Ihmisoikkeuđet

Nykyjään kaikila ihmisillä oon oikkeuksii sukupuolesta, ijästä, etnisiteetistä, uskonosta ja poliittisesta meiningistä riippumatta. Nämät oikkeuđet meilä oon yksinkertaisesti vain siksi ette olema ihmiset! Kunka ihmisoikkeuđet saathiin alun, ja kunka met saatama suojela niitä?

Accessibility icon Ihmisoikkeuđet

Miksi ihmisoikkeuđet kehitethiin?

Jälkhiin toisen mailmansođan se oli tärkkee säilyttäät rauhan eri maitten välilä.

Met pääsimä yksimielisyytheen siitä ette tästä alkkain met aijoma puhhuut toistemma kansa ko met olema erimieliset, emmäkä sođi.

YK – yhđistynheet kansat

    1. oktooperikuuta vuona 1948 Yhđistynheet kansat (YK) perustethiin.

YK:n tarkoituksena oli auttaat maita tekemhään yhtheistyötä. Tämän lisäksi YK kehitti muutamiita tärkkeitä oikkeuksii mikkä koskettais kaikkii mailman porvariita.

⬅ Tämä oon YK:n pääkontturi New Yorkissa.

FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor
FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor

 Sođanjälkheisessä mailmassa

Toisen mailmansođan aikana juutalaissii, rommii, homofiiliita ja muita minoriteettiita pahoinpiđelthiin. Tämän jälkhiin paljot alethiin ymmärtämhään ette mailma tarvitti oikkeuksii mikkä suojeleeva kaikkii ihmissii nette tämä ei tapattuis ennää koskhaan. Näitä käskethiin ihmisoikkeuksiksi.

 

⬅  Davidin tähti oon symbooli mitä piđethään usheissa juutalaisissa synagoogissa. Toisen mailmansođan aikana juutalaiset häyđythiin laittaat keltaisen Davidin tähđen jakkhiin. Näin kaikki kađula saatethiin nähhä ette het olthiin juutalaiset.

Ihmisoikkeuksiitten mailmanjulistus

10. desemperikuuta vuona 1948 YK hyväksyi ihmisoikkeuksiitten mailmanjulistuksen. Siinä oon 30 kohtaa.

Mailmanjulistus alkkaa näin:

“Kaikki ihmiset synnythään vaphaina, ja heilä kaikila oon sama ihmisarvo ja samat ihmisoikkeuđet. Het oon saanheet järjen ja omatunnon, ja het pittäävä elläät toinen toisen kans niin ko veljet keskenhään.”

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

 Erityyppiset ihmisoikkeuđet

Tääpänä meilä kaikila oon oikkeuksii sukupuolesta, ijästä, ihonfäristä ja uskonosta riippumatta.

YK oon kehittänny joitaki reekeliitä lissää. YK oon tehny yhđeksen konvensuunii, muun myötä lastenkonvensuunin ja pakolaiskonvensuunin.

Yksi tärkkeimistä reekeliistä oon se mikä pittää huolen siitä ette met saatama elläät demokraatisessa samfynnissä. Tätä reekelii käskethään siviilisten ja poliittisten oikkeuksiitten konvensuuniksi. Se anttaa meile sananvaphauđen, valinanvaphauđen ja demokraatisen hallintosysteemin. Viimisten 60 vuođen aikana oon tapattunnu paljon hyvvää demokraatisessa eđistyksessä. Siitä huolimatta muutama maa kielttää ittensä asukkhailta joukon oikkeuksii.

⬅ Oikkeus osoittaat mieltä, eli sannoot ittensä meiningin, oon yksi meiđän tärkkeimistä siviilisten ja poliittisten oikkeuksista.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Filmi: Ihmisoikkeuđet ja kestäävä eđistys

 Ihmisoikkeuksiitten rikkomukset

Usheissa maissa, ja Pohjaismaissa kans, essiinttyy ihmisoikkeuksiitten rikkomuksii.

Puolan rejeerinki oon tehny joitaki muutoksii mikkä rikkoovat ihmisoikkeuksii. Amnesty International oon kanssoinvälinen organisasuuni mikä työtelee ihmisoikkeuksiitten kans ja eđestä. Net meinaava ette Puolan hallitus freistaa rajoittaat homofiiliitten ja transihmisten oikkeuksii.

Puolan hallitus oon kans tehny muutoksii mikkä vaikkeuttaava oikkeuđenmukaista kohteluu oikkeuđessa.

EU oon freistanu pysättäät näitä muutoksii Puolassa, mutta Puolen hallitus ei halluu kuunela EU:n varoituksiita.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

«Black lives matter»  

25. maikuuta 2020 Minneapolisin pulettija (USA) murhas George Floydin. George Floyd oli 46 vuotta vanhaa afroamerikkalainen mies. Väitethään ette hän freistas käyttäät falskii rahhaa kaupassa missä hänen aresteerathiin. George Floydin murha oon herättänny suurii protestii rasismii vasthaan USA:ssa ja ympäri mailmaa. Tuhanet ihmiset oon osalistunheet demonstrasuunhiin rasismii vasthaan. Demonstrasuunit oon merkki siitä ette usheet meinaava ette pulettija kohtelee mustii, ja kans pienempii kansanryhmii, epäoikkeuđenmukaisesti.

Paljot reageeraava ko pulettija pittää afroamerikkalaissii rikolisempinna vain heiđän ihonfärin vuoksi. Tämä oon ihmisoikkeuksiitten rikkomus.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Mellakat Franskassa

Kiini franskalaisesta revolusuunista asti vuona 1789 franskalaiset oon käyttänheet demonstrasuunii ja mellakoita ko het meinaava ette samfynni oon epäoikkeuđenmukainen. Kesälä 2023 se tapattui taas.

Paljot nuoret keilä oon pohjaisafrikkalainen tavusta oli suutuksissa pulettijan väkivallan piđosta ja diskrimineeringistä. Het meinaava ette esivallat ei myönä ette Franskassa oon rasismiprobleemi ja siksi esivallat ei tehe assiile mithään.

Franskan minoriteetit kokkeeva ette pohjaisafrikkalaistavustaisista tullee köyhemät ja köyhemät ja ette syntypöräiset franskalaiset rikastuuva ja voiva paremin jokhaisen sukupolven myöđen. Tätä ei puhuta Franskassa.

Marokkolais-franskalaisen pojan Naheelin murha 27. juunikuuta oli se mikä aloitti demonstrasuunit.

Sinun vaikutusmahđolisuuđet

Vaikka sie olet koululainen, oon sinula mahđolisuus eđistäät ihmisoikkeuksii.

Sie saatat vaikuttaat politikkarhiin mellaamalla ittesti organisasuunhiin tahi poliittisheen parttiisseen, aloittamala allekirjoituskampanjan, kirjoittamala aviisikirjoituksen tahi osalistumalla aktivismhiin sosiaalisessa meediassa.

Sakharov-palkinto

Filmi alapuolela oon vuođen 2013 Sakharov-palkinosta. Palkinon myönttää EU joka vuosi jolleki kuka oon menestynny erittäinki hyvin ittensä työssä ihmisoikkeuksiitten puolesta.

Lähtheet:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Julsrud, Ottar; Tvedt, Knut Are; Trondal, Jarle:
    EU – Den europeiske union  i  Store norske leksikon  på snl.no.
    Hentet     19. august 2020  fra https://snl.no/EU_-_Den_europeiske_union 

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. FN-sambandet Norge – Youtube
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. European Parliament – Youtube