Musiikki voi muuttaa maailmaa

Musiikilla on kautta aikojen ollut suuri merkitys yhteiskunnassa. Musiikkia kuuntelevat vanhat ja nuoret ja kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat ihmiset. Nykyisin musiikilla voidaan vaikuttaa myös poliittisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin.

Accessibility icon Musiikki voi muuttaa maailmaa

Musiikki yhteiskunnan peilinä

Musiikki on kautta historian toiminut yhteiskunnan peilinä. Laulajille, muusikoille ja säveltäjille tunteiden ilmaiseminen musiikilla on elintärkeää.

Musiikin avulla on käsitelty iloa ja surua. Musiikilla voi myös arvostella yhteiskunnallisia asioita.

Viikinkiajan musiikki

Lauluilla ja musiikilla oli tärkeitä tehtäviä viikinkiajalla. Musiikkia käytettiin juhlissa, lapsia nukuttaessa tai raskasta työtä tehdessä. Musiikkisoittimia käytettiin jopa sodassa.

Emme tiedä, miltä melodiat kuulostivat. Viikingit käyttivät soittimina pronssisia puhallinsoittimia, luuhuiluja ja pässinsarvia.

📷 Brudevæltestä vuonna 1797 löydetyt pronssiset lurit eli puhallinsoittimet.

Islannin taisteluhuuto

Islannin jalkapallomaajoukkue pärjäsi hyvin EM-kisoissa vuonna 2016. Se sai onnistumisesta paljon kiitosta. Joukkue sai voimaa yhteisestä taisteluhuudosta, joka toi mieleen viikingit.

Musiikilla kunnioitettiin Jumalaa ja kuninkaallisia

Keskiajalla kirkossa kuuli usein laulua ja musiikkia. Siellä laulettiin latinan kielellä, ja siksi useimmat ihmiset eivät ymmärtäneet laulujen sanoja. 

Ihmiset loivat siksi omaa musiikkiaan eli kansanmusiikkia. Kirkko ei pitänyt siitä ja oli sitä mieltä, että musiikki ei ole tarkoitettu tanssimiseen ja että musiikilla pitää kunnioittaa Jumalaa.

Uskonpuhdistuksen aikaan virret kirjoitettiin kansan omalla kielellä, ja niiden melodiat olivat peräisin vanhoista kansanlauluista.

 Musiikin tarkoituksena oli myös kunnioittaa ja viihdyttää kuninkaallisia, jotka maksoivat muusikoille ja säveltäjille. Oli statussymboli, että hovissa oli oma orkesteri ja säveltäjät

Suomalaiset kirjailijat kirjoittivat 1600- ja 1700-luvulla tärkeitä virsiä. Mikael Agricola suomensi ja kirjoitti suomenkielisiä virsiä. Hänen virtensä “Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” on monille tuttu. Sitä lauletaan jumalanpalveluksissa nykypäivänäkin.

Suomalaisen kansanmusiikin ja virsiperinteen kukoistusaikaa oli 1800-luku. Elias Lönnrot, joka tunnetaan parhaiten Kalevalan kokoamisesta ja julkaisemisesta, oli tunnettu myös virsistä. Hän kirjoitti sanoituksia ihmisille tuttuihin sävelmiin. Hänen tunnetuin virtensä on “Maamme”, josta tuli myöhemmin Suomen kansallislaulu.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Tie “vapaaksi” säveltäjäksi

Monet säveltäjät ja muusikot olivat kuninkaan tai kirkon palveluksessa 1600-luvulla. Säveltäjien oli tehtävä musiikkia, jota piispa tai kuningas halusi kuulla. He eivät voineet säveltää sellaista musiikkia, jota olisivat halunneet.  

Kaikki säveltäjät eivät kuitenkaan noudattaneet tätä perinnettä enää 1700-luvulla. Silloin musiikkia ei sävelletty vain piispoille ja kuninkaallisille, vaan myös varakas yläluokka maksoi säveltäjille musiikin luomisesta. 

Musiikkinero Wolfgang Amadeus Mozart eli 1700-luvulla. Hän halusi elää “vapaana” taiteilijana. Hän halusi tehdä musiikkia omalla tavallaan, mutta kaikki eivät hyväksyneet sitä. Hän sai palkkaa kuninkaalta tai piispalta, mutta he myös määräsivät, millaista musiikkia hänen piti säveltää.

Ludwig van Beethoven eli hieman myöhemmin kuin Mozart. Hän onnistui ansaitsemaan elantonsa säveltäjänä ilman vakituista työnantajaa.

Hänen elämänsä “vapaana” taiteilijana innoitti monia muita säveltäjiä, ja hänestä tuli roolimalli monille säveltäjille hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1827.

📷 Ludwig van Beethovenin patsas Bonnissa, Saksassa

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Orjalauluista rokkiin

Amerikkaan tarvittiin 1600-luvulla halpaa työvoimaa. Siksi sinne tuotiin Afrikasta orjia. Orjat elivät todella huonoissa oloissa.

Orjat työskentelivät suurilla plantaaseilla ja kaivoksissa sekä rakensivat rautateitä.

Laulu ja musiikki auttoi heitä jaksamaan työssään, ja musiikki toi heille myös lohtua.

Monet musiikkityylit, kuten rokki ja blues, syntyivät orjien työlaulujen pohjalle.

Musiikki työn motivaattorina

Videolla on afroamerikkalaisia vankeja asentamassa rautatiekiskoja 1960-luvulla. Tässä he käyttävät työkaluja musiikin soittamiseen, aivan kuten orjat aikoinaan tekivät. 

 

Orjamusiikin innoittamana

1950- ja 1960-luvuilla monet artistit saivat vaikutteita afroamerikkalaisesta musiikista. 

Elvis Presley tunnetaan rokin kuninkaana. Häneen vaikuttivat vahvasti afroamerikkalaiset rytmit ja gospel. 

Myös Beatles sai vaikutteita afroamerikkalaisesta musiikista. Se näkyy heidän varhaisessa musiikissaan.

Aretha Franklin, joka tunnetaan soulin kuningattarena, oli yksi 1960-luvun merkittävimmistä laulajista. Hän yhdisti gospelia, soulia sekä rhythm and bluesia ja loi siten oman persoonallisen tyylinsä. Hän oli monien muiden laulajien esikuva ja innoittaja.

Tämä ajanjakso oli suuren kulttuurisen ja musiikillisen kehityksen aikaa. Se loi pohjan monille nykypäivän suosituille musiikkityyleille.

Musiikki politiikan välineenä

1900-luvulla sähkökitarat ja mikrofonit tekivät rockmusiikista yhä äänekkäämpää. Myös tekstit alkoivat olla yhä poliittisempia.

Afroamerikkalaiset artistit lauloivat rasismia vastaan ja yhtäläisten oikeuksien puolesta.

1960-luvulla musiikilla arvosteltiin valtionjohtajia, sodankäyntiä ja ihmisten eriarvoista kohtelua.

Bob Dylanista tuli yksi merkittävimmistä protestilaulajista, kun hän julkaisi kappaleen “Blowin’ in the Wind” vuonna 1964.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Punk

1970-luvulla syntyi punk-musiikki, joka  erottui selvästi muista musiikkityyleistä. Siihen liittyi hyvin erityinen pukeutumistyyli ja kampaukset. Musiikki oli rajua ja laulu kuulosti huutamiselta. Lauluissa puhuttiin ihmisoikeuksista ja huonoista poliitikoista.

Rocklegenda Bruce Springsteen edusti lauluillaan työväenluokkaa.

1980-luvulla suositut muusikot keräsivät rahaa nälänhädän lievittämiseen Afrikassa. Ihmiset olivat auttamishaluisempia kuin koskaan ennen.

Vuonna 1985 julkaistulla “We are the world” -kappaleella kerättiin rahaa Afrikan nälkäisille lapsille. Kappaleen levytykseen osallistui 45 yhdysvaltalaista artistia.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Rap-musiikki

1990- ja 2000-luvuilla rap-musiikki yhdisti ihmisiä. Räppärit lauloivat ympäristöasioista, rasismista, ilmastonmuutoksesta ja sosiaalisesta ahdistuksesta.

Räppäreillä on paljon nuoria faneja ja paljon vaikutusvaltaa.

Poliittiset laulut

U2-yhtyeen laulaja Bono sanoi kerran, että musiikki voi muuttaa maailmaa, koska se voi muuttaa ihmisiä. Seuraavassa on lisää esimerkkejä poliittisista lauluista, joilla on muutettu maailmaa.

Norjassa Ole Pausin laulua “Mitt lille land” laulettiin Utøyan saarelle ja Oslon hallintokortteliin 22.7.2011 tehdyn terrori-iskun jälkeen.

Lady Gaga teki vuonna 2010 kappaleen “Born This Way”. Siitä tuli suuri hitti. Sen sanoma on, että ihmisiä pitää kunnioittaa sellaisina kuin he ovat.

Kesällä 2020 poliisi tappoi George Floydin. Siitä alkoi Black Lives Matter -liike. Räppäri Dax kirjoitti siitä kappaleen. 

Syyskuun 11. päivä 2001 kaksi matkustajakonetta syöksyi World Trade Center -pilvenpiirtäjään New Yorkissa. Sen jälkeen Yhdysvallat aloitti sodan islamilaista terrorismia vastaan. Brittiläinen Green Day -yhtye kritisoi Amerikan toimia kappaleellaan “American Idiot”.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt

Musiikki, joka muutti elämää

Joskus musiikkia pidetään yhtenä elämän tärkeimmistä asioista. Jotkut ihmiset melkeinpä uhraavat elämänsä musiikille. Se inspiroi heitä sinnikkyyteen, politiikkaan tai solidaarisuuteen.

Vuonna 2015 Kendrick Lamar kirjoitti kappaleen “Alright”. Siinä otetaan kantaa rasismiin Yhdysvalloissa. Kappaletta on käytetty poliisiväkivallan vastaisissa mielenosoituksissa.

Vuonna 1944 Puolan juutalainen Władysław Szpilman selviää hengissä, koska hän osaa soittaa pianoa. Hän saa apua saksalaiselta upseerilta, kun hän lupaa soittaa Frederic Chopinin musiikkia. 

Titanicin uppoaminen vuonna 1912 oli yksi maailman suurimmista merionnettomuuksista. Kun laiva upposi ja matkustajat taistelivat hengestään, orkesteri soitti musiikkia pitääkseen tunnelman hyvänä.

 

Kun norjalainen artisti TIX halusi riistää itseltään hengen, hän kirjoitti kappaleen «Jeg vil ikke leve». Hän toivoo, että kappale auttaa muita saman asian kanssa kamppailevia.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt

Kilder:

  • Ruud, Even: musikk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 11. februar 2021 fra https://snl.no/musikk
  • Ruud, Even: rock i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 11. februar 2021 fra https://snl.no/rock

Bilde- og videorettigheter:

    1. Getty Images
    2. Ukjent
    3. BeanymanSports – YouTube
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. David Hoffman – YouTube
    8. Ukjent
    9. Ukjent (CC BY 2.0) / Tristan Rovan – YouTube
    10. Getty Images / Oxygene 80 – YouTube
    11. EJ Hersom / DOD News Features (CC BY 2.0)
    12. Peter Neill (CC BY 2.0) / Nichlas Andre – YouTube / LadyGagaVEVO – YouTube / Rap City – YouTube / Green Day – YouTube
    13. Ukjent / KendrickLamarVEVO – YouTube / Bechir Houman – YouTube / Janie94 – YouTube / TIXVEVO – YouTube