Musiikki voi muuttaa maailmaa
Musiikilla on kautta aikojen ollut suuri merkitys yhteiskunnassa. Musiikkia kuuntelevat vanhat ja nuoret ja kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat ihmiset. Nykyisin musiikilla voidaan vaikuttaa myös poliittisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin.

Musiikki yhteiskunnan peilinä
Musiikki on kautta historian toiminut yhteiskunnan peilinä. Laulajille, muusikoille ja säveltäjille tunteiden ilmaiseminen musiikilla on elintärkeää.
Musiikin avulla on käsitelty iloa ja surua. Musiikilla voi myös arvostella yhteiskunnallisia asioita.

Viikinkiajan musiikki
Lauluilla ja musiikilla oli tärkeitä tehtäviä viikinkiajalla. Musiikkia käytettiin juhlissa, lapsia nukuttaessa tai raskasta työtä tehdessä. Musiikkisoittimia käytettiin jopa sodassa.
Emme tiedä, miltä melodiat kuulostivat. Viikingit käyttivät soittimina pronssisia puhallinsoittimia, luuhuiluja ja pässinsarvia.
📷 Brudevæltestä vuonna 1797 löydetyt pronssiset lurit eli puhallinsoittimet.

Islannin taisteluhuuto
Islannin jalkapallomaajoukkue pärjäsi hyvin EM-kisoissa vuonna 2016. Se sai onnistumisesta paljon kiitosta. Joukkue sai voimaa yhteisestä taisteluhuudosta, joka toi mieleen viikingit.


Orjalauluista rokkiin
Amerikkaan tarvittiin 1600-luvulla halpaa työvoimaa. Siksi sinne tuotiin Afrikasta orjia. Orjat elivät todella huonoissa oloissa.
Orjat työskentelivät suurilla plantaaseilla ja kaivoksissa sekä rakensivat rautateitä.
Laulu ja musiikki auttoi heitä jaksamaan työssään, ja musiikki toi heille myös lohtua.
Monet musiikkityylit, kuten rokki ja blues, syntyivät orjien työlaulujen pohjalle.

Musiikki työn motivaattorina
Videolla on afroamerikkalaisia vankeja asentamassa rautatiekiskoja 1960-luvulla. Tässä he käyttävät työkaluja musiikin soittamiseen, aivan kuten orjat aikoinaan tekivät.
Orjamusiikin innoittamana
1950- ja 1960-luvuilla monet artistit saivat vaikutteita afroamerikkalaisesta musiikista.
Elvis Presley tunnetaan rokin kuninkaana. Häneen vaikuttivat vahvasti afroamerikkalaiset rytmit ja gospel.
Myös Beatles sai vaikutteita afroamerikkalaisesta musiikista. Se näkyy heidän varhaisessa musiikissaan.
Aretha Franklin, joka tunnetaan soulin kuningattarena, oli yksi 1960-luvun merkittävimmistä laulajista. Hän yhdisti gospelia, soulia sekä rhythm and bluesia ja loi siten oman persoonallisen tyylinsä. Hän oli monien muiden laulajien esikuva ja innoittaja.
Tämä ajanjakso oli suuren kulttuurisen ja musiikillisen kehityksen aikaa. Se loi pohjan monille nykypäivän suosituille musiikkityyleille.


Rap-musiikki
1990- ja 2000-luvuilla rap-musiikki yhdisti ihmisiä. Räppärit lauloivat ympäristöasioista, rasismista, ilmastonmuutoksesta ja sosiaalisesta ahdistuksesta.
Räppäreillä on paljon nuoria faneja ja paljon vaikutusvaltaa.



Kilder:
- Ruud, Even: musikk i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 11. februar 2021 fra https://snl.no/musikk
- Viking.no (05.01.2021): Vikingtidens sang og musikk
http://www.viking.no/s/life/music/
- Hankeln, Roman: musikk i middelalderen i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 11. februar 2021 fra https://snl.no/musikk_i_middelalderen
- Bjerkestrand, Nils E.; Hosar, Halvor K.: musikk i klassisismen i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 11. februar 2021 fra https://snl.no/musikk_i_klassisismen
- Ruud, Even: rock i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 11. februar 2021 fra https://snl.no/rock
Bilde- og videorettigheter:
-
-
Getty Images
-
Ukjent
-
BeanymanSports – YouTube
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
David Hoffman – YouTube
-
Ukjent
-
Ukjent (CC BY 2.0) / Tristan Rovan – YouTube
-
Getty Images / Oxygene 80 – YouTube
-
EJ Hersom / DOD News Features (CC BY 2.0)
-
Peter Neill (CC BY 2.0) / Nichlas Andre – YouTube / LadyGagaVEVO – YouTube / Rap City – YouTube / Green Day – YouTube
-
Ukjent / KendrickLamarVEVO – YouTube / Bechir Houman – YouTube / Janie94 – YouTube / TIXVEVO – YouTube
-