Sukupuolirollit

Miksi pojat ja tyttäret tieraavat erilaisila värkyilä? Miksi tyttäret pärjäävät paremin koulussa? Miksi majoriteetti tervheyđenhuoltoalala oon vaimoi?

Accessibility icon Sukupuolirollit

Mitä sukupuolirollit oon?

Ihmetteletkö sie miksi pojat ja tyttäret saavat erilaissii värkkyi? Miksi tyttärille koulunkäynti oon helpomppaa ko pojile? Tahi ihmetteletkö sitä miksi sairashuonheitten työntekkiijöitten majoriteetti oon vaimoi?

Näitä kysymyksii usheet tutkiijatki ihmettelleevät.

Gutt med rosa t-skjorte

Biolooginen ja sosiaalinen sukupuoli

Ko met puhuma sukupuolesta, met saatama eroittaat “bioloogisen” ja “sosiaalisen” sukupuolen toinen toisesta.

Bioloogisella sukupuolela sihđathaan kropin sukupuolheen. Sosiaalisella sukupuolela sihđathaan ođotukshiin mitä samfynni meiltä vaattii. Engelskaksi sukupuolen eroitethaan käsittheilä “sex” (biolooginen) ja “gender” (identiteetti).

Näkemys sukupuolirolliista saattaa vaihetella kulttuurista toisheen, ja ne oon muuttunheet paljon viimisten 40 vuođen aikana.

En ung jente blir opplært av en faglært
En ung jente blir opplært av en faglært

Syntyny vain kasunu semmoiseksi

Saattaa väittäät ette jokku sukupuolirollit oon bioloogiset ko taas jokku oon samfynnin normiin ja ođotusten luomat.

Bioloogisesta näkövinkkelistä erot näkkyyvät niin ette miehet oon fyysisesti väkkeevämmät ja aggressiivisemmat ko vaimot. Siksi se oon ushein luonolista ette mies jolla oon pitkät käđet kanttaa painaaviimat loovat.

Tutkimusten jälkhiin vanhemat miehet suossiivat nuoremppii vaimoi elämänkumppanii valitessa. 

Evolusuuniteoriin jälkhiin miehile oon tärkkeetä levittäät ittensä geenit ja saađa lapsii niin ette ittensä geenit saavat jatkoo. Miehilä oon mahđolista saađa lapsii vielä vanhaanaki ja siksi net saattaavat tuntteet vettoo nuorempii, hetelmällisessä ijässä olleevii vaimoi kohthaan. Näin het saattaavat lisätä mahđolisuuksii saađa tervheitä ja vahvoi lapsii kekkä vievät heiđän geenit etheenkäsin.

Jokku tutkimukset oon kattonheet sitä kunka poikkii ja tyttärii kassuutethaan ja opetethaan käyttämhään ittensä eri laihiin.

Tutkimuksissa oon saatu selvile ette samfynnissä oon erilaissii ođotuksii siitä mihin assiissiin pojat ja tyttäret piđettäis olla interesseeranheet, mistä färiistä het piđettäis tykätä, mitä ammattiita het piđettäis valita ja kunka het piđettäis käyttäät ittensä. Tämä tarkoittaa ette met opetamma lapsile ette vissit assiit oon tyypiliset pojile ja toiset tyypiliset tyttärille.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Et par som pakker ned i esker
Et par som pakker ned i esker

Sukupuolirollit lastentarhaassa

Näitten väittämiitten pohjana oon idee siitä ette samfynni ja kulttuuri meiđän ympärillä vaikuttaavat meiđän taphaan ajatella ja käyttäät ittemä. Esimerkiksi poikkii kehoitethaan ushein tykkäämhään sportista, teknologiista ja kovista aktiviteetiista, ko taas tyttärii kehoitethaan tykkäämhään roosasta, leikiistä ja huolenpitotehtävistä. Tämä tapattuu sosialiseeringin kautta eli sen kautta kunka met opima mikä oon hyväksyttäävää ja ođotettuu tappaa käyttäät ittensä samfynnissä.

Stavangerin Universiteetin tutkimuksen jälkhiin tutkiijat oon havainheet ette lastentarhaan työteliijät ushein ođottaavat ette pojat oon fyysisemmät ja aktiivisemat tieratessa ja ette tyttäret oon hiljaiset, sepät ja rauhaliset.

Lisäksi met puhuma pojile ja tyttärille eri laihiin. Ko tytär oon pannu uuđet vaattheet pääle, met saatama sannoot: “Kunka kaunis ja söötti sie olet”. Pojale sanoma mieluumin “ai, mikä töffi poika”.

Juuri tämmöiset lapshiin suunatut ođotukset oon myötä haamustamassa lasten identiteettii. 

Oon tärkkeetä panna merkile ette kaikki pojat ja tyttäret ei vastaa näitä ođotuksii, eikä siinä ole mithään feilii. Met kaikki olema erilaiset ja se oon tärkkeetä kunnioittaat ja hyväksyyt toinen toisen interessiitä, färrii, ammattiita ja käytöstappoi riippumatta siitä mitä samfynni sannoo. Met saatama valita mistä met tykkäämä ja kuka met halluuma olla sukupuolesta riippumatta.

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Et barn som har te selskap med lekene hennes
Et barn som har te selskap med lekene hennes

Miksi pojat ja tyttäret tekkeevät niin erilaissii valinttoi?

Tiesitkö ette 7 tytärtä 10:stä valittee opintospesialiseeringin jatkokoulussa, tahi ette 6 10:stä studentista universiteetiissa ja korkkeekouluissa oon tyttäret?

Miksi nuoret valittee nämät sukupuolheen jajetut ammatit? Johtuuko se lapsuuđen kokemuksista? Perheen, koulun ja ystäviitten ođotuksista? Vain oonko se siksi ette tyttäret kypsyyvä varhemin ko pojat nette het hallitteevat teoreettisemppii opinttoi?

Samfynnin sukupuolirollile ja sukupuolieroile saattaa olla usheita selityksii, mutta vieläki keskustelhaan siitä johtuuvatko rollit bioloogisista vain sosiaalisista syistä.

Mitä mieltä sie olet?

Forrige avsnitt

1 / 2

Neste avsnitt
Brannmenn på jobb
Brannmenn på jobb

Lähtheet:

  • Teigen, Karl Halvor; Svartdal, Frodekjønnsrolle Store norske leksikon på snl.no.
    Hentet 24. august 2020 fra https://snl.no/kjonnsrolle

Kuvat ja video:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Getty Images
    4. Getty Images
    5. BBC Stories Youtube
    6. Getty Images