Ihmisoikeudet
Nykyään kaikilla ihmisillä on oikeuksia sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai poliittisista näkemyksistä riippumatta. Meillä on oikeus näihin oikeuksiin yksinkertaisesti siksi, että olemme ihmisiä! Miten ihmisoikeudet laadittiin ja miten voimme suojella niitä?
Miksi ihmisoikeudet kehitettiin?
Toisen maailmansodan jälkeen tuli tärkeäksi säilyttää rauha eri maiden välillä.
Sovimme, että tästä lähtien meidän on puhuttava, kun olemme eri mieltä, eikä sotia.
YK – Yhdistyneet kansakunnat
Yhdistyneet Kansakunnat (YK) perustettiin 24. lokakuuta 1948.
YK:n tarkoituksena oli auttaa maita tekemään yhteistyötä. Lisäksi YK kehitti joitakin tärkeitä oikeuksia, jotka koskisivat kaikkia maailman kansalaisia.
⬅ Tämä on YK:n päämaja New Yorkissa.
FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor
Sodanjälkeisessä maailmassa
Toisen maailmansodan aikana juutalaiset, romanit, homoseksuaalit ja muut vähemmistöt joutuivat uhreiksi. Tämän jälkeen monet ihmiset ymmärsivät, että maailmassa tarvitaan oikeuksia kaikkien ihmisten suojelemiseksi, jotta tällaista ei voisi tapahtua uudelleen. Näitä kutsuttiin ihmisoikeuksiksi.
⬅ Daavidin tähteä käytetään symbolina monissa juutalaisissa synagogissa. Toisen maailmansodan aikana juutalaisten oli Saksassa pidettävä keltaista Daavidin tähteä takissaan. Silloin kaikki kadulla saattoivat nähdä, että he olivat juutalaisia.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
YK hyväksyi 10. joulukuuta 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. Siinä on 30 kohtaa.
Yleismaailmallinen julistus alkaa näin:
«Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK-yhteisö, 2020).
1 / 2
Erityyppiset ihmisoikeudet
Nykyään meillä kaikilla on oikeuksia. Niitä on sukupuolesta, iästä, ihonväristä tai uskonnosta riippumatta.
YK on kehittänyt joitakin lisäsääntöjä. Niitä kutsutaan yleissopimuksiksi. YK on laatinut yhdeksän yleissopimusta, muun muassa yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja pakolaissopimuksen.
Yksi tärkeimmistä säännöistä on se, jolla varmistetaan, että voimme elää demokraattisessa yhteiskunnassa. Tätä sääntöä kutsutaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaksi yleissopimukseksi. Se antaa meille sananvapauden, valinnanvapauden ja demokraattisen hallinnon. Demokratiassa on tapahtunut paljon hyvää viimeisten 60 vuoden aikana. On kuitenkin edelleen maita, jotka kieltävät kansalaisiltaan tietyt oikeudet.
⬅ Oikeus osoittaa mieltään tai sanoa mielipiteensä on yksi tärkeimmistä kansalais- ja poliittisista oikeuksistamme.
1 / 2
Ihmisoikeudet ja kestävä kehitys:
Ihmisoikeusrikkomukset
Monissa maissa, myös Pohjoismaissa, esiintyy ihmisoikeusloukkauksia.
Puolassa hallitus on tehnyt joitakin muutoksia, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia. Amnesty International on kansainvälinen humanitaarinen järjestö, joka toimii ihmisoikeuksien puolesta ja niiden hyväksi. Heidän mielestään Puolan hallitus yrittää rajoittaa homo- ja transseksuaalien oikeuksia.
Puolan hallitus on myös tehnyt muutoksia, jotka vaikeuttavat oikeudenmukaista kohtelua oikeudenkäynnissä.
EU on yrittänyt estää näitä muutoksia Puolassa, mutta Puolan hallitus ei kuuntele EU:n varoituksia.
1 / 3
«Black lives matter»
Minneapolisin (Yhdysvallat) poliisi tappoi George Floydin 25. toukokuuta 2020. George Floyd oli 46-vuotias afroamerikkalainen mies. Hänen kerrotaan yrittäneen käyttää väärennettyä rahaa kaupassa, jossa hänet pidätettiin. George Floydin murha on herättänyt suuria mielenosoituksia rasismia vastaan Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa. Tuhannet ihmiset ovat osallistuneet rasismin vastaisiin mielenosoituksiin.
Mielenosoitukset ovat merkki siitä, että monet ihmiset uskovat, että poliisi kohtelee mustia – ja muita pienempiä etnisiä ryhmiä – epäoikeudenmukaisesti.
Monet reagoivat siihen, että poliisi pitää afroamerikkalaisia rikollisempina pelkästään heidän ihonvärinsä vuoksi. Tämä on ihmisoikeusloukkaus.
1 / 2
Mellakat Ranskassa
Ranskan vuoden 1789 vallankumouksesta lähtien ranskalaiset ovat käyttäneet mielenosoituksia ja mellakoita, kun yhteiskunta on heidän mielestään epäoikeudenmukainen. Kesällä 2023 se tapahtui jälleen.
Monet pohjoisafrikkalaistaustaiset nuoret olivat raivoissaan poliisin harjoittamasta väkivallasta ja syrjinnästä. Heidän mielestään viranomaiset eivät tunnusta, että Ranskassa esiintyy rasismia, eivätkä tee asialle mitään.
Ranskan vähemmistöt kokevat, että pohjoisafrikkalaistaustaiset köyhtyvät ja köyhtyvät, kun taas syntyperäiset ranskalaiset rikastuvat ja voivat paremmin sukupolvesta toiseen. Tästä ei puhuta Ranskassa.
Mielenosoitukset alkoivat marokkolais-ranskalaisen Naheel-pojan murhasta 27. kesäkuuta.
Vaikutusmahdollisuutesi
Vaikka olisit opiskelija, sinulla on mahdollisuus edistää ihmisoikeuksia.
Voit vaikuttaa poliitikkoihin liittymällä järjestöön tai poliittiseen puolueeseen, käynnistämällä vetoomuksen, kirjoittamalla lehtiartikkelin tai osallistumalla aktivismiin sosiaalisessa mediassa.
Saharov-palkinto
Alla oleva video on vuoden 2013 Saharov-palkinnosta. EU myöntää tämän palkinnon joka vuosi henkilölle, joka on kunnostautunut ihmisoikeuksien puolesta tekemässään työssä.
Lähteet:
- FN-Sambandet (05.09.2019): Menneskerettigheter
https://www.fn.no/tema/menneskerettigheter/Menneskerettigheter
- Amnesty International (07.10.2019): LHBT-aktivisme i fiendtlige omgivelser
https://amnesty.no/polen-lhbt-aktivisme-i-fiendtlige-omgivelser
- BBC (01.06.2020): George Floyd: How are African-Americans treated under the law?
https://www.bbc.com/news/world-us-canada-52877678
- Bufdir.no (13.11.2018): Hva står LHBT for?
https://bufdir.no/lhbt/LHBT_og_levekar_Hva_sier_forskningen/Hva_er_LHBT/
- Berg, Ole T.: maktfordelingsprinsippet i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 19. august 2020 fra https://snl.no/maktfordelingsprinsippet
- Knudsen, Olav Fagelund; Julsrud, Ottar; Tvedt, Knut Are; Trondal, Jarle:
EU – Den europeiske union i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 19. august 2020 fra https://snl.no/EU_-_Den_europeiske_union - Bergens tidende
Ekspert om opptøyene: Vanskelig å diskutere rasisme i Frankrike
Hentet 11. august, 2023 fra:
https://www.bt.no/utenriks/i/BW4ezw/ekspert-om-opptoeyene-vanskelig-aa-diskutere-rasisme-i-frankrike
Kuvat ja video:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
FN-sambandet Norge – Youtube
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
European Parliament – Youtube
-
