Miksi poliitikot eivät voi vain tarjota meille halvempaa bensiiniä?

Kaikki kallistuu! Monet saavat niin suuria sähkölaskuja, että rahat eivät riitä niiden maksamiseen.

Ruoan ja bensiinin hinnat nousevat koko ajan.

Miksi poliitikot eivät tee enemmän auttaakseen kansalaisia?

Kuka oikeastaan päättää, mitä eri tavarat maksavat?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Politiker med bensinpumpe
Politiker med bensinpumpe

Miten Norjan talous toimii?

Poliitikkomme päättävät, mitä yhteiskunnassa tarvitaan ja mistä siihen saadaan rahat. 

Kaikkien työssäkäyvien on maksettava osa palkastaan veroina valtiolle. 

Veroja maksetaan myös joka kerta, kun ostetaan bensiiniä tai ruokaa. Kaikki verorahat käytetään koulujen, teiden ja sairaaloiden rakentamiseen ja korjaamiseen. 

Osa rahoista tulee myös öljyrahastosta. Norjan valtio ansaitsee paljon rahaa öljyllä, ja osa siitä tallennetaan rahastoon. Sillä tavoin Norjan valtiolla on rahaa, kun tarvitaan jotain ylimääräistä.

Illustrasjon av en krone som er delt som en pizza og hender som tar en bit
Lue lisää verotuksesta

Miten hinnat muodostuvat?

Monet asiat vaikuttavat siihen, mikä on tavaran tai palvelun hinta. 

Myyjä laskee ensin, miten kallista on valmistaa tavara tai tuottaa palvelu.

Sitten hän haluaa ostajalta vähän enemmän rahaa siitä, kun hän myy sen asiakkaalle.

Sillä tavalla hänelle jää siitä vähän ylimääräistä rahaa ja se on hänen oma palkkansa.

Hintaan vaikuttaa myös tarjonta ja kysyntä. Joskus tietty tuote tulee erittäin suosituksi. Silloin hinta voi nousta.

Toisinaan tavaraa on vain vähän saatavilla ja samaan aikaan todella moni haluaa itselleen samanlaisen tavaran. Silloin hinta voi nousta.

Jos tavarantoimittajat nostavat hintaa, myös kauppojen, jotka myyvät tavaraa, on tehtävä samoin. Muuten ne voivat menettää paljon rahaa. 

Pidätkö norjalaisista mansikoista? Jos pidät, odotat varmaan innolla kesän ensimmäisiä marjoja. Ne ovat usein aika kalliita. 

Alkukesästä myynnissä on vain vähän mansikoita ja monet haluavat ostaa niitä. Silloin yksi rasillinen maksaa paljon.

Kun mansikkasato kypsyy ja tulee enemmän mansikoita myyntiin, niiden hinta laskee. Kauden lopussa marjat ovat usein hyvin halpoja. 

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Illustrasjon av en graf med mat rundt
Illustrasjon av en graf med mat rundt

Norja käy kauppaa koko maailman kanssa

Norja myy ja ostaa tavaroita ympäri maailmaa. Siksi Norjan hinnat määräytyvät sen mukaan, mitä muualla maailmassa tapahtuu. 

Viime vuosina ilmastonmuutos, pandemia ja sodat ovat vaikuttaneet hintoihin.

Et kart med masse streker gjennom land
Et kart med masse streker gjennom land

Lämpöennätys

Kesä 2023 oli poikkeuksellisen kuuma monissa maailman kolkissa. 

Äärimmäinen kuivuus ja lämpö johtivat moniin metsäpaloihin, tulviin ja helleaaltoihin.

 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Bilde av en trestamme med mønster fra barkbiller
Bilde av en trestamme med mønster fra barkbiller

Koronapandemia

Koronapandemian aikana tuotettiin ja myytiin paljon vähemmän tavaroita kuin ennen pandemiaa.

Monet menettivät työpaikkansa joksikin aikaa tai heidät irtisanottiin pysyvästi. 

Yrityksillä ei ollut varaa maksaa palkkoja. Monet yritykset menivät konkurssiin.

Koska tavaroita tuotettiin vähemmän, niitä ei enää tarvinnut kuljettaa yhtä suuria määriä kuin ennen. 

Merillä kulki vähemmän konttilaivoja, teillä kulki vähemmän rekkoja ja taivaalla vähemmän lentokoneita.

Kun pandemia alkoi hiipua, tavaroiden kysyntä kasvoi nopeasti. 

Tuotannon käynnistämiseen tauon jälkeen kului kauan aikaa. 

Yrityksillä ei ollut raaka-aineita, joista valmistaa uusia tavaroita, eivätkä ne ehtineet tuottaa niin paljon kuin ihmiset olisivat halunneet ostaa.

Kun tavaroiden tuotanto lisääntyi, tarve kuljettaa niitä kasvoi jälleen. 

Kaikki piti suunnitella alusta asti uudelleen, joten tavaroiden toimittaminen vei aikaa. 

Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt
En graf som går nedover med corona ikon rundt
En graf som går nedover med corona ikon rundt

Ukrainan sota

Ukrainan sota helmikuusta 2022 lähtien on johtanut ruoan ja öljyn hinnannousuun. 

Se johtuu pitkälti siitä, että Venäjä on suuri öljynviejä ja Ukraina tuottaa suuria määriä viljaa.

En traktor sår på jordet i solnedgangen
En traktor sår på jordet i solnedgangen

Venäjän kauppaboikotti

Monet maat ovat päättäneet boikotoida Venäjää Ukrainan sodan vuoksi. 

Ne eivät osta venäläisiä tuotteita, kuten raakaöljyä. Raakaöljyä tarvitaan bensiinin valmistukseen. 

Raakaöljyä on boikotin vuoksi nyt vähän ja sen kuljetukset ovat viivästyneet. Bensiinin hinta on sen vuoksi noussut nopeasti.

Maailmassa on liian vähän viljaa

Ukraina tuottaa 30 prosenttia maailman ohrasta ja vehnästä. Ukrainassa viljellään myös paljon perunaa ja valmistetaan auringonkukkaöljyä. 

Sodan vuoksi ukrainalaiset eivät pysty tuottamaan, myymään tai kuljettamaan tuotteita. 

Tuotteiden kysyntä on suurta, mutta niitä on vaikea saada. Siksi niiden hinnat nousevat.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av en pakke fra Russland som en hånd aviser
Illustrasjon av en pakke fra Russland som en hånd aviser

Mutta… eikö jokainen maa tuota itse omaa sähköä?

Norja tuottaa paljon sähköä, mutta emme käytä kaikkea sähköä itse. Norja myy paljon sähköä Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. 

Sopimus näiden maiden kanssa tarkoittaa, että sähkön hinnat pysyvät tasaisina näissä maissa. 

Kun sähkön hinnat ovat korkeat suuressa osassa Norjaa, se johtuu siitä, että samanaikaisesti tapahtuu monia eri asioita.

Elektrisk strøm fra solceller, vindmøller og vannkraft.
Elektrisk strøm fra solceller, vindmøller og vannkraft.

Vähemmän hiilivoimaloita ja sota Euroopassa

Monet Euroopan maat korvaavat hiiltä tuuli- ja vesivoimalla sähkön tuotannossa.

Vähäisen tuulen ja sateen vuoksi ne ovat tuottaneet vähemmän kuin yleensä. 

Ukrainan sota on aiheuttanut sen, että Venäjä ei toimita enää yhtä paljon kaasua Eurooppaan kuin ennen. 

Kaasua käytetään kotien ja työpaikkojen lämmittämiseen lämmitykseen ja ruoanlaittoon.

Kaikki nämä seikat ovat lisänneet sähkön kysyntää.

Lue lisää energiantuotannosta
Kullkraft verk som slipper ut damp i solnedgangen
Kullkraft verk som slipper ut damp i solnedgangen

Norjassa vähän sadetta ja kylmiä talvia

Kylmät talvet ovat aiheuttaneet sen, että Norjassa on käytetty enemmän sähköä kuin tavallisesti. 

Norjassa on satanut ja tuullut tavallista vähemmän, ja sen vuoksi sähköä on tuotettu vähemmän kuin yleensä. Siksi sähkön hinta on ollut korkea. 

Tilanne Euroopassa on myös vaikuttanut paljon sähkön hintoihin Norjassa.

Miksi hinnat eivät ole samat koko Norjassa?

Sähkön hinnat ovat erilaiset eri puolilla Norjaa. Pohjois-Norjassa sähkö on ollut halpaa verrattuna Etelä-Norjaan. 

Siellä on ollut hyvät olosuhteet sähkön tuotannolle. Sähköä on myyty pieniä määriä muille ja suurin osa on käytetty pohjoisessa itse. 

Siksi sähkön hinnat Pohjois-Norjassa ovat olleet ennätyksellisen pienet. 

Koska Norja on pitkä maa, sähkön kuljettaminen Pohjois-Norjasta Etelä-Norjaan ei ole kannattavaa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Bilde av kalde Lofoten med hav, fjell og hytter
Bilde av kalde Lofoten med hav, fjell og hytter

Emmekö vain voi käyttää enemmän öljyrahoja?

Norja on yksi maailman rikkaimmista maista. Norjan öljyrahastossa on paljon rahaa.

Jos poliitikot päättäisivät jakaa rahaston rahat tasan kaikille maan asukkaille, jokainen norjalainen saisi yli miljoona kruunua. Miksi sellaista päätöstä ei tehdä?

Bilde av Stortinget i Oslo, Norge
Bilde av Stortinget i Oslo, Norge

Hintojen noususta inflaatioon!

Kun tavaroiden ja palveluiden hinnat nousevat, samalla rahalla ei saa enää ostettua yhtä paljon kuin ennen. Sitä kutsutaan inflaatioksi.

Rahan arvo pienenee. Sama raha ei enää riitä yhtä suuriin ostoksiin kuin aiemmin. 

Olisi hyvä, että palkat ja hinnat nousevat samassa tahdissa samaan aikaan. Silloin. Silloin työstä saatu palkka vastaa paremmin tavaroiden ja palveluiden hintoja.

Jos valtio antaisi jokaiselle kansalaiselle miljoona kruunua, hinnat todennäköisesti nousisivat. 

Silloin myyntiin ei tulisi enemmän tavaroita ostettavaksi, vaan meillä jokaisella olisi enemmän rahaa ostaa niitä. 

Kuinka kalliiksi bensiini silloin tulisi? Mitä luulet?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En gutt som fyller bensin/diesel
En gutt som fyller bensin/diesel

Öljyrahasto on kuin säästöpossu

Olisimmeko rikkaampia, jos ottaisimme enemmän rahaa käyttöön öljyrahastosta? 

Hetken aikaa voisimme ehkä olla varakkaampia, mutta rahat menettäisivät nopeasti arvonsa. Mitä enemmän rahaa meillä olisi, sitä korkeammiksi tavaroiden hinnat nousisivat. 

Onko siinä mitään järkeä, jos lompakko on täynnä rahaa?

En sparegris med lilla bakgrunn
En sparegris med lilla bakgrunn

Talous epätasapainossa

Kun sähkökriisi oli pahimmillaan, valtio auttoi kansalaisia maksamaan laskunsa. 

Monet ajattelivat, että heidän olisi pitänyt saada enemmän tukea, mutta se ei todellisuudessa olisi auttanut paljoakaan.

Poliitikot voivat auttaa maksamaan sähkölaskuja, mutta sähköntoimittajilla ei siitä huolimatta ole yhtäkkiä enemmän  sähköä.

Tuulta ja sadetta ei voi tilata nappia painamalla. Luonto ei toimi niin, vaan tuuli ja sade tekevät mitä tahtovat.

Ajoittain käytettävissä on vähemmän sähköä kuin tarvitsemme. Siihen ei voi vaikuttaa rahalla.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Illustrasjon av ett helikopter som slipper ut penger til folk
Illustrasjon av ett helikopter som slipper ut penger til folk

Jäämmekö pahan kehään?

Hidas ja tasainen inflaatio ei yleensä juurikaan haittaa taloutta. 

Koronapandemian aikana monissa maissa käytettiin paljon rahaa maan asukkaiden auttamiseen.

Se johti voimakkaaseen ja nopeaan inflaatioon. Tavoitteena olisi kääntää kehityksen suuntaa niin, että talous oli jälleen terveellä ja hyvällä pohjalla.

Blå mystisk sirkel
Blå mystisk sirkel

Mitä nyt?

Ruokien, puutavaran, sähkön ja bensiinin hinnat määräytyvät maailman tapahtumien ja inflaatiopelon mukaan.

 Poliitikot eivät voi laskea hintoja tai käyttää enemmän öljyrahoja. Tarvitaan pitkäaikaisempia ratkaisuja. 

Mitä sinä ajattelet? Mitä me voimme tehdä saadaksemme hinnat laskemaan?

Hvitt spørsmålstegn på blå bakgrunn.
Hvitt spørsmålstegn på blå bakgrunn.

Lähteet:

  • Spurkeland, Einar: logistikk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 30. juni 2022 fra https://snl.no/logistikk
Forrige avsnitt

1 / 4

Neste avsnitt

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. Getty Images / NASA Climate Change – YouTube
    6. Getty Images
    7. Getty Images
    8. Getty Images
    9. Getty Images
    10. Getty Images
    11. Getty Images
    12. Getty Images
    13. Getty Images
    14. Getty Images
    15. Getty Images
    16. Getty Images
    17. Getty Images