Propaganda: Mihin voimme luottaa?

Det sies at sannheten er det første offeret i en krig. For hvem snakker egentlig sant – den som angriper eller de som forsvarer seg? I alle kriger blir det brukt propaganda. Men hva er det egentlig?

Accessibility icon Propaganda: Mihin voimme luottaa?

Sodan ensimmäinen uhri on totuus

Sanotaan, että sodan ensimmäinen uhri on totuus. Kuka sodassa lopulta puhuu totta ja kuka huijaa? 

Sodassa käytetään propagandaa, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

En mann står med en ropert og leder en demonstrasjon.
En mann står med en ropert og leder en demonstrasjon.

Mitä propaganda on?

Propagandalla halutaan saada ihmiset uskomaan tai pelkäämään jotain.

Siihen käytetään voimakkaita valokuvia ja tunnepitoista kieltä.

Tavoitteena on levittää poliittisesti tai uskonnollisesti värittyneitä ajatuksia.

Missä näkyy propagandaa?

Propagandaa levitetään televisiossa ja lehdissä, radiossa, sosiaalisessa mediassa ja julisteissa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En skygge av en person står bak et TV-apparat og holder fiktive seere fast med tråder.
En skygge av en person står bak et TV-apparat og holder fiktive seere fast med tråder.

Onko kaikki propaganda negatiivista?

Natsit käyttivät propagandaa ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. He halusivat vakuuttaa saksalaiset siitä, että heidän kannattaa uskoa Adolf Hitleriin. 

Hitlerin mielestä saksalaiset olivat parempia ihmisiä kuin muut ja hän halusi hallita koko Eurooppaa. Lisäksi hän halusi päästä kaikista maailman juutalaisista eroon.

Nykyisin suurin osa ihmisistä liittää sanaan propaganda kielteisiä mielikuvia siksi, että he yhdistävät sen natsiaatteeseen.

📷  Natsien propagandaministeri Joseph Goebbels pitämässä puhetta.

Tuhoisa vaikutuskeino

Sana propaganda ei ole negatiivinen. Se tarkoittaa “viestin levittämistä”.

Jos propagandaa käytetään väärän tiedon ja valeuutisten levittämiseen, se voi olla erittäin tuhoisa vaikutuskeino.

Rakentava vaikutuskeino

Propgandaa voidaan käyttää myös myönteisellä tavalla.

Monet artistit käyttävät musiikkia levittääkseen sanomaa jostain, mikä heitä itseään on koskettanut. 

Vuonna 2021 järjestettiin Norjassa suuri rasisminvastainen TV-konsertti “Hev stemmen”. Monet norjalaiset artistit esiintyivät konsertissa rasismia vastaan.

Musiikki tavoittaa suuren joukon ihmisiä ja voi siten muuttaa yhteiskuntaa.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Nazistenes propagandaminister, Joseph Goebbels, holder tale.
Nazistenes propagandaminister, Joseph Goebbels, holder tale.

Hkeemin “Ghettoloinen”

“Ghettoparasitt”-biisi (ghettoloinen) kertoo monien arjessaan kohtaamista ennakkoasenteista. Artisti Hkeem toivoo, että rasismista päästäisin eroon.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Musiikki voi muuttaa maailmaa
Ansikter laget av papir i ulike farger.
Ansikter laget av papir i ulike farger.

Miten propagandaa hyödynnetään?

Propagandan tavoitteena on siis se, että tietty viesti tavoittaa mahdollisimman monta vastaanottajaa. Covid-pandemian yhteydessä pääministeri käytti uudenvuodenpuhetta tilaisuutena kannustaa kansalaisia ottamaan rokotus. Sen oli tarkoitus olla tärkeä viesti kansalle.

Rokotusten vastustajat saattoivat kokea sen negatiiviseksi propagandaksi. Jokainen voi itse arvioida, millainen vaikutus puheella oli.

Erilaisia tekniikoita

Mikä on tehokkain tapa vaikuttaa ihmisiin? Viestin voi saada hyvin perille monella eri tekniikalla. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

  • Tämän “tietää jokainen”:
    On vaarallista käyttää kännykkää samalla kun ajaa autoa.
  • Kuvailla vastapuolta esimerkiksi rasisteiksi:
    Sinähän olet aivan kuin Hitler.
  • Asian yksipuolinen esittäminen:
    Norjassa ei kerta kaikkiaan tarvita yhtään sutta.
  • Valeuutiset, “Fake News”:
    Verkkosivu näyttää samalta kuin NRK:n (Norjan yleisradion) sivu, joten siellä kerrotaan vain tosiasioita.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Portrett av Jonas Gahr Støre
Portrett av Jonas Gahr Støre

Tunteilla leikkimistä

Ensimmäinen esimerkki

Propaganda vetoaa useimmiten tunteisiin. 

Muita pilkkaavat, raivoavat ja voimakkaita tunteita ilmaisevat ihmiset vaikuttavat muihin voimakkaasti. Kun Adolf Hitler piti puheita, hän oli usein erittäin vihainen, jolloin monet pelkäsivät olla eri mieltä kuin hän.

📷  Adolf Hitler Weimarisssa vuonna1933.
Adolf Hitler i Weimar 1933.
Adolf Hitler i Weimar 1933.

Tunteilla leikkimistä

Toinen esimerkki

Greta Thunberg meni lakkoon ympäristön vuoksi vuonna 2018. Hän osoitti puheissaan voimakkaita tunteita. Monet ihmiset innostuivat hänen tavastaan taistella ympäristön puolesta, kun taas toiset vihastuivat siitä. 

Seuraavalla sivulla on ote puheesta, jonka hän piti YK:n huippukokouksessa New Yorkissa 23. syyskuuta 2019. 

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Luottamus ja uskottavuus

Kun luottaa johonkuhun, on helppo uskoa siihen, mitä hän sanoo ja tekee. Keneen sinä luotat? 

Norjassa useimmat ihmiset luottavat kuiningas Haraldiin. 

Toinen henkilö, johon monet luottavat, on NATOn entinen pääsihteeri, Jens Stoltenberg.

Monet luottavat siihen, mitä nämä kaksi sanovat.

Natos generalsekretær Jens Stoltenberg (2022).
Natos generalsekretær Jens Stoltenberg (2022).

Propaganda poliittisena työkaluna

Sanotaan, että sodan ensimmäinen uhri on totuus.

Sodan aikana on lähes mahdotonta tietää, mikä on totta.

Kumpikin osapuoli haluaa saada oman viestinsä esille. Tavoitteena on vahvistaa taistelumotivaatiota tai saada vastapuoli luovuttamaan.

Ensimmäinen esimerkki

Toisen maailmansodan aikana parlamenttirakennuksessa oli suuri juliste, jossa luki Deutschland siegt an allen Fronten (Saksa voittaa kaikilla rintamilla).

Ihmisten haluttiin uskovan, että Saksa voittaisi sodan. Sodan jatkuessa kävi ilmi, ettei se pitänyt paikkaansa. Siitä huolimatta juliste pysyi paikallaan.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Stortinget i Oslo i 1940 med hakekorsflagg og stort banner med tysk tekst.
Stortinget i Oslo i 1940 med hakekorsflagg og stort banner med tysk tekst.
Toinen esimerkki

Tämä väärennetty video Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan  on levinnyt sosiaalisessa mediassa.

Yhden uutiskanavan mukaan, videolla ei esiinnyt presidentti ja videon levittäjää ei tunneta.

Video on aiheuttanut Ukrainassa paljon hämmennystä. Onko se aito vai väärennös? Onko se on Venäjän propagandaa?

Bombet skolebygning i Ukraina
Bombet skolebygning i Ukraina

Sensuuri

Sota-aikana toimittajat eivät saa kirjoittaa, mitä haluvat.

Viranomaiset saavat päättää, mitä uutisia julkaistaan ihmisten luettaviksi ja kuultaviksi. 

Sitä kutsutaan lehdistön sensuroinniksi.

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan Venäjä sensuroi voimakkaasti Venäjällä julkaistavia uutisia.

Venäjän viranomaiset eivät halua venäläisten saava sodasta muita uutisia kuin niitä, jotka viranomaiset itse valitsevat. 

Miten sellainen sensurointi vaikuttaa totuudenmukaisuuteen?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Sananvapaus – onko sallittua sanoa ihan mitä tahansa haluaa?
Hånd med rød blyant bundet sammen med tau.
Hånd med rød blyant bundet sammen med tau.

Lähteet:

  • Svendsen, Lars Fredrik Händler; Grue, Jan: retorikk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 21. mars 2022 fra https://snl.no/retorikk
  • Elden, John Christian; Mæhlum, Lars: sensur i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 21. mars 2022 fra https://snl.no/sensur

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Deutsches Bundesarchiv
    4. Getty Images / HkeemVEVO – YouTube
    5. NTB / Statsministerens kontor
    6. Deutsches Bundesarchiv
    7. European Parliament (CC BY 2.0) / Guardian News – YouTube
    8. NATO
    9. Stortingsarkivet
    10. Getty Images / The Telegraph – YouTube
    11. Getty Images