Propaganda: Mihin voimme luottaa?

Sanotaan, että totuus on sodan ensimmäinen uhri. Kuka sodassa lopulta puhuu totta? Onko se hyökkäävä vai puolustava osapuoli? Kaikissa sodissa käytetään propagandaa, mutta mitä se oikeastaan on?

Accessibility icon Propaganda: Mihin voimme luottaa?

Sodan ensimmäinen uhri on totuus

Sanotaan, että sodan ensimmäinen uhri on totuus. Kuka sodassa lopulta puhuu totta? Mistä voi tietää, mikä on totta? 

Kaikissa sodissa käytetään propagandaa, mutta mitä se oikeastaan on?

En mann står med en ropert og leder en demonstrasjon.
En mann står med en ropert og leder en demonstrasjon.

Mitä propaganda on?

Varsinaisen fyysisen sotimisen rinnalla käydään jatkuvasti myös propagandataistelua. Propaganda on tietoista kansalaisten tunteisiin ja ajatuksiin vaikuttamista. Usein siinä käytetään voimakkaita kuvia ja puhetaitoa.

Propaganda ei ole vuorovaikutusta lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Tavoitteena on levittää poliittisia tai uskonnollisia käsityksiä niin, että vastaanottaja uskoo viestin.

Missä näkyy propagandaa?

Propagandaa levitetään televisiossa ja radiossa, sosiaalisessa mediassa, verkkolehdissä, julisteissa, mainoksissa ja elokuvissa

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
En skygge av en person står bak et TV-apparat og holder fiktive seere fast med tråder.
En skygge av en person står bak et TV-apparat og holder fiktive seere fast med tråder.

Onko kaikki propaganda negatiivista?

Natsit käyttivät propagandaa ennen toista maailmansotaa ja sen aikana vakuuttaakseen saksalaiset siitä, että heidän maailmankatsomuksensa oli oikea.

Natsi-Saksassa oli jopa erikseen nimitetty propagandaminiseri Joseph Goebbels. Hänen tehtävänään oli edistää natsiaatetta ja juutalaisvihaa ja luoda Adolf Hitleristä kuva erehtymättömänä johtajana.

Ennen toista maailmansotaa sanalla propaganda ei ollut negatiivista leimaa. Nykyisin suurin osa ihmisistä liittää siihen kielteisiä mielikuvia.

📷  Natsien propagandaministeri Joseph Goebbels pitämässä puhetta.

Tuhoisa vaikutuskeino

Sana propaganda ei itsessään ole negatiivinen.

Jos sitä käytetään todellisuuden vääristämiseen, valehteluun, tai pahimmassa tapauksessa ihmiselämän tuhoamiseen, se voi olla erittäin tuhoisa vaikutuskeino.

Rakentava vaikutuskeino

Propgandaa voidaan käyttää myös myönteisellä tavalla.

Monet artistit käyttävät musiikkia levittääkseen sanomaa jostain, mikä heitä itseään on koskettanut.

Vuonna 2021 järjestettiin Norjassa suuri rasisminvastainen TV-konsertti “Hev stemmen”. Musiikki tavoittaa suuren joukon ihmisiä ja voi siten muuttaa yhteiskuntaa.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Nazistenes propagandaminister, Joseph Goebbels, holder tale.
Nazistenes propagandaminister, Joseph Goebbels, holder tale.

Hkeemin “Ghettoloinen”

“Ghettoparasitt”-biisi (ghettoloinen) kertoo monien arjessaan kohtaamista ennakkoasenteista.

Artisti Hkeem kirjoitti biisin turhautumisestaan tilanteeseen. Hän halusi ilmaista toiveensa, että ihmiset lakkaisivat arvioimasta toisiaan etnisen taustan perusteella.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Musiikki voi muuttaa maailmaa
Ansikter laget av papir i ulike farger.
Ansikter laget av papir i ulike farger.

Miten propagandaa hyödynnetään?

Propagandan tavoitteena on siis se, että tietty viesti tavoittaa mahdollisimman monta vastaanottajaa. Covid-pandemian yhteydessä pääministeri käytti uudenvuodenpuhetta tilaisuutena kannustaa kansalaisia ottamaan rokotus. Sen oli tarkoitus olla positiivista propagandaa.

Rokotusten vastustajat saattoivat kokea sen negatiiviseksi propagandaksi. Puheen kuulleet voivat itse arvioida, miten puheen sanoma vaikutti heihin.

Erilaisia tekniikoita

Mikä on tehokkain tapa vaikuttaa ihmisiin? Viestin voi saada hyvin perille monella eri tekniikalla. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

  • Tämän “tietää jokainen”:
    On vaarallista käyttää kännykkää samalla kun ajaa autoa.
  • Kuvailla vastapuolta esimerkiksi rasistiksi:
    Sinähän olet aivan kuin Hitler.
  • Asian yksipuolinen esittäminen:
    Norjassa ei kerta kaikkiaan tarvita yhtään sutta.
  • Valeuutiset, “Fake News”:
    Verkkosivu näyttää samalta kuin NRK:n (Norjan yleisradion) sivu, joten siellä kerrotaan vain tosiasioita.
Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Portrett av Jonas Gahr Støre
Portrett av Jonas Gahr Støre

Tunteilla leikkimistä

Ensimmäinen esimerkki

Propaganda vetoaa useimmiten tunteisiin. 

Muita pilkkaavat, raivoavat ja suuria tunteita ilmaisevat ihmiset vaikuttavat muihin voimakkaasti. Kun Adolf Hitler piti puheita, hän oli usein erittäin vihainen, jolloin monet pelkäsivät olla eri mieltä kuin hän

📷  Adolf Hitler Weimarisssa vuonna1933.
Adolf Hitler i Weimar 1933.
Adolf Hitler i Weimar 1933.

Tunteilla leikkimistä

Toinen esimerkki

Kun Greta Thunberg meni lakkoon ympäristön vuoksi vuonna 2018, hän sai mukaansa valtavan kannattajajoukon. Hän osoitti monissa puheissaan voimakkaita tunteita. Monet ihmiset innostuivat hänen tavastaan taistella ympäristön puolesta, kun taas toiset kokivat hänen tapansa provosoivana. Seuraavalla sivulla on ote puheesta, jonka hän piti YK:n huippukokouksessa New Yorkissa 23. syyskuuta 2019.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt

Luottamus ja uskottavuus

Kun luottaa johonkuhun, on helppo uskoa siihen, mitä hän sanoo ja tekee. Keneen sinä luotat? Norjassa useimmat ihmiset luottavat kuiningas Haraldiin. Kun hän puhuu jonkin asian puolesta, useimmat ihmiset kannattavat hänen ajatuksiaan.

Toinen henkilö, johon monet luottavat, on NATOn entinen pääsihteeri, Jens Stoltenberg. Puhuessaan hän esiintyy asiallisesti, uskottavasti ja asiaansa perehtyneesti. 

Natos generalsekretær Jens Stoltenberg (2022).
Natos generalsekretær Jens Stoltenberg (2022).

Propaganda poliittisena työkaluna

Sodassa propaganda suunnataan sekä viholliselle että tukijoille. Sanotaankin, että sodan ensimmäinen uhri on totuus.

Sodan aikana on lähes mahdotonta tietää, mikä on totta. Kumpikin osapuoli haluaa saada oman viestinsä esille. Tavoitteena on vahvistaa taistelumotivaatiota tai saada vastapuoli luovuttamaan.

Ensimmäinen esimerkki

Kun Saksa hyökkäsi Norjaan vuonna 1940, saksalaiset ripustivat parlamenttirakennukseen suuren julisteen, jossa luki Deutschland siegt an allen Fronten (Saksa voittaa kaikilla rintamilla).

Juliste oli paikallaan lähes koko sota-ajan. Sillä haluttiin vaikuttaa oslolaisiin, jotta he uskoisivat Saksan voittoon. Sodan jatkuessa kävi selväksi, ettei se pitänyt paikkaansa.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Stortinget i Oslo i 1940 med hakekorsflagg og stort banner med tysk tekst.
Stortinget i Oslo i 1940 med hakekorsflagg og stort banner med tysk tekst.
Toinen esimerkki

Tämä väärennetty video Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan  2022 on levinnyt sosiaalisessa mediassa. Videosta käy selvästi ilmi, että presidentin kasvoja on käsitelty ja että ääni ei ole presidentin oma. 

Videon tekijää ja levittäjää ei tiedetä, ja video on aiheuttanut Ukrainassa paljon hämmennystä. Onko se aito vai väärennös? Onko se on Venäjän propagandaa?

Bombet skolebygning i Ukraina
Bombet skolebygning i Ukraina

Sensuuri

Sota-aikana viranomaisten on valvottava tietoja. Kirjoittamisen ja sanomisen vapautta voidaan rajoittaa voimakkaasti.

Viranomaiset saavat päättää, mitä uutisia julkaistaan lehdissä, televisiossa ja radiossa. Sitä kutsutaan lehdistön sensuroinniksi.

Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan 2022 venäläiset mediat valjastettiin käyttämään vain venäläisiä lähteitä tiedonjakamiseen Venäjällä. Venäjän lehdistöstä sensuroitiin myös kaikki ulkomailta Venäjälle tulevat tiedot. 

Miten sellainen sensurointi vaikuttaa totuudenmukaisuuteen?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Sananvapaus – onko sallittua sanoa ihan mitä tahansa haluaa?
Hånd med rød blyant bundet sammen med tau.
Hånd med rød blyant bundet sammen med tau.

Lähteet:

  • Svendsen, Lars Fredrik Händler; Grue, Jan: retorikk i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 21. mars 2022 fra https://snl.no/retorikk
  • Elden, John Christian; Mæhlum, Lars: sensur i Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 21. mars 2022 fra https://snl.no/sensur

Video- ja kuvaoikeudet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Deutsches Bundesarchiv
    4. Getty Images / HkeemVEVO – YouTube
    5. NTB / Statsministerens kontor
    6. Deutsches Bundesarchiv
    7. European Parliament (CC BY 2.0) / Guardian News – YouTube
    8. NATO
    9. Stortingsarkivet
    10. Getty Images / The Telegraph – YouTube
    11. Getty Images