Musiikki voi muuttaa maailmaa

Musiikki on ollut yhteiskunnassa tärkeää jo kauan. Musiikkia kuuntelevat monet erilaiset ihmiset. Musiikilla voi vaikuttaa myös politiikkaan.

Accessibility icon Musiikki voi muuttaa maailmaa

Musiikki yhteiskunnan peilinä

Musiikki kertoo, millaisessa maailmassa ihmiset elävät. Säveltäjät kertovat tunteistaan ja ajatuksistaan sävelmillään. 

Musiikki tuo iloa ja helpottaa surua. On myös lauluja, joissa kerrotaan yhteiskunnasta.

Viikinkiajan musiikki

Viikinkiajalla musiikkia käytettiin juhlissa, lapsia nukuttaessa tai raskasta työtä tehdessä. Musiikkia käytettiin jopa sodassa.

Emme tiedä, miltä melodiat kuulostivat, mutta he soittivat pronssisia puhallinsoittimia, luuhuiluja ja pässinsarvia.

📷  Brudevæltestä vuonna 1797 löydetyt pronssiset lurit eli puhallinsoittimet.

Islannin taisteluhuuto

Islannin jalkapallomaajoukkue sai palkinnon EM-kisoissa vuonna 2016. Joukkueella oli oma taisteluhuuto, joka oli peräisin viikingeiltä. Huuto paransi joukkueen yhteishenkeä.

Musiikilla kunnioitettiin Jumalaa ja kuninkaallisia

Keskiajalla kirkossa laulettiin lauluja latinan kielellä. Ihmiset eivät ymmärtäneet laulujen sanoja. 

Ihmiset loivat siksi omaa musiikkiaan eli kansanmusiikkia. Kirkko ei pitänyt siitä ja oli sitä mieltä, että musiikki ei ole tarkoitettu tanssimiseen ja että musiikilla pitää kunnioittaa Jumalaa.

Uskonpuhdistuksen aikaan virret kirjoitettiin kansan omalla kielellä. Niiden melodiat olivat vanhoista kansanlauluista.

Musiikilla viihdytettiin kuninkaallisia, jotka maksoivat muusikoille ja säveltäjille. Oli statussymboli, että hovissa oli oma orkesteri ja säveltäjät

Suomalaiset kirjailijat kirjoittivat tärkeitä virsiä 1600- ja 1700-luvulla. Mikael Agricola on yksi tunnettu kirjailija, joka kirjoitti virsiin sanoituksia.

Suomalaisten virsien huippuaika oli 1800-luku.

Elias Lönnrot oli mies, joka keräsi vanhoja lauluja ja teki niistä kirjan, jonka nimi on Kalevala. Hän kirjoitti myös moniin virsiin sanat. Yksi tunnettu virsi on “Maamme”-laulu, joka on nykyisin Suomen kansallislaulu

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Tie “vapaaksi” säveltäjäksi

Monet säveltäjät ja muusikot olivat kuninkaan tai kirkon palveluksessa 1600-luvulla. Säveltäjän oli tehtävä musiikkia, jota piispa tai kuningas halusi kuulla.

1700-luvulla rikkaat ihmiset alkoivat kuunnella musiikkia ja järjestää pieniä konsertteja. Se antoi säveltäjille mahdollisuuden luoda sellaista musiikkia, josta he itse pitivät.

Wolfgang Amadeus Mozart eli 1700-luvulla. Hän oli musiikin ihmelapsi. Hän halusi elää “vapaana” taiteilijana ja tehdä musiikkia omalla tavallaan. 

Se oli kuitenkin vaikeaa. Jos hän halusi palkkaa työstään, hänen täytyi tehdä musiikkia, jota kuningas tai kirkko määräsi.

Ludwig van Beethoven eli hieman myöhemmin kuin Mozart. Hän onnistui tekemään musiikkia ilman vakituista työnantajaa

Hänestä tuli roolimalli muille säveltäjille. Beethoven kuoli vuonna 1827.

📷 Ludwig van Beethovenin patsas Bonnissa, Saksassa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Orjalauluista rokkiin

Afrikasta tuotiin 1600-luvulla orjia Amerikkaan. He työskentelivät suurilla plantaaseilla ja kaivoksissa tai rakensivat rautateitä.

Laulu ja musiikki auttoi, kun he tekivät raskasta työtä. Musiikki toi vaikeaan elämään iloa ja lohtua.

Rokki on saanut alkunsa orjien työlauluista.

Musiikki työn motivaattorina

Tällä videolla on afroamerikkalaisia vankeja asentamassa rautatiekiskoja 1960-luvulla. Tässä he käyttävät työkaluja musiikin soittamiseen, aivan kuten orjat aikoinaan tekivät. 

 

Orjamusiikin innoittamana

1950- ja 1960-luvuilla monet artistit saivat vaikutteita afroamerikkalaisesta musiikista. 

Elvis Presley, Beatles ja Aretha Franklin sekoittivat omassa musiikissaan niin rhythm and bluesia, gospelia kuin souliakin.

Tämä ajanjakso oli suuren kulttuurisen ja musiikillisen kehityksen aikaa. Se loi pohjan monille nykypäivän suosituille tyylilajeille.

Musiikki politiikan välineenä

1900-luvulla sähkökitarat ja mikrofonit tekivät rockmusiikista yhä äänekkäämpää. Tekstit alkoivat olla myös yhä enemmän poliittisia.

Afroamerikkalaiset artistit lauloivat rasismista.

1960-luvulla musiikilla kritisoitiin valtionjohtajia, sodankäyntiä ja ihmisten eriarvoista kohtelua.

Bob Dylanista tuli yksi merkittävimmistä protestilaulajista vuonna 1964, kun hän julkaisi laulunsa “Blowin’ in the Wind”.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Punk

1970-luvulla syntyi uusi punk-musiikki, joka erottui selvästi muusta musiikista. Siihen liittyi erityinen pukeutumistyyli ja kampaukset. Punk-musiikki kuulosti vähän huutamiselta ja kappaleissa puhuttiin ihmisoikeuksista ja huonoista poliitikoista.

Rocklegenda Bruce Springsteen edusti lauluillaan työväenluokkaa.

1980-luvulla suositut muusikot keräsivät rahaa nälänhädän lievittämiseen Afrikassa. Ihmiset olivat auttamishaluisempia kuin koskaan ennen.

Vuonna 1985 julkaistulla “We are the world” -kappaleella kerättiin rahaa Afrikan nälkäisille lapsille. Levyllä lauloi 45 kuuluisaa laulajaa.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt

Rap-musiikki

1990- ja 2000-luvuilla rap-musiikki syntyi. Artistit räppäsivät ympäristöstä, rasismista, ilmastonmuutoksesta ja sosiaalisesta ahdistuksesta.

Näillä artisteilla on paljon faneja.

Poliittiset laulut

Bono on U2-yhtyeen laulaja. Hän sanoi kerran, että musiikki voi muuttaa maailmaa, koska se voi muuttaa ihmisiä. Tässä on lisää esimerkkejä poliittisista lauluista, joilla on muutettu maailmaa.

Norjassa Ole Pausin laulua “Mitt lille land” laulettiin, kun Utøyan saarelle ja Oslon hallintokortteliin oli tehty terrori-isku 22.7.2011. 

LLady Gaga teki vuonna 2010 laulun, jonka nimi on “Born This Way”. Laulusta tuli suuri hitti ja siinä sanotaan, että ihmistä pitää kunnioittaa sellaisena kuin hän on. 

Kesällä 2020 poliisi tappoi George Floydin. Siitä alkoi Black Lives Matter -liike. Räppäri Dax kirjoitti siitä kappaleen.

Syyskuun 11. päivä 2001 kaksi matkustajakonetta syöksyi World Trade Center -rakennukseen New Yorkissa. Sen vuoksi Yhdysvallat aloitti sodan islamilaista terrorismia vastaan. Brittiläinen Green Day -yhtye kritisoi Amerikan toimia kappaleellaan “American Idiot”.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt

Musiikki, joka muutti elämää

Joillekin ihmisille musiikki on yksi elämän tärkeimmistä asioista. He voivat melkeinpä uhrata elämänsä musiikille. Se innostaa heitä olemaan sinnikkäitä ja solidaarisia.

Vuonna 2015 Kendrick Lamar kirjoitti kappaleen “Alright”. Siinä otetaan kantaa rasismiin ja sitä on laulettu poliisiväkivallan vastaisissa mielenosoituksissa.

Vuonna 1944 Puolan juutalainen Władysław Szpilman pelastaa oman henkensä soittamalla saksalaiselle upseerille Frederic Chopinin musiikkia.

Titanicin uppoaminen vuonna 1912 oli yksi maailman suurimmista merionnettomuuksista. Kun laiva upposi ja matkustajat taistelivat hengestään, orkesteri soitti musiikkia pitääkseen tunnelman hyvänä.

 

Norjalainen laulaja TIX menetti elämänhalunsa ja teki siitä aiheesta laulun «Jeg vil ikke leve». Hän toivoo, että laulu auttaa muita, jotka ovat samassa tilanteessa.

Forrige avsnitt

1 / 5

Neste avsnitt

Kilder:

  • Ruud, Even: musikk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 11. februar 2021 fra https://snl.no/musikk
  • Ruud, Even: rock i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 11. februar 2021 fra https://snl.no/rock

Bilde- og videorettigheter:

    1. Getty Images
    2. Ukjent
    3. BeanymanSports – YouTube
    4. Getty Images
    5. Getty Images
    6. Getty Images
    7. David Hoffman – YouTube
    8. Ukjent
    9. Ukjent (CC BY 2.0) / Tristan Rovan – YouTube
    10. Getty Images / Oxygene 80 – YouTube
    11. EJ Hersom / DOD News Features (CC BY 2.0)
    12. Peter Neill (CC BY 2.0) / Nichlas Andre – YouTube / LadyGagaVEVO – YouTube / Rap City – YouTube / Green Day – YouTube
    13. Ukjent / KendrickLamarVEVO – YouTube / Bechir Houman – YouTube / Janie94 – YouTube / TIXVEVO – YouTube