt veden alle. Ihmisten on täytynyt muuttaa kotiseuduiltaan.

Tuulivoima

Oletko käynyt lomalla Tanskassa ja nähnyt kaikki tuulivoimalat? Tuulta voidaan käyttää sähkövirran tuottamiseen. Saksa ja Yhdysvallat ovat myös täynnä tuulivoimaloita. Norjassa on joitakin, mutta ei montaa. Tuuli on uusiutuva resurssi. Se ei saastuta. Tuulivoimaloilla on kuitenkin haittapuolia. Ne ovat erittäin korkeita ja vievät paljon tilaa. Ne aiheuttavat melua. Linnuille ne voivat olla vaarallisia.

Aallot ja maalämpö

Muutaman kilometrin syvyydessä maanpinnan alla on kuuma ja hehkuva massa. Sitä kutsutaan vaipaksi. Sen lämpöä voidaan kerätä ja käyttää energiana. Sitä kutsutaan geotermiseksi energiaksi.

On myös olemassa niin sanottua aaltoenergia. Se syntyy aaltojen liikkeestä ja se voidaan muuttaa sähköenergiaksi.

📷  Kuuma lähde Islannissa kiehuu ja osoittaa siten, että maanpinnan alla lämpötila on melko korkea.
Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Fossiilienergia

Tiesitkö, että maanpinnan alla on luonnonvaroja, kuten hiili, öljy ja kaasu? Kutsumme niistä saatua energiaa fossiilienergiaksi. Ne ovat muodostuneet kuolleiden eläinten ja kasvien jäänteistä miljoonia vuosia sitten. 

Fossiilienergiasta vapautuu ilmaan paljon myrkyllisiä kaasuja. Niitä kutsutaan kasvihuonekaasuiksi. Ne muuttavat ilmastoa.

Fossiilienergia aiheuttaa myös happosateita. Happosade on vettä, johon on sekoittunut saastunutta ilmaa. Kuvittele, että sataisi sitruunamehua puhtaan veden sijaan. 

Öljy- ja kaasumaa

Norja on öljy- ja kaasumaa. Ensimmäinen suuri öljylöytö Pohjanmerellä tehtiin vuonna 1969.

Myöhemmin on löytynyt monta uutta öljy- ja kaasuesiintymää. 

Norja ansaitsee paljon rahaa, kun se myy muihin maihin sen määrän, jota ei käytetä Norjassa. Raha on mahdollistanut hyvinvointivaltion kehittämisen. 

Jotkut vastustava ölljynporausta, koska se vahingoittaa ympäristöä. Öljynporauksen kannattajat sanovat, että se luo hyvinvointia ja työpaikkoja.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Ydinvoima

Kjernekraftverk, eller atomkraftverk, gir mye elektrisk energi. Den er miljøvennlig.

Men hvis kraftverket blir ødelagt, kan det være veldig farlig. I 1986 eksploderte et kjernekraftverk i Tsjernobyl i Ukraina. Mange som bodde der, ble veldig syke. I Fukushima i Japan ble et kjernekraftverk rammet av et jordskjelv i 2011.

Etter ulykkene har mange land valgt å stenge sine atomkraftverk.

Sähkön säästäminen

I Norge bruker vi mye elektrisk strøm. Å vite akkurat hvor mye vi bruker, er veldig lurt. Da blir det enklere å spare på strømmen. Vi kan senke temperaturen i huset, og vi kan skru av elektriske apparater som ikke er i bruk. I tillegg kan vi passe på hvor mye vann vi bruker.

Mange norske hus har varmepumper. De gir mer energi enn vanlige varmeovner. Da bruker vi mindre strøm. Vi bruker også mindre ved, olje eller gass til oppvarming. Mye av søppelet vårt brennes i fjernvarmeanlegg. Det brukes for å varme opp hus.

Varmepumpe som henger oppunder taket over et vindu med gardiner.
Varmepumpe som henger oppunder taket over et vindu med gardiner.

Lähteet:

  • Bøe, Maria Vetleseter: energi i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 11. februar 2022 fra https://snl.no/energi

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images