Ihmisoikkeuđet

Nykyjään oon meilä kaikila oikkeuksii sukupuolesta, ijästä, etnisiteetistä, uskonosta ja poliittisesta meiningistä henkkaamatta. Kuinka ihmisoikkeuđet saathiin alun, ja kuinka met saatama suojela niitä?

Accessibility icon Ihmisoikkeuđet

Miksi ihmisoikkeuđet kehitethiin?

Toisen mailmansođan jälkhiin oli tärkkee säilyttäät rauhan eri maitten välilä.

Met pääsimä yksimielisyytheen siitä ette tästä alkkain met aijoma puhhuut toistemma kans ko met olema erimieliset, emmäkä sođi.

YN – yhđistynheet nasuunit
24. oktooperikuuta vuona 1948  perustethiin Yhđistynheet nasuunit (YN).

YN:n meininki oli auttaat maita tekemhään yhtheistyötä. Tämän lisäksi YN kehitti muutampiita tärkkeitä oikkeuksii jokka koskettais kaikkii mailman asukkhaita.

⬅ Tämä oon YN:n pääkontturi New Yorkissa. Kaikkiin jäseniitten flavut heiluuvat YN:n pääkontturin ulkopuolela.

FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor
FNs hovedkvarter i New York med medlemsflaggene vaiende utenfor

 Sođanjälkheisessä mailmassa

Toisen mailmansođan aikana juutalaissii, rommii, homofiiliita ja muita minoriteettiita  kohđelthiin hirveelä laila. Tämän jälkhiin monet ymmärethiin ette mailma tarvitti oikkeuksii jokka suojeleevat kaikkii ihmissii, niin ette tämä ei tapattuis ennää koskhaan. Näitä käskethiin ihmisoikkeuksiksi.

 

⬅ Kuva:

Davidin tähti oon symbooli jota piđethään usheissa juutalaisissa synagoogissa. Toisen mailmansođan aikana juutalaiset häyđythiin laittaat keltaisen Davidin tähđen jakkhiin. Näin kaikki kađula saatethiin nähđä ette het olthiin juutalaiset.

Ihmisoikkeuksiitten mailmanjulistus

10. desemperikuuta vuona 1948 hyväksyi  YK  ihmisoikkeuksiitten mailmanjulistuksen. Siinä oon 30 kohtaa.

 

Mailmandeklarasuuni alkkaa näin:

“Kaikki ihmiset synttyyvät vaphaina, ja heilä kaikila oon sama ihmisarvo ja samat ihmisoikkeuđet. Het oon saanheet järjen ja omatunnon, ja het pittäävät elläät toinen toisen kans niin ko veljet keskenhään.”

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

 Erityyppiset ihmisoikkeuđet

Tääpänä meilä kaikila oon oikkeuksii sukupuolesta, ijästä, ihonfäristä ja uskonosta henkkaamatta.

 

YN oon kehittänny joitaki reekeliitä lissää. YN oon tehny yhđeksen konvensuunii, muun myötä lastenkonvensuunin ja pakolaiskonvensuunin.
Yksi tärkkeimistä reekeliistä oon se mikä pittää huolen siitä ette met saatama elläät demokraatisessa samfynnissä. Tätä reekelii käskethään siviilisten ja poliittisten oikkeuksiitten konvensuuniksi. Se anttaa meile sananvaphauđen, valinanvaphauđen ja demokraatisen hallintasysteemin. Viimisten 60 vuođen aikana oon tapattunnu paljon hyvvää demokraatisessa eđistyksessä. Mutta silti muutama maa  kielttää ittensä asukkhailta joukon oikkeuksii.

⬅ Oikkeus osoittaat mieltä, eli sannoot ittensä meiningin, oon yksi meiđän tärkkeimistä siviilisistä ja poliittisista oikkeuksista.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Filmi Youtubessa: Ihmisoikkeuđet ja kantamavoimainen eđistys

 Ihmisoikkeuksiitten rikkomukset

Usheissa maissa, Pohjaismaissaki, tapattuu ihmisoikkeuksiitten rikkomuksii.
Puolan rejeerinki oon tehny joitaki muutoksii mikkä rikkoovat ihmisoikkeuksii. Amnesty International oon kanssoinvälinen organisasuuni mikä työtelee ihmisoikkeuksiitten kans ja niitten eđestä. Net meinaavat ette Puolan hallitus freistaa rajoittaat homofiiliitten ja transihmisten oikkeuksii.
Puolan hallitus oon kans tehny muutoksii jokka tekkeevät vaikkeeksi oikkeuđenmukaisen kohtelun oikkeuđessa.

EU oon freistanu pysättäät näitä muutoksii Puolassa, mutta Puolen hallitus ei halluu kuunela EU:n varoituksiita.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

«Black lives matter»  

Minneapolisin pulettija (USA) murhas George Floydin 25. maikuuta 2020. George Floyd oli 46 vuotta vanhaa afroamerikkalainen mies. Se väitethään ette hän freistas käyttäät väärenettyy rahhaa kaupassa missä hänen aresteerathiin. George Floydin murha oon ollu alku suurile protestiile rasismii vasthaan USA:ssa ja ympäri mailmaa. Tuhanet ihmiset oon osalistunheet demonstrasuunhiin rasismii vasthaan. Demonstrasuunit oon merkki siitä ette monet meinaavat ette pulettija kohtelee  epäoikkeuđenmukaisesti  afroamerikkalaissii, ja kans muita pienemppii kansanryhmii.

Monet reageeraavat siihen ette pulettija pittää afroamerikkalaissii enämen rikolisina tyhä heiđän ihonfärin tähđen. Se oon ihmisoikkeuksiitten rikkomus.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Mellakat Franskassa

Vuođen 1789 revolusuunista asti oon franskalaiset käyttänheet demonstrasuuniita ja mellakoita ko het meinaavat ette samfynni oon epäoikkeuđenmukainen. Se tapattui taas  kesälä 2023.

 

Monet nuoret kenelä oon pohjaisafrikkalainen tavusta oli suutuksissa ko pulettija oli pitäny väkivalttaa ja diskrimineerannu. Het meinathiin ette esivallat ei myönä ette Franskassa oon rasismiprobleemi ja ette esivallat ei tehe assiile mithään.

 

Franskan minoriteetit kokkeevat ette pohjaisafrikkalaistavustaisista tullee köyhemät ja köyhemät, ja ette syntypöräiset franskalaiset rikastuuvat ja voivat paremin sukupolvi toisen jälkhiin. Tästä teemasta ei puhuta Franskassa.

 

Marokkolais-franskalaisen pojan Naheelin murha 27. juunikuuta oli se mikä aloitti demonstrasuunit.

Sinun mahđolisuuđet vaikuttaat
Vaikka sie olet koululainen, oon sinulaki mahđolisuus eđistäät ihmisoikkeuksii.

 

Sie saatat vaikuttaat politikkarhiin ko mellaat ittesti organisasuunhiin tahi poliittisheen parttiisseen. Sie saatat alkkaat allekirjoituskampanjan, kirjoittaat aviisikirjoituksen tahi osalistuut aktivismhiin sosiaalisessa meediassa.

Sakharov-palkinto

Filmi alapuolela oon Sakharov-palkinosta vuođelta 2023.  EU myönttää palkinon joka vuosi jolleki joka oon menestynny erittäinki hyvin työssä ihmisoikkeuksiitten puolesta.

Kalttiit:

  • Knudsen, Olav Fagelund; Julsrud, Ottar; Tvedt, Knut Are; Trondal, Jarle:
    EU – Den europeiske union  i  Store norske leksikon  på snl.no.
    Hentet     19. august 2020  fra https://snl.no/EU_-_Den_europeiske_union 
  • https://www.bt.no/utenriks/i/BW4ezw/ekspert-om-opptoeyene-vanskelig-aa-diskutere-rasisme-i-frankrike

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. FN-sambandet Norge – Youtube
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. European Parliament – Youtube